Aug 30, 2015
Sauli palaa huoneeseen. En kykene katsomaan häntä silmiin vaan tuijotan käsiäni. “Löysi perusvoidetta. Voisin hieroa sitä hiukan takamukseesi.” Mitä ihmettä? “Ei tarvitse, kaikki on hyvin.” “Timo”, hän sanoo varoittavasti. Minun tekee mieli pyöritellä silmiäni, mutta estän nopeasti itseäni tekemästä niin. Seison kasvot sänkyä kohti. Hän istuutuu viereeni ja vetää verryttelyhousuni hellästi alas. “Hän riisuu sinua, kuin ketä tahansa lutkaa”, Räsänen huomauttaa pisteliäästi. Käsken sitä painumaan helvettiin.
s. 318