Pelasta maailma pullo kerrallaan
Tutustuin netissä todella hauskaan pullotetusta vedestä kertovaan videoon, jonka juontaa Mikko Kivinen. Olen itsekin jo aiemmissa blogiteksteissäni pohtinut pulloveden käytön mielettömyyttä. Pullovesi sisältää jopa sata kertaa ja lähdevesiautomaattien vesi tuhat kertaa niin paljon mikrobeja kuin hanavesi. Pullovesi.fi -sivu kertoo lisää mielenkiintoisia tietoja, joihin tämänkertainen blogitekstini lähinnä perustuu. Vuonna 1968 Ranskassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön PVC-muovista (polyvinyylikloridi) valmistettu kevyt muovipullo. Tämä taisi olla loppujen lopuksi paljon merkittävämpi uusi asia kuin samanaikainen kuun valloitus. Juomapulloteollisuus lähti suorastaan räjähdysmäiseen kasvuun. Neljännesvuosisataa myöhemmin alettiin käyttää paljon PET-muovista valmistettuja pulloja. Muovien valmistamiseen kuluu aina runsaasti öljyä. Maailmassa myydään 560 miljoonaa litraa pullotettua vettä päivässä. Vuodessa pullovettä siis kulutetaan 206 miljardia litraa. Suomessa myydään 100 miljoonaa litraa pullovettä vuodessa. Pulloihin pakatusta vedestä onkin tullut vuotuiselta arvoltaan 400 miljardin dollarin globaali bisnes, maailman kolmanneksi suurin yksittäisen tuotteen tuotannonala heti öljyteollisuuden ja sähköntuotannon jälkeen. Muovisten pullojen tuotantoon kuluu paljon öljyä. Lisäksi vesipullojen kuljettelukin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Täytetyt vesipullot ovat painava tuote rahdata. Pullovedellä onkin hurja hiilijalanjälki. Keskimäärin yhden pullovesilitran tuotantoon kuluu neljänneslitra öljyä. Kaikkiaan maapallolla kuluu vuodessa 52 miljardia litraa öljyä maailman pullovesien tuotantoon. Tämä vastaa Suomen kaikessa liikenteessä 12 vuoden aikana kulunutta öljymäärää! Guardian-lehden englantilaistutkimuksen mukaan esimerkiksi Evian-lähdevesi aiheuttaa keskimäärin 0,172 kilogramman hiilidioksidipäästöt litraa kohden, Volvic-vesi jopa 0,185 kg/litra. Vastaavasti Thamesin vesiyhtiön hanaveden päästöt ovat vain 0,0003 kg/litra! Vaikka pullojen kierrätys toimisi hyvin, sekä pullojen rahtaaminen että materiaalin käsittely tuottavat päästöjä. Aina kierrätys ei edes toimi, ei ainakaan Englannissa yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomessakaan aivan kaikista vesipulloista ei edes saa palautettaessa hyvitystä (ei panttimaksua), vaikka materiaali olisikin kierrätyskelpoista. Pullovesi ei edes maistu hyvältä. Tästä on olemassa useita sokkotestejä, joita on tehty sekä tavallisilla kuluttajilla että huippuasiantuntijoilla. Esimerkiksi Decanter-viinisaitin testissä sommelieerit ja muut viiniasiantuntijat maistelivat 24 tunnettua vettä. Parhaaksi asiantuntijat arvioivat Waiwera-pulloveden. Toiseksi tuli Vittel. Kolmanneksi parhaaksi arvioitiin Thamesin vesiyhtiön hanavesi (hanasta South Kensingtonista, Lontoosta). Esimerkiksi tunnettu pullovesi Evian jäi vasta sijalle 15! Kannattaa katsoa huippuhauska Mikko Kivisen pullovesivideo. Se kestää noin kahdeksan minuuttia (mutta on niin hauska, että se tuntuu paljon lyhyemmältä) ja sen aikana maailmassa kulutetaan noin 3,2 miljoonaa litraa pullovettä. Kun videon katsomisen jälkeen painat Lahjoita-painiketta, SodaStream lahjoittaa 11 senttiä Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertueelle, jossa Itämeri-lähettiläät kiertävät Suomen (ja myös Pietarin ympäristön) kouluissa kertomassa Itämeren tilasta. Meilläkin kävi Kouvolan Lyseon lukion ympäristöekologian kurssilla tällainen koululle ilmainen vierailija. Kiitokset siitä lähettiläälle, Luonto-Liitolle ja hankkeen rahoittajille! Hauskuuta siis itseäsi huvittavalla videolla ja tee samalla päivän hyvä työ, sinulle ilmainen lahjoitus hyvään tarkoitukseen Itämeren pelastamiseksi. Sokkotestien mukaan pullovesi ei ole edes hyvän makuista. Pullovesi maistuu hyvältä vain, jos siinä näkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillä Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka päihittää pullovedet sekä maultaan että mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitäisi ostaa pullovettä, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisäksi ympäristölle paljon haitallisempaa kuin kraanavesi? Pullovesi voi joskus olla tarpeellista, esimerkiksi vesikatastrofien aikana, jos vesijohtovesi on pilaantunut. Normaalielämässä pullovettä ei tarvita. Mikäli esimerkiksi koulussa tai retkellä haluaa käyttää pullovettä eväänä, kannattaa ostaa vain yksi vesipullo, jonka sitten aina tarpeen tullen täyttää hanavedellä. Pelasta siis maailma pullo kerrallaan - jätä pullovesi kauppaan! Pulloveden boikotointi on myös isänmaallinen teko. Monet pullovedet tulevat ulkomailta. Vaikka ostaisit suomalaistakin pullovettä, ainakin pullon raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suositaan siis suomalaista hanavettä. Hyvää itsenäisyyspäivää!