#sanomalehdet

[myriikka-blog]

Digi 1.1. Digitalisaatio ja uudenlainen työ - sanomalehdet esimerkkinä

Digitalisaation vaikutus työhön on aivan ilmeinen. Siinä missä työnkuva ja -vaatimukset muuttuvat, muuttuvat myös palveluista ja tuotteista maksavien asiakkaiden vaatimukset. Monessa työssä on pysyttävä kehityksen kärjessä - tai ainakin mukana muutoksessa - jotta pystyy tarjoamaan ajalleen ominaisia palveluja ja ehkä jopa luomaan jotain aivan uutta.  Itse olen miettinyt paljon sitä, miten digitalisaatio vaikuttaa työllisyyteen. Olen lukenut äänenpainoja, joissa paistaa huolestuneisuus työpaikoista, samalla kun toisaalla ollaan innoissaan siitä, millaisia uusia työpaikkoja syntyy.

Luin mielenkiintoisen artikkelin siitä millaiset tulevaisuuden ammatit ovat Suomessa. Artikkelin mukaan digitaalisuus tehostaa työtä. On lisäksi itsestään selvää, että digitaalisuuden myötä työtä katoaa, mutta samalla syntyy. Kehitys on jatkuvaa, koska mikään työpaikka ei ole ”turvassa” digitalisaatiolta - kaikki työpaikat ja työt muuttuvat. (Tiainen)

Paperiteollisuudestahan on puhuttu pitkään ”kuolevana alana”, mutta onko todellisuudessa niin? Paperi tuskin katoaa kokonaan - jos sellainen pelko on jollain ollut - vaan se mukautuu ajan vaatimuksiin. Kaikkea ei voi, eikä kannata, tietenkään täysin korvata digitaalisella versiolla. Arkistoiminen on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen paperiversio on hyvä pitää olemassa. (Tiainen)

Paperiteollisuuteen liittyy läheisesti sanomalehtiteollisuus - jos sitä saa sellaiseksi kutsua. Kuka lukee enää paperilehtiä? Jotkut, mutta enenevissä määrin aika harva. Oikeastaan matka perinteisestä paperilehteä tuottavasta sanomalehtitalosta tämän päivän monipalveluyritykseksi, on ollut varsin nopea ja innovatiivinen.

MicroPC-lehden 1897 lanseeraama Bulleting Board System ja siitä lähtenyt digitaalinen kehitys sähköisen median suuntaan on huikea. 1990-luvun puolivälissä sanomatalot jo uskalsivat kokeilla erilaisia sähköisiä palveluita, kun taas vuosikymmenen lopulla oltiin ryminällä liikenteessä. 1990-2000-lukujen vaihteessa mattimyöhäisetkin halusivat vielä mukaan. Oltiin suorastaan ahnealla tuulella. Seinäkin tuli nopeasti vastaan, kun erilaiset hankkeet epäonnistuivat. (Pennanen)

kuva: https://pohjalainen.pohjanmaanpalvelut.fi

Muistan itse hyvin 90-luvun ja sen, miten netti alkoi vasta yleistyä kotitalouksissa. Taisi olla kuitenkin jo vahvasti 2000-luvun puolella, kun muistan ensimmäistä kertaa yliopisto-opiskelijana lukeneeni Ilta-Sanomia netissä. Se oli hienoa! Ihmettelin jo silloin, kuka enää maksaa paperiversiosta. Ansaintalogiikka oli todellakin muuttamassa. Sittemmin mainostajien määrä, sekä ärsyttävät pop-up-mainokset ja klikkiotsikot, ovat vastanneet tähän kysymykseen. Joku maksaa, että sinä luet.

Lähteet:

Pennanen, Risto. Lehdestä mediaksi. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/20%20Lehdesta%20mediaksi%20.pdf. Luettu: 28.5.2017.

Tiainen, Pekka. Tulevaisuuden ammatit digitaalisessa Suomessa. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf. Luettu: 28.5.2017.

[psychicrunwayscramblerturtle]

‏‎#linnanjuhlat2017 #sanomalehdet‎‏ https://www.instagram.com/p/BcTEjRElUc8/?igshid=1030cichxu1c5

[ulkona-blog]

Ulkona taitaa sataa tai paistaa!

Miltä siellä ulkona näyttää? Kysymys tuli taasajankohtaiseksi, kun vastaan tuli tutkimus, joka käsittelee ilmastonmuutos-kuvia. Tiedättekö? Siis, niitä kuvia, jotka uutisissa ja yleisesti sanomalehdissä nostetaan esiin aihetta käsittelevissä jutuissa. Television kohdalla puhuttaisiin erilaisista videoista. Tutkimuksen nimi on: ”Image matters: Climate change imagery in US, UK and Australian newspapers” ja sen on tehnyt Saffron J. O´Neill. Tutkimus on julkaistu vuonna 2013 Geoforum –journaalissa.

 Kuvat ovat mielenkiintoinen tarkastelukohde, sillä osana visuaalista kulttuuria ne vaikuttavat siihen, kuinka ihmiset tulkitsevat erilaisia asioita. Medialla voidaan nähdä olevan siis valtaa. Kuvat eivät myöskään ole koskaan neutraaleja siinä mielessä, että voivat esittää . Ilmastonmuutos aiheena on varmasti niin keskustelua ja erilaisia näkemyksiä herättävä, että sitä käsiteltäessä luultavasti käytetään myös ajatuksia herättäviä kuvia.

 Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkija tarkasteli 13 sanomalehden verkkoversioita ja niissä vuonna 2010 ilmestyneitä ilmastonmuutosta käsitteleviä juttuja ja jutuissa käytettyjä kuvia. Sanomalehdet olivat yhdysvaltalaisia, brittiläisiä ja australialaisia. Aineisto koostui yhteensä 1603 kuvasta. Toisessa osassa tutkija kiinnitti huomiota tarkemmin tärkeimpiin yksittäisiin kuviin, jotta niiden sävyjä ja kokonaisuuksia pystyttiin tarkastelemaan perusteellisemmin ottaen huomioon niiden poliittiset ja kulttuuriset kontekstit.

 Tutkijan mukaan analyysi osoittaa, että kuvissa näkyy kuinka kaikissa tarkastelluissa sanomalehdissä on samanlaisia tapoja visualisoida ilmastonmuutosta. Tutkijan mukaan myös mediayhtiöiden omistussuhteet määrittivät tapoja, joilla ilmastonmuutosta kuvataan. Tämä on erityisen mielenkiintoista ottaen huomioon, että mediayhtiöt ovat entistä vahvemmin osa markkinaehtoista globaalia taloutta. Tämä tarkoittaa, että samoja uutisia voidaan käyttää, yhdistellä ja jakaa hetkessä ympäri maailmaa ja valta määrittää mediassa käsiteltäviä aiheita ajautuu entistä harvempien käsiin.

 Yksi tapa kuvata ilmastonmuutosta on esittää se ikään kuin ”kiistanalaisena” ilmiönä.  Näissä kuvissa esimerkiksi poliitikot ovat esitetty ikään kuin vastakkain asetellusti tai epäilevästi. Toinen tapa puolestaan esitti ilmiön ”etäännyttävästi”. Etäännyttäminen tarkoittaa tässä tapauksessa etäännyttämistä sekä maantieteellisesti että psykologisesti. Kuvissa näkyy näissä tapauksissa esimerkiksi höyryjä ilmaan työntäviä savupiippuja tai jäätikköjä. Ikään kuin ilmastonmuutos tapahtuu jossain tuolla kaukana. Tutkija viittaa toiseen tutkimukseen, jossa todettiin, että mikäli vastuut muutoksesta sysätään pelkästään esimerkiksi teollisuudelle, se vähentää ihmisten sitoutumista ilmiöön ja sen torjuntaan. Helppo kuvitella!

 Mielenkiintoista tarkastella, millaisia kuvia on käytetty suomalaisessa mediassa ilmanmuutoksesta uutisoitaessa.

 Tuleeko teille mieleen muita asioita tai kysymyksiä, joissa kuvilla on iso merkitys asian tulkinnassa? Tai milloin olette törmänneet juttuihin, joiden kuvitus on herättänyt erityistä mielenkiintoa? Toisaalta vaikuttavimpia kuvia voivat olla ne, joihin ei edes osaa kiinnittää huomiota ja samalla ne vahvistavat yleistä normia tietyissä asioissa.

 Ilmastoterkuin,

 KRR