Xanath Caraza: Sihuatl
Sihuatl
Tlatoli, tlen mo nenemilia ipan to tenshipal
Ti kamatics campa ne kuatinijic tlayeyekapa miyotia
Huan tlaejekapa tlamasi kama ki totomosa no tonal
Ni sasilia to teko tlen ki ajamatij no lalamikilis
Ti tlachamailtia uan yolik tihuika monemilis
Iteki, uan axkema tlamij kuasasi ken kuatitlanchichi
Xi texmaka ne tlaltipaktli tlen ne temiktlij tlapalij
Totonik uan sesek tlatlapayo
Sahuantli tlen ne tonati tlen pano ipanej kuauitl
Tlen ti tlachilia totome tlen pano ipan ne ajko
Nemilistli yeyekapa tlen ki ajaxilia no tonal
Ojtli tlen tejme tlen kiuika atl
Ne kuatitla koneme panotinemi ipan tlakayaual tlatomoni
Chikauak ipan to yolo
Tlakuapiltili tlamasij se tlakatl ipiseltisi
Ajkomolitl tlen kixikoua tlamalini achi tetik
Sahuantli tlen messtli
Sihuayo tlamantiketl tlen tlapasulmana uan texmaka tonenlis
Sihuatl tlen uesi ika ne meestli
Majtli tlen tshiljuia, majtli tlen tlaikxitia, majtli tlen tlapopoua
Tlatoli tlamajtsi tlen kixikoa
Lalamikilistli kichiua lalamikilistli kaajokui
Tlaekauia kampa mo pasoloua
Sihuayo ueyi uan tetik
Tlayoua tlen tlapetlani
Itlakoya motlauelneki sihuatl mohuiuiita
Ki masolohua ika estli masolua ajkopa
Majtli tlen tech alaxohua achi kimati uan texmaka pakilistli
Uan tech manauia
Tetla chiuiketl tlen mochichiua
Totiosi tlen miktojka
Tetlakakuiliketl tonana, kitlastla, tekokoliketl
Tlanauatiketl, tlatekipanoketl mamatli, tlaneltoka
Tlayoua uan tonaya
Nama uan nochipa sihuatl
From Conjuro (Mammoth Publications, 2012)
*This poem is the Nahuatl version of Mujer, Mujer that Xanath Caraza wrote for International Women's Day around 2010. Nahuatl is a Mexican indigenous language.










