#taikausko

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Rintakyliä ja larvamaita (1943)

[riinaviola]

Taikauskoa

– Jos joku talloo vahingossa kantapäillesi, tietää se sitä, että hän tulee tanssimaan häissäsi.

– Jos kokeilee toisen vihkisormusta, ei itse pääse koskaan naimisiin.

– Peilin särkymisestä seuraa seitsemän vuoden epäonni.

– Nenän käkeäminen tietää joko hyvää, sadetta tai yllätysvieraita.

– Kynnyksen yli ei saa kätellä.

– Sateenvarjoa ei saa avata sisällä.

– Tikapuiden alta ei saa kävellä.

– Leipää pitää kunnioittaa: sitä ei saa laittaa väärinpäin pöydälle.

– Käsilaukkua ei saa koskaan laskea lattialle. Se tietää köyhyyttä ja rahaongelmia.

– Tupakan sytyttäminen kynttilän liekillä tarkoittaa merimiehen kuolemaa

– Tiskialtaassa ristissä olevat aterimet tietävät huonoja uutisia taloon.

– Tyhjää kehtoa ei saa keinuttaa. Se tietää huonoa onnea ja lapsettomuutta.

– Jos haarukka tippuu lattialle, on tulossa naisvieraita. Jos puolestaan veitsi, oven takana on pian kolkuttelemassa mies. Pikkulusikka tietää ristiäisiä.

– Jos olet nähnyt painajaisia ja haluat taata, ettei uni toteudu, voit kertoa sen aamulla hanasta valuvalle juoksevalle vedelle niin, että painajainen valuu alas viemäristä.

– Jos korvissa soi, joku ajattelee sinua. Käy mielessäsi nimiä läpi – se kenen nimen kohdalla piippaaminen loppuu, hän ajattelee sinua.

– Jos tiskirätti tippuu, se tuo huonoa onnea.

– Jos vasenta kämmentä kutittaa, se tietää rahaonnea. Jotkut puolestaan uskovat, että jos raavit kutisevaa vasenta kättä, menetät sen mitä olisi ollut tulossa.

– Jos jalkapohjaa kutiaa, se tietää matkaa.

– Kissa osaa ennustaa vieraiden tuloa; kun kissa pesee kasvojaan, se tietää vieraita. Jos kissa syö tuoretta ruohoa, on tulossa sade.

– Korpin on pelätty tuovan mukanaan epäonnea: korpin tullessa pihapiiriin joku läheinen sairastuu tai kuolee.

– Jos korppi raakkuu kolmesti, niin se tietää pahaa onnea.

– Lintu on sanansaattaja. Jos lintu lentää päin ikkunaan, enteilee se kuolemaa

– Kuullessaan käen kukkuvan voi laskea elinvuosiaan kukunnan kerroista. Juhannuksena käen kukkumisesta lasketaan, kuinka kauan tuleviin häihin on.

– Jos käki kukkuu pitkälle heinäkuuhun, niin tulee lämmin ja pitkä syksy.

– Jos löydät metsässä eläimen hampaan tai sarven, se tietää hyvää onnea.

– Hämähäkin tappaminen omassa kodissa tuo epäonnea seitsemäksi vuodeksi. Nappaa hämähäkki ja vapauta se ulos.

– Alkukesän ensimmäinen perhoshavainto kertoo, millainen kesästäsi tulee: keltainen perhonen ennustaa hyvän kesän, tumma kuten esimerkiksi suruvaippa puolestaan raskaita aikoja.

[skullumio]

Taikausko terveydenhuollossa – jalat vai pää edellä?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(23):2641-2643 Jorma Palo Joulunumerot

 Vuosia sitten naapuriimme muutti uuteen kotiinsa ihastunut perhe. "Tästä talosta muutan pois vain jalat edellä", perheenisä sanoi. Jokainen suomalainen ymmärtää, että "jalat edellä" tarkoitti tässä yhteydessä kuolemaa.

Vainajan kantaminen jalat edellä lienee taikauskoa. Niin varmaan, mutta terveydenhuollossa ei sentään ilmene taikauskoa, eihän? Suomalainen terveydenhuolto perustuu tieteelliseen näyttöön, joten muunlaista toimintaa ei juuri saisi esiintyä. Siitä huolimatta maamme terveydenhuolto näyttää toimivan taikauskoisesti. Suomessa vuodepotilasta kuljetetaan aina pää edellä, jos hän elää. Jos hän on kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tämä on sääntö, joka perustuu pelkkään taikauskoon. Kuljetustapa opetetaan jo terveydenhuollon oppilaitoksissa, vaikka sille ei ole mitään lääketieteellistä perustetta (Tuuliainen 1992).

Potilasvuoteen kääntäminen "oikeaan" asentoon tuottaa usein jopa huomattavaa vaikeutta; näin käy etenkin silloin, kun paaripotilasta joudutaan kuljettamaan portaita alas. Samoin esimerkiksi sairaalan käytävää pitkin leikkaussaliin vietävää potilasta olisi hänen kannaltaan parempi kuljettaa jalat edellä, koska hän tällöin näkisi, mihin häntä viedään. Kuljetus saattaisi tuntua myös miellyttävämmältä, haluavathan useimmat matkustaa junassakin kasvot menosuuntaan.

Oma kokemus

Toimin 1990-luvun alussa muutaman vuoden HYKS:n johtajaylilääkärinä. Toimikauden aikana jouduin kirurgiseen hoitoon. Koska edellä mainittu taikausko askarrutti minua jo tuolloin, päätin vaatia kuljetusta jalat edellä aina minua leikkaussaliin tai muualle kuljetettaessa.

Vaadin, mutta joka kerta niin silloin kuin myöhemminkin minut vietiin pää edellä, eikä kukaan vaivautunut selittämään, miksi. Hoitajat vain mutisivat partaansa ja käänsivät vuoteeni haluamaansa suuntaan. Ja minä olin sentään sairaalan vaikutusvaltaisimpia virkamiehiä!

Pohdinta

Vainajan kuljettamiselle jalat edellä on yhtä vähän perusteita kuin elävän ihmisen kuljettamiselle pää edellä, eihän kuljetussuunnalla ole kuolleelle enää mitään merkitystä. Kuljetustavoista pidetään kuitenkin sitkeästi kiinni ja niiden rikkomista paheksutaan. Elämänikäisen havainnointijaksoni aikana olen nähnyt omassa sairaalassani vain muutamaa lapsipotilasta kuljetettavan jalat edellä, ehkä siksi, että lapsi ei ole alistunut mutisevien hoitajien mielivaltaan.

Tapa näyttää rajoittuvan Suomeen, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa potilaita kuljetetaan siinä asennossa, mikä tuntuu kulloinkin tarkoituksenmukaiselta. Kun joissakin suomalaisissa sairaaloissa vainajia kuljetetaan kaikesta huolimatta pää edellä, ovat asennon syynä kuljetukseen käytettävät rattaat. Ne ovat ruotsalaisvalmisteiset (Palo 1996).

On joka tapauksessa aiheellista pohtia, mistä tämä taikausko on saanut alkunsa ja mikä pitää sitä yllä. Useimmat haastattelemani hoitohenkilökunnan edustajat viittaavat sota-aikaan ja muistuttavat, että kiihkeimpiä elävän potilaan jalat edellä -kuljetusasennon vastustajia ovat sotaveteraanit. Ehkäpä sodan-aikaisissa kuljetusoloissa oli pystyttävä tekemään pikainen jako eläviin ja kuolleisiin, ja tällöin jalat vai pää edellä -periaate saattoi olla hyödyllinen.

Taikauskoa pitävät yllä juuri sellaiset lähes dogmeiksi muuttuneet tokaisut kuin naapurimme lause. Hyvä esimerkki on tunnetun radioselostajan Raimo Häyrisen kommentti kilpailussa loukkaantuneen urheilijan kuljettamisesta: "Nyt hänet kannetaan kentältä pois paareilla, mutta eivätkö kantajat tiedä, ettei elävää ihmistä saa kuljettaa jalat edellä!"

On toki muitakin taikauskon ilmenemismuotoja, mutta ne eivät ole vain terveydenhuoltoa koskevia. Suomalaisessa sairaalassa voi yhä olla kolmastoista kerros ja myös huone 13, mutta monissa ulkomaisissa hotelleissa ja muissa rakennuksissa niitä ei ole. Kättelyä kynnyksen yli pidetään sopimattomana, ja seinää vasten asetettujen tikapuiden alta ei juuri haluta kulkea. Maalaamatonta puuta kosketetaan, kun ei haluta jonkin pahan aavistuksen tai pelon toteutuvan.

Musta kissa pääsee vain harvoin vaeltamaan potilaan tai terveydenhuollon henkilökunnan jäsenen kulkureitin poikki sairaalassa. Tiedän kuitenkin tapauksen, jossa sairaalan henkilökunta ei hyväksynyt käytävään maalattavaa mustaa viivaa opasteeksi tehohoidon osastolle, joten viiva jouduttiin muuttamaan vihreäksi.

Etenkin naiset tuntuvat pelkäävän hämähäkin tappamista, koska teon uskotaan aiheuttavan äidin tai muun lähiomaisen kuoleman. Jotkut taas laskevat keväisin, kuinka monta kertaa käki kukkuu, ja päättelevät saamastaan luvusta jäljellä olevien elinvuosiensa määrän. Pari vuotta sitten laskin tasan 150 kukuntaa yhdellä kerralla, joten se siitä uskomuksesta.

Eikä ole kuin vähän aikaa siitä, kun kuollutta potilasta pukemaan mennyt hoitaja avasi potilashuoneen ikkunan apposen auki, vaikka oli jääkylmä keskitalvi. Osastonhoitajan kysymykseen hän vastasi, että potilaan sielun on päästävä nyt ulos.

PS Olin edellä mainitussa kirurgisessa hoidossa taas kerran. Nyt hoitajat kuljettivat minua jalat edellä, kun sitä pyysin. Potilaan oikeudet ovat myönteisellä tavalla kohentuneet!

Jorma Palo, professori [email protected] Helsingin yliopiston kliininen laitos, neurologian osasto PL 300, 00029 HYKS

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_auth=tDtzVnC5&p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo91182&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=jalat+edell%C3%A4

[norttitytot]

Juhannustaikoja – ennen ja nyt

Juhannus ja juhannustaiat! Kansanperinteestä löytyy paljon ihania juhannustaikoja, joilla saadaan onnea, menestystä ja lempeä. Onko sinulla jotain suosikkitaikaa juhannukseksi? Nörttitytöt myös kehittelivät pari nykypäivän nörtin tarpeisiin sopivaa taikaa.

Lue koko juttu: http://geekgirls.fi/wp/blog/2015/06/18/juhannustaikoja-ennen-ja-nyt/

Juhannus on monille yksi erityisimmistä juhlista vuoden aikana. Siinä missä joulu, loppiainen, pääsiäinen ja helatorstai muistuttavat kirkollisista juhlista, on juhannus pysynyt vanhoihin muinaisuskontoihin liittyvänä tapahtumana, jolloin juhlitaan vuoden pisintä päivää ja tehdään erilaisia taikoja. Monet juhannusperinteet viittaavat vanhoihin eurooppalaisiin perinteisiin keskikesän juhlasta. Juhannuksen taioilla on ollut tarkoitus varmistaa hyvä sato sekä naimaonni. - Merli Lahtinen