☮️

☮️

[purenenaas]

Midsummer magic: collect 9 different flowers, twirl around 7 times, walk backwards to a well and see your future spouse

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Kuvauksia Hailuodosta (1914)

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

[kielovesi]

“Kaikkein paikalle saavuttua sytytti ukko-Lauri, joka oli vanhin mies kylässä, kokon, joka kohta palaa roihmusi täydessä liekissä. Kyttä-Jussi oli tuonut sinne suuren karhupyssynsä, jolla ampui muutamia laukauksia. Kun pyssy ei hänen mielestään kylliksi kovasti pamahtanut, niin hän nouti kartanosta vanhan kirnun, jonka pohjaan hän kaivoi sellaisen reiän, johon pyssyn piippu mahtui. Tähän reikään hän asetti pyssynpiipun suun ja ampua kajahutti. Se antoi niin kovan pamauksen, että lapset ja muu heikompi väki pelästyi, ja maa järisi jalkain alla. Mäet ja metsä raikuivat vastaan ja kartano kaikui samaten. Kokon palaa roihmutessa ja pyssyn paukkuessa viskasi Mauno-setä kokkovalkeaan pienen erilaisista langoista neulotun pussin, jossa oli kaikkia siemenlajeja, mitä vuodessa kylvettiin, ja rukoili viskatessaan: Oi Ukko ylinen luoja, taatto taivahan jumala, vallan pilvissä pitäjä, hattarojen hallitsija! Pidä pilvissä käräjät, sätehissä neuvot selvät: idätä idästä pilvi, länkä lännestä lähetä, nosta lonka luotehesta, etelästä ennättele, vihmo vettä taivosesta, mettä pilvistä pirota kynnölleni, kylvölleni, varsin vaivani näölle. Nosta korret korttumahan sekä varret varttumahan: yhdestä sataset saata, sadasta tuhannet tuota. Säästäös vihanta vilja rakehilta, rajusäältä, kuivuudelta, märkyydeltä, kovan ilman koskennalta. Tuo tänne utuinen pilvi, kanna kaari karvallinen, utu soille, utu maille, utu peltojen perille, utu kauas kankahille, metsähalmeille hajoita, jottei halla harmaaparta, pohjoisen pahanen poika veisi viljoja pilalle, turmiolle tuotteleisi. Anna vuosi, viljavuosi näille raukoille rajoille, poloisille Pohjan maille. Vilja pitkäksi viruta, sato saata runsahaksi, iloksi imeisten lasten, miesten, naisten mielhyväksi. (Tätä taikaa ei minun muistaessani ole harjoitettu, mutta isoisäni kertoi ennen sitä tehdyksi. Loitsija Matti Hinkkanen Parikkalasta uhrasi juhannuskokolla vielä vuonna 1886.)”

— Johannes Häyhä. Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5: Kesäaskareet. 1897

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Wanha Raahe (1925)

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Suomenselän vieriltä (1930)

[kielovesi]

Heii mä huomasin et sul on theodor schwindtin kirjoja noista karjalaisista kansanpuvuista, ettei niissä ois sattumalt yhtään mitään inkerin äyrämöispuvuista?

Ei muistaakseni, mutta täältä voit katsoa

[kielovesi]

Piispa Henrikin surmavirsi

Kansan suussa elänyt kalevalamittainen Piispa Henrikin surmavirsi lienee syntynyt jo 1200-luvulla Köyliössä. Se merkittiin ensimmäisen kerran muistiin 1600-luvulla. Runosta on useita eri puolilta Suomea tavattuja toisintoja. (x)

Lalloi cujn sitten tulli kotihin walehteli wanha naara ja sanoi pojkaiseni nuorempanj jopa on täsä sitten käynyt ruoka Ruotzin Syömä Saxa otti kakon uunjn pääldä otti ollutta kellärista heitti tuhkia sijahan heinät hejnä huonehesta kaurat kaura hingalosta heitti tuhkia sijahan. Nijn siwuj lallo loi lahtarjnsa pijlun pitkän kjrwehensä lykäjs sitten lylynsä lumellen kuin olli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhut kalja maallen cujn olli talwisen jänöjsen nijn sitten Lalli hihti hirmujsesti lyly juoxi winhiästi Tulli suitzi suxen tiestä sawu sauwan somman tiestä elli siasta.

(x)

Lalli kun tuli kotia, tuo Lallin paha emäntä, vanha nainen, vaimo valski, kantoi kieltä kelvotonta, valehteli vanha nainen: ”Jo kävi tässä ihmisiä, täss’ on syöty, tässä juotu, tässä purtua pietty: ruoka-ruotsi, syömä-saksa, kiertolaiset kelvottomat. Joivat oluen kellarista, vettä viskasit sijahan; kakun söivät kammarista, kiven vierrytit sijahan; veivät heiniä laosta, heitit hieta’a sijahan; kauroja hevosen syöä, saivat santa’a sijahan.” Lausui paimen patsahalta: ”Jo vainen valehtelitkin; elä vainen usko’kana vaimon valskin lausehia!” Lalli, mies pahantapainen, ei tuosta totella ollut; sivui Lalli laapurinsa, paha pitkän keihä’änsä, lykkäsi lylyn lumelle kuin on voisen vuolakkehen, syöksi kalhun kaljamalle kuin on talvisen jäniksen; sitten hiihti hirmuisesti, lyly vieri vinkeästi, tuli suitsi suksen tiestä, savu sauvan somman tiestä.

(x) 

Kun Lalli tuli kotia. niin Lallin paha emäntä pieksi suuta kunnotonta, käytti kieltä kelvotonta: "Jo tässä kävi väkeä, täss' on syöty, täss' on juotu, tässä purtua pidetty, viety heiniä hevosen, hietaa annettu sijalle, syöty leivät uunin päältä, sijalle kivensiruja, olut juotu kellarista, santaa annettu sijalle." Paimen kirkui kiukahalta, parkui poika pankoltansa: "Vaimosi puhuu valetta, elä usko tuota naista!" Vaan Lalli pahatapainen, mies kovin pahasukuinen, kohta keihäänsä kokosi, piru suuren kirvehensä, sukset seinältä sivalti, lykkäsi lylyn lumelle, työnsi kalhun kaljamalle, hiihti herrojen perähän.

(x)

Lalli kuin tuli kotihin, valehteli vanha naara: kävi tässä ruokaruot΄tsi, ruokaruot΄tsi, raanisaksa/syömäsaksa. Otti kyrsän ughnin päältä, kiven vyörytti sijahan. Joi oluδen tynnyristä, heitti tuhkia sijahan. Otti heiniä laδosta, heitti lastuja sijahan. Lalli otti laakarinsa, Pentti pitkän keihähänsä, Ouleva isoin otansa.

Lykkäsit lylyn lumellen kuin voisen vuolakkehen. Syöksit kalhun kaljamallen kuin on talvisen jänöisen. Lalli hiihti hirmuisesti, lyly juoksi vinhiästi, tuli suit΄tsi suksen tiestä, savu sauvakon sijasta.

(x)

[kielovesi]

Venäläinen, vainolainen, Souteleepi, jouteleepi, Kahen puolen karjan maaita, Ympäri Savon vesijä, Kaikki tappaa Karjalasta, Samoin tekee Savon maasta. Vainolainen vaimot viepi, Kurja lapset kuristaapi. Veri koira viljan viepi, Karjan syöpi kaikki tyyni, Viepi vuonan viimesenkiin, Syöp se suuhunsa suven tavalla. Kylät kytee kekäleinä, Talot polttaa tahallansa. Kyntämättä kylän pellot, Kasket kylän kaatamatta, Niityt kylän niittämättä.

(Juva 1899)

[mapsontheweb]

Most Common last name in Europe.

by forummapping_

[torillatavataan]

Korhonen kuuluu itäsuomalaisiin sukunimiin, jotka ovat olleet käytössä ja periytyneet jatkuvasti samoissa suvuissa jo keskiajalta lähtien (paitsi että ehkä 1500- tai 1600-luvulle asti nimen päätteenä on voinut olla pelkän -nen-päätteen sijaan -inen-pääte, jolloin nimi on ollut Korhoinen).

Nimi Korhonen on lähtöisin savolaismurteiden alueelta, mistä lähtöisin olevista vanhoista sukunimistä useimmissa on johdin -(i)nen toisin kuin useimmissa kaakkoismurteiden alueelta olevista vanhoista sukunimistä. Aikoinaan naispuolisia -(i)nen-johtimellisen nimen kantajia kuitenkin saatettiin kutsua nimellä, jossa -nen oli korvattu feminiinijohtimella -tar/-tär ja näin ollen Korhonen-nimistä naista tai tyttöä voitiin kutsua nimellä Korhotar.

Korhosia asui viimeistään 1500-luvun puolessavälissä Savossa huomattavan paljon ainakin Pellosniemellä, Vesilahdella ja Rantasalmella, 1600-luvun alussa jokseenkin jokaisessa Savon pitäjässä, ja 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla se oli Savon toiseksi yleisin sukunimi.

Nimen Korhonen etymologiasta on lukuisia arvailuja. Sen arvellaan mahdollisesti tulevan ’korho/korhu’-sanasta, joka tarkoittanut paikoin huonokuuloista ja kuuroa, paikoin sanalla on ollut merkitys ”vähän tyhmä, huomaamaton, kömpelö”. Toisaalta professori Alfred Salmela on vuonna 1970 arvellut että sana on balttilainen laina ja tarkoittanut ”vanhaa, kylänvanhinta, -päällikköä”. Edelleen Peräpohjolassa sillä on ollut merkitys ”ylpeä, rikas ja leuhka”.

Suomen lähisukukielissä, kuten karjalassa, virossa ja lyydissä sanalla ’korho’ on yhteinen merkitys ”koholla oleva” (kuten heinä, jää, hiukset, karvat, tms.). Esimerkiksi karjalan ’korhottaa’: ”olla tai liikkua pystynä, pää pystyssä, kohottaa, heristää, höristellä”, sekä Suomen eri murteissa, kuten Pöytyän ’korhopää’, ”pörröpäinen” ja Ylistarosta muistiin merkitty ’korholaiho’ ”pystyssä kasvava laiho”.

Wikipedia

[kielovesi]

Luulitko, että halloween on amerikkalainen juhla? Syksyn kummitusjutut ja naamiaisasut ovat myös ikivanha suomalaisperinne

”Halloweenin taustalla on sama juhla kuin kekri. Sen sijaan pyhäinpäivä on myöhäisempää, kristillistä perua", tutkija kertoo.

Karkki vai kepponen? Monet paheksuvat halloweenin viettoa Suomessa liian amerikkalaisena, mutta se on oikeastaan ikiaikaisen kekrin ilmentymä.

”Halloweenin taustalla on sama juhla kuin kekri”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.

”Sen sijaan pyhäinpäivä on myöhäisempää, kristillistä perua.”

Jos nykylapset kyselevät karkkia, kyseltiin esimerkiksi Savossa köyriä eli kekriä.

”Kun vieras saapui taloon, sanoi hän: ‘Köyriäkö vai uunia?’ Jos vastattiin köyriä, kävi vieras syömään, mutta jos vastattiin uunia, ryhtyi hän särkemään uunia”, Lyyli Karhulta Kuopiossa kerätty muistelma vuodelta 1936 kertoo.

Karhun mukaan köyriä pidettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä, ja köyriviikko kesti kahdeksan vuorokautta. ”Lapsia peloteltiin silloin kaikenlaisilla kummituksilla.”

Myös naamiaisasut kuuluivat juhlintaan. ”Pojat kuljeksivat nurinkäännetty takki yllään, joka oli sidottu kiinni olkisiteellä ja siihen oli ripustettu kaikenlaisia kapineita. Tällaista kutsuttiin köyrimöröksi”, Karhu kuvailee.

”Tytöillä oli taas päällään valkeat vaatteet. Tyttöjä nimitettiin kekriättäreiksi.”

Ensimmäiset kirjalliset maininnat kekristä ovat 1500-luvulta, Nirkko kertoo. Ne ovat Mikael Agricolan paheksuvia merkintöjä pakanallisesta juhlimisesta.

Sadonkorjuuta juhliva kekri oli tarjoiluiltaan luontevasti vuoden runsain juhla, joka aloitti uuden viljelysvuoden.

Vielä 1900-luvun alussa kekri oli esimerkiksi Kainuussa joulua tärkeämpi. Sillä oli vahva suosio talonpoikien keskuudessa, joulua pidettiin herraskaisena.

”Kekriin ovat kuuluneet ennusteet tuleville vuosille, kuten tinojen valaminen. Lisäksi on poltettu kokkoja ja joulupukin esikuva kekripukki on kiertänyt pyytelemässä kestitystä”, Nirkko listaa.

”Nuorilla oli vapaata sadonkorjuun loputtua, ja renkien ja piikojen lomaviikko ajoittui kekriin. Juhlaan on liittynyt vahva karnevalismi, vallattomuus ja outous, ehkä myös siksi sen paheksuntaakin pidetään melkein asiaan kuuluvana.”

Halloween on alun perin lähtöisin Britanniasta. Sen vanhin muoto on Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetty sadonkorjuujuhla samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven vuosipuolikkaat.

Ajankohta on merkittävä myös latinalaisessa Amerikassa. Meksikossa marraskuun toinen päivä on tärkeä ”día de Muertos”, kuolleiden päivä. Silloin kuolleiden ajatellaan nousevan kulkemaan elävien keskuuteen.

Sekä suomalaiselle kekrille, halloweenille että día de Muertosille yhteistä ovat pimeyden ja valon välinen jännite, yliluonnollisen ja maallisen yhdistyminen.

”Juhlaan kuuluu vahva yliluonnollinen väreily”, Nirkko kuvailee.

Helena Veijalainen on kirjoittanut uskontotieteen pro gradussaan suomalais-karjalaisen kekriperinteen vainajakultista.

”Sekä haltioille että vainajille uhraaminen näyttäytyi kekrin yhteydessä merkityksellisenä elinkeinon turvaamisen vuoksi: Vainajien vihat olivat todellinen uhka, joka saattoi viedä onnen pois seuraavalta vuodelta.”

[sammalsiipi]

Autumn adventure part 2

Astuvansalmi rock paintings are located in Southern Savonia, Finland. It’s one of the biggest rock painting sites in Nordic countries. The paintings are 6000-4500 years old. I edited the photos a bit so that the red colour is more visible.

[torillatavataan]

Soanlahden luterilainen kirkko Arkkitehti Ludvig Lindqvist suunnittelema kirkko valmitui vuonna 1890. Venäläiset polttivat kirkon vetäytyessään heinäkuussa 1941.

The Lutheran church of Soanlahti The church, designed by architect Ludvig Lindqvist, was completed in 1890. It was burnt by the retreating Russians in July 1941.

x x

[kielovesi]

Samuli Paulaharju: Kainuun mailta (1922)

[sulevinen]

”the youngest väki was the fire. for it was known:

»this one can be intreperted either as ”came the youngest daughter” or ”fire the youngest daughter” because ”tuli” is a synonym and can mean both fire and come. i’m not sure which one it is in this context, i think it works both ways.«

”it was a strong väki and evil and left bad marks. many warlock’s had the fireväki with them and they did a lot of bad, for the fire couldn’t do any good. fireväki didn’t get along with churchväki and couldn’t stay under the same roof. hautamäen muori had fireväki with her and once came a man into the house, was gonna spend the night but couldn’t get peace. the room began to crash and clack like in the winter cold and the man had to leave. »i cannot stay here« he said as he left. the man had churchväki with him, and fireväki was stronger than churchväki and couldn’t stand to be near it.”

[kielovesi]

Ravattulan muinaispuku (x)

[sinisetrunot]

Euran muinaispuku. Ancient Finnish folk dress from Eura. 

Source

[kielovesi]

unelmissani olen käsityöihminen mutta todellisuudessa olin yläasteella luokan ainoa tyttö joka onnistui saamaan vain kasin kiltiltä ja anteliaalta kässänopettajalta