Osa maista ei pysty hankkimaan edes elintärkeitä rokotteita lapsille, YK:n asiantuntija sanoo Ylelle.
Köyhien maiden on hankalaa päästä eroon velkakierteistä.
Tulojen lisääminen on vaikeaa: verotus on tehotonta ja korruptio vaivaa. Silti ulkomaiset sijoittajat ja yritykset haluavat monesti verovapauksia vastineeksi investoinneistaan.
– He vaativat, ettei veroja kerätä tästä tai tuosta. Samalla ne murentavat valtion kykyä maksaa velka takaisin, YK:n Attiya Waris sanoo. Hän on Afrikan ensimmäinen ja ainoa vero-oikeuden professori.
Samalla velkamenot lisääntyvät. Kehittyvät maat maksavat valtionlainoista korkoja, jotka ovat jopa kymmenkertaisia länsimaihin verrattuna.
Tässä merkittävää valtaa käyttävät luottoluokittajat, Waris sanoo.
– Luottoluokittajia on vain neljä, ja ne kaikki ovat Yhdysvalloissa toimivia yrityksiä. Mutta juuri ne sanelevat sinunkin kotimaasi luottoluokituksen, Waris sanoo.
Alan johtava kolmikko on Fitch, Standard & Poor's ja Moody's. Niiden riskiluokitukset ovat ratkaisevia siinä, mihin hintaan eri maat saavat lainaa.
-
Waris arvostelee sitä, että maiden luokitukset pysyvät heikkoina, vaikka ne maksaisivat velkojaan. Hän on tehnyt kannanottoja esimerkiksi Argentiinan, Egyptin ja Pakistanin kohtelusta luottoluokituksissa.
Waris syyttää varsin suoraan luottoluokittajia vauraiden maiden suosimisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta.
– Sijoittajat haluavat tuottoa sijoituksilleen, ja siksi kehittyvien maiden korot pysyvät korkeina, vaikka ne pystyisivät hoitamaan velkaansa, hän väittää.
Länsimaissa asia nähdään toisin. Luottoluokittajia pidetään vakiintuneena osana talousjärjestelmää, ja valtiot ja instituutiot tukeutuvat niiden analyyseihin sijoitusten riskitasojen arvioinnissa.