Vittu JEE! ❤️
seen from United Kingdom

seen from Ukraine
seen from United States
seen from United States

seen from United Kingdom
seen from Germany
seen from United States
seen from United States
seen from France

seen from United Kingdom
seen from United States
seen from United States

seen from South Africa

seen from Malaysia
seen from Hong Kong SAR China
seen from Malaysia

seen from Nigeria

seen from Malaysia

seen from Japan
seen from China
Vittu JEE! ❤️
Huomaa, että tietokoneen akku on lopussa
Kävele yläkerrassa sijaitsevaan makuuhuoneeseesi hakemaan virtajohtoa
Nappaa Meowth sängyltä mukaasi
Palaa alakertaan
Istuudu takaisin tietokoneen ääreen
Huomaa, että tietokoneen akku on lopussa
Työtön tapaa te-toimiston tai kunnan virkailijaa aluksi kahden viikon välein. Nykyistä nopeamman ja henkilökohtaisemman palvelun uskotaan lyhentävän työttömyyttä.
1. Neljä työnhakua kuukaudessa, kaikkiaan 14 miljoonaa vuodessa
Työttömän pitää hakea vähintään neljää työtä kuukaudessa, laissa puhutaan "työmahdollisuudesta". Tämä voi tarkoittaa työhakemuksen lähettämistä tiettyyn työpaikkaan, avoimen hakemuksen jättämistä tai suoraa yhteydenottoa työnantajaan.
Työnhakija päättää itse, mitä paikkoja hakee. Niiden pitää olla sellaisia, joihin hänen on mahdollista työllistyä.
Sairaanhoitajan paikkaa ei siis kannata hakea sähköasentajan koulutuksella ja kokemuksella. Monissa muissa ammateissa rajanveto voi olla vaikeampaa. Te-toimiston tai kunnan virkailija lopulta päättää, täyttääkö työnhaku ehdot.
Haettavien paikkojen määrässä voidaan kuitenkin joustaa, jos työtön ei ole täysin työkykyinen tai jos alueella ei ole sopivia työpaikkoja tarjolla. Määrästä sovitaan työttömän työllistymissuunnitelmassa.
Työnhakija kirjaa hakemansa paikat verkkopalveluun.
Hallituksen mukaan malli ei johda hakemustehtailuun, vaan työtön saa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työllistymiseensä.
Lakiesityksessä todetaan kuitenkin, että työnhakijat tulevat tekemään vuodessa arviolta yhteensä noin 14 miljoonaa työhakemusta tai muuta työnhakua.
2. Työttömään pidetään yhteyttä ensin kahden viikon välein
Uudessa työnhakumallissa panostetaan erityisesti työttömyyden ensimmäisiin kuukausiin, koska silloin löytää helpommin uuden työn.
Työttömäksi ilmoittautunut pääsee alkuhaastatteluun viiden arkipäivän kuluessa ja hänelle tehdään heti oma työllistymissuunnitelma.
Samalla selvitetään, tarvitseeko hän työllistyäkseen työvoimapalveluja tai lisäkoulutusta. Sellaiset työttömät, jotka tarvitsevat sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, ohjataan te-toimistojen, kuntien ja Kelan monialaiseen yhteispalveluun.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa te-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein. Keskusteluja on yhteensä seitsemän.
Alkuhaastattelussa virkailijan tulisi tavata työnhakija henkilökohtaisesti. Muuten he voivat keskustella puhelimessa tai verkossa. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistymissuunnitelmaa päivitetään.
Aina kun työttömyys on jatkunut puoli vuotta, on uusi kuukauden jakso, jonka aikana työnhakukeskustelu pidetään kaksi kertaa.
Lomautetuille ja osa-aikaisesti työskenteleville työnhakijoille järjestetään haastatteluja ja keskusteluja edellä kuvattua harvemmin.
Yhteydenpito työttömiin joka tapauksessa kaksinkertaistuu. Esityksen mukaan te-toimisto tai kunta järjestää työnhakijoille vuodessa arviolta 2,3 miljoonaa alkuhaastattelua tai työnhakukeskustelua. Nykyisin näitä järjestetään noin miljoona vuodessa.
3. Päiväraha ei katkea yhtä pitkäksi aikaa kuin nykyisin
Jos työtön ei hae sovittuja työpaikkoja tai hakeudu palveluihin, hän saa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä huomautuksen ja voi korjata toimintaansa.
Seuraamukset kiristyvät, kun työtön toistuvasti laiminlyö sen, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa.
Toisesta kerrasta työttömyyspäiväraha katkaistaan viideksi päiväksi. Kolmannesta velvoitteen rikkomisesta seuraa kymmenen päivän karenssi. Neljännen rikkeen jälkeen työttömyysturvan menettää toistaiseksi ja työttömälle asetetaan työssäolovelvoite.
Uudestaan päivärahaa voi saada, kun on ollut 12 viikkoa töissä tai osallistunut työvoimapalveluihin.
Jos työnhakija kieltäytyy varmasta työstä ilman pätevää syytä, hänen päivärahansa voidaan katkaista 45 päiväksi. Tämän pidemmäksi karenssi ei uuden lain mukaan voi venyä.
Nykyisin työnhakijalle tulee 60 päivän karenssi, jos hän ei hae te-toimiston tarjoamaa työtä. Toisella kerralla päivärahaoikeus lakkaa toistaiseksi. 90 päivän karenssi taas seuraa, jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta.
4. Pakolliset työtarjoukset yhä käytössä
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on sanonut hallituksen luottavan siihen, että työtön hakee itse töitä. Aivan täysin se ei luota työnhakijan omaan aktiivisuuteen.
Työvoimaviranomainen voi yhä määrätä työttömän hakemaan työpaikkaa velvoittavalla työtarjouksella. Se tarkoittaa, että työ on pakko ottaa vastaan.
Jos työtön ei huoli työtä, hän joutuu karenssiin eli menettää työttömyyspäivärahansa 45 päiväksi.
Työttömyyden pituus ja oma aktiivisuus vaikuttaa pakkoon. Tarjottua työtä pitää hakea, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien.
Ihan joka tapauksessa työtä ei ole pakko ottaa vastaan. Velvoitteesta vapautuu, jos on jo hakenut kuukausittain vaadittavaa neljää paikkaa.
Myös työttömän ammattitaitosuoja säilyy ennallaan. Työnhakija voi kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutustaan ja työkokemustaan.
5. Rahaa ja virkailijoita tulee lisää
Hallitus laittaa 70 miljoonan euroa lisää rahaa työttömien palveluihin. Tällä rahalla palkataan yhteensä 1 200 uutta virkailijaa te-toimistoihin ja kuntien työllisyyspalveluihin ja uudistetaan työttömien verkkopalveluja. Henkilöstön määrä kasvaa kunnolla nykyiseen verrattuna.
Rahaa pannaan nyt erityisesti työnhakijoiden asiakaspalveluun. Tiiviimpi yhteydenpito ja aktiivisempi työnvälitys toivottavasti lyhentävät työttömyysaikaa.
Hallitus laskee, että pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaisi työllisyyttä 9 500–10 000 työllisellä.
Esitetyt muutokset maksavat lähes 33,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun työttömyysturvamenot kasvavat. Samalla asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät arviolta 17 miljoonalla eurolla vuosittain.
Muutosten vaikutukset näkyvät julkisessa taloudessa täysin vasta vuonna 2025. Silloin niiden arvioidaan vähentävän menoja noin 230 miljoonaa euroa vuodessa.
Uuden työhakumallin lisäksi hallitus uudistaa palkkatukea ja helpottaa osatyökykyisten työllistymistä Välittäjä-yhtiön avulla.
🐠
🐠
I. Still keep adding new fics to my to read list and it's getting so long..... @me when are you going to read any of those
Vappu tulee olemaan nii paska tänä vuonna😭
I hate the hot weather because sleeping is impossible. I also have a headache of unknown origin.