Tädit ei oo oikein perillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioista, mut sano äsken, et "jos miehellä on sellainen ominaisuus, että haluaa pukeutua hameisiin ja meikata, niin siitä vaan"
Vuokranantajat ja vuokralaiset pitävät ministeriön esitystä tulojen tarkastuksista ylimitoitettuna ja riskinä asukkaiden yksityisyyden suoja
Monet vuokranantajat vastustavat lakimuutosta, jonka mukaan vuokranantajan pitäisi tarkastaa vuokralaisen tulot säännöllisin väliajoin myös asumisen aikana.
Lakimuutos koskisi valtion tukemia vuokra-asuntoja, joissa tuloraja esimerkiksi yksin asuvalla on 3540 euroa kuukaudessa.
Jos tulorajat ylittyisivät, vuokranantaja voisi irtisanoa vuokralaisen. Nykyisellään asukkaiden tulot tarkastetaan, kun asukas muuttaa taloon tai vaihtaa asuntoa.
Suomen suurin vuokranantaja Heka, monet muut vuokranantajat sekä vuokralaisten edustajat vastustavat ympäristöministeriölle lähettämissään lausunnoissa kovasanaisesti ehdotusta.
Ne pitävät sitä kohtuuttomana ja ylimitoitettuna saatavaan hyötyyn nähden.
---
Asukkaiden tulojen säännöllinen tarkastaminen aiheuttaisi valtavasti työtä ja kuluja – ja voisivat lisätä asuntojen tyhjäkäyntiä entisestään ja osaltaan näkyä vuokrien korotuksina.
Hekan 55 000 asunnosta noin 1 600 on tyhjillään jatkuvasti, ja käyttöaste on pudonnut muutamassa vuodessa lähes 95 prosenttiin.
Hekan toimitusjohtaja Maria Aspalan mukaan valtion tukemia vuokra-asuntoja tulee tarjota niitä eniten tarvitseville. Hän muistuttaa, että asukasvalinnassa tarkastetaan jo nyt asunnon tarve, tulot ja varallisuus.
– Vastustamme sitä, että vuokranantajille asetettaisiin hyvin laaja velvollisuus seurata jo nykyisin asunnossa asuvien ruokakuntien tuloja ja varallisuutta.
Hekan kokoisessa yhtiössä tämä tarkoittaa lähes sadantuhannen asukkaan tulojen tarkastamista.
– Menettely edellyttäisi uusia tietojärjestelmiä, henkilöstöresursseja ja hyvin laajaa henkilötietojen käsittelyä.
---
Heka käyttää lausunnossaan poikkeuksellisen kovaa kieltä: sen mukaan tulojen tarkastaminen saattaisi tuntua asukkaan kyttäämiseltä.
– Emme halua, että rakennetaan järjestelmää, joka saa asukkaat kokemaan, että heidän kotinsa ei ole pysyvä tai että heidän yksityiselämäänsä seurataan jatkuvasti, sanoo Hekan toimitusjohtaja Maria Aspala.
Tulorajojen tarkkailu voi Hekan mukaan synnyttää epävarmuutta siitä, voiko asukas tehdä lisää työvuoroja tai ottaa vastaan palkankorotusta kodin menettämisen pelossa.
– Varallisuustiedot ovat ihmisen yksityiselämän kannalta erittäin merkittäviä henkilötietoja, ja niiden kerääminen pitää perustua täsmälliseen lainsäädäntöön ja rajautua vain välttämättömiin tarpeisiin, sanoo myös Aspala.
---
Yksityisyyden suojasta on huolissaan myös Oulun suurin vuokranantaja.
– Meille lakihanke näyttäytyy täysin ylimitoitettuna, sanoo Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Raimo Hätälä.
Myös Hätälä sanoo, ettei yhtiö halua asettua kyttäävän tulojenvalvojan rooliin.
– Meille on täysi mysteeri, että millä keinoilla meille edes annettaisiin oikeus tarkastella asiakkaiden tuloja.
Myös tietosuojavaltuutettu on esittänyt lausunnoissaan huolensa tulojen tarkastamisesta syntyvistä, henkilötietoja sisältävistä massadatarekistereistä ja tietosuojaloukkausten riskin kasvamisesta.
---
Ympäristöministeriö perustelee tulojen tarkastamista sillä, että valtion korkotukilainatuella rakennetut asunnot kohdistuisivat niitä eniten tarvitseville.
Tulorajat ylittyvät eniten pääkaupunkiseudulla ja siellä, missä asuminen on kallista, kuten Helsingin kantakaupungin alueella.
Helsingissä tulorajat ylittyivät vuonna 2022 ympäristöministeriön arvion mukaan noin 7 000 taloudessa.
Aspalan mukaan tulorajat ylittäviä asukkaita on kaupungin vuokra-asunnoissa siis hyvin pieni osa. Hekan asukkaat ovat hänen mukaansa juuri niitä pienituloisia, joille asunnot on tarkoitettu.
– Ympäristöministeriön selvityksestä ei käy myöskään ilmi, kuinka suuria ylitykset ovat. Nehän voivat olla vain joitakin kymppejä.
Pitkäaikainen taloudellinen tilanne ja elämäntilanteen muutokset, kuten eläköityminen, työttömyys tai perhevapaa pitäisi voida myös arvioida.
Samaten äkillisten tulojen, kuten tulospalkkion, lottovoiton tai vaikka kirpputorimyynti saattaa näkyä hetkellisesti pankkitilillä.
– Hetkellinen tulopiikki ei saa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen asumisen jatkumisen suhteen, sanoo Hekan toimitusjohtaja Aspala.
---
Yle on haastatellut erästä Hekan talossa asuvaa naista, jonka tulot ja elämäntilanne ovat vaihdelleet viime vuosina.
Tällä hetkellä hänen tulonsa ylittävät tulorajat, koska nykyisessä työssä on hyvä palkka.
Nainen asuu lapsensa kanssa kantakaupungin liepeillä Hermannin Muurikujalla.
Tyydyttävässä kunnossa olevan kolmion vuokra on lähes 20 vuotta sitten rakennetussa talossa noin 1 300 euroa kuussa.
Talossa on usein tyhjillään asuntoja, ja paraikaakin Heka ilmoittaa vapaista asunnoista Oikotiellä.
Kohteen vuokrat ylittävät Kelan kohtuullisina pitämät vuokrat, eli niihin ei voi saada täyttä asumis- tai toimeentulotukea.
– Uskon, että talomme asukkaista suurimman osan tulorajat ylittyvät. Eihän heillä muuten olisi varaa asua täällä, Ylen haastattelema nainen sanoo.
---
Hän muistuttaa, että jos asukkaan palkka on lähellä tulorajoja, asumiskustannuksiin uppoaa herkästi lähes puolet nettotuloista jopa Hekan asunnoissa.
– Itselläni menee tasan 40 prosenttia asumiseen.
---
Jos Muurikujan naisen tulot nyt tarkastettaisiin, hän joutuisi jälleen muuttamaan lapsensa kanssa.
Edullisemman ja parempikuntoisemman asunnon löytymiseen hän kyllä uskoo, myös yksityisiltä markkinoilta.
– Enemmän kuin oma tilanteeni minua huolestuttaa kuitenkin se, ettei kukaan puutu siihen, että julkista asumistuotantoa ollaan tuhoamassa, hän sanoo.
Hän pitää ympäristöministeriön ehdotusta tulorajojen tarkastamisesta jatkumona hallituksen viime vuosien politiikalle häätää tavalliset ihmiset pois kantakaupungista.
– Pienituloisten ajaminen samoihin taloihin ja alueille lisää huono-osaisuuden kasaantumista ja eriytymistä muualle, hän sanoo.
Lakiesitys on annettu kiireellisenä, ja eduskunnan olisi tarkoitus käsitellä sitä syyskuussa.
Raskaustestit, joihin täytyy pissiä, ovat problemaattisia ja naisia alistavia, koska nainen joutuu niitä käyttäessään käyttäytymään kuin koira, joka merkitsee virtsallaan omaisuutensa.
Ystäväkirjat loukkaavat ihmisten yksityisyyttä ja muodostavat laittoman henkilötietorekisterin.
Ainoastaan homoseksuaaleilla tulisi olla oikeus piirtää kolmioita. Mikäli hetero piirtää kolmion, tulee hän syyllistyneeksi kulttuuriseen omimiseen.
Seksin harrastaminen raskauden aikana on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, koska kohdussa kasvava alkiö/sikiö ei pysty antamaan suostumustaan petipuuhiin.
Ainoastaan ei-valkoiset saavat omistaa Hipsua (vihreä teletappi) esittäviä tavaroita. Jos valkoinen omistaa Hipsua esittäviä tavaroita, hän todenäköisesti kannattaa orjuutta ja haluaisi omistaa tummaihoisia orjia.
Kihla- ja vihkisormukset ovat ableistisia, koska kaikilla ihmisillä ei ole vasemmassa kädessä nimetöntä, ja joiltain ihmisiltä puuttuu vasen käsi kokonaan.
Ohuet televisiot, älypuhelimet ja muut ohuet tekniset laitteet syrjivät lihavia ihmisiä, koska niiden muotoilussa ihannoidaan hoikkuutta. Kuvaputkitelevisioiden katoaminen on suoraan yhteydessä anoreksiaan.
On pedofiliaa kutsua aikuista naista "beibiksi".
Sukunimi Jormanainen loukkaa cisnaisia, koska se viittaa siihen, että naisella olisi jorma eli siitin.
Sanaan "nainen" päättyvät sukunimet (esim. Tahvanainen) pitäisi varata vain naisten käyttöön.
Sukuelimen nimi "siitin" syrjii kaikkia heitä, jotka eivät käytä elintään siittämiseen.
Hampurilaisten - myös itse tehtyjen - syöminen on amerikkalaisen imperialismin kannattamista.
Ilmaiseksi saadun tavaran, myös arvokkaiden merkkituotteiden, myyminen eteenpäin on varastamista. Et itse maksanut tuotteesta mitään, joten sinun on myös luovutettava se eteenpäin ilman, että hyödyt siitä rahallisesti.
Vauvojen imettäminen on seksististä ja opettaa lapset jo pienestä pitäen siihen, että perheen ruokkiminen on naisen tehtävä.
Sana "avaruusolio" on rasistinen. Käyttäkäämme sen sijaan ilmaisua "maan ulkopuolinen henkilö".
Savupiippujen, majakoiden ja kerrostalojen rakentaminen tulee lopettaa, sillä kyseiset rakennukset ovat naisvihamielisiä ja normalisoivat falloskeskeistä kulttuuria ja yhteiskuntaa.
Suomessa on ihan liian vähän tunnuksettomia hautausmaita. Ei minkään tilaston tai tutkimuksen tuloksena saatu tieto, vaan ihan mun oma mielipide. Sain tällä viikolla ajatuksen, että jos vaikka perustais oman kalmiston. En tiedä hautauslainsäädäntöä kovin tarkkaan, mutta se ei ole tarpeen vielä ideavaiheessa.
Hankin jostain kalmistoa varten mukavan kokoisen pellon. Kalmistopellon laitaan nikkaroidaan yleispätevä hyvästely- ja muistelutila, jonka yhteyteen tulee paikat peltoon haudattavien nimitietolaatoille. Kalmistoa aletaan täyttää toisesta laidasta tasaisesti edeten. Haudalle omaiset saa istuttaa vainajan lempikasvin tai -puun, mitä ikinä. Uskonnottomat kivet ja muistomerkit on sallittuja jos sellaisen haluaa, mutta sitä mukaa kun pelto täyttyy, haudattujen alueelle ei tehdä mitään hoitotoimia, joten puut ja pensaat saa rehottaa ja peittää sinne mahdollisesti pystytetyt muistokivet.
Pellon joskus täytyttyä, se jätetään elämään omaa elämäänsä. Se saa olla niin villi ryteikkö kuin tahtoo. Tai alkuun pelkkää heinäpeltoa, jos kukaan ei istuta mitään. Mutta mitä täydempään se kasvaa kaikkea, sitä läpitunkemattomampi leposija siitä tulee. Vainajien oma metsä, eläviltä luoksepääsemätön.
Eikä kannata kuolemaa sen tähden alkaa kiirehtimään, että jäisi paitsi karvain kalmistosta. Kun vanha pelto täyttyy horsmankasvajista, jatketaan kuoppaamista viereiselle rapsipellolle.
Mietin tätä edelleen tasaisin väliajoin. Voidaanko me yhdessä perustaa rekisteröity yhteisö tai säätiö ja aletaan pitää hautausmaata?
lvv.fi/hautaus
Hautausmaan perustaminen
Rekisteröity yhteisö tai säätiö (esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta lupaa hautausmaan perustamiseen. Lupakäsittely on maksullista.
Jotta voit saada luvan hautausmaan perustamiseen, sinulla täytyy olla edellytykset ylläpitää hautausmaata asianmukaisesti. Sinun on esitettävä muun muassa toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, miten järjestät hautausmaan ylläpidon pitkällä aikavälillä.*
Hautausmaata ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
*Onkohan pusikoituminen ihan ok toteuttamiskelpoinen ylläpitosuunnitelma? Kuitenkin se on vainajan/omaisen tiedossa, ettei kyseessä olisi mikään trimmattu puistohautausmaa, niin ei kai siinä pitäisi olla ongelmaa.
Ainakin ennen on saanut, koska Suomessa on ollut haudattavaksi menossa olevien arkkujen kuljetukseen tarkoitettuja rautatieyhteyksiä Helsingissä (Malmin hautausmaalle) ja Kotkassa (Parikan hautausmaalle). Lisäksi suunniteltuja mutta toteutumatta jääneitä hautausmaaratoja oli ainakin Turussa ja Vantaalla. Toki lainsäädäntö ei välttämättä enää tunne tällaista vaihtoehtoa, koska junaliikenne Malmin hautusmaalle loppui vuonna 1954.
Fun fact! Malmin haustausmaan rautatieasema on edelleen olemassa.
Voisko ne kiskot mennä hautuumaan poikki silleen, et siinä ois alla ura ja sit arkut vaan pudotettais vauhissa pois vaunun lattiassa olevan reiän kautta? Nopeeta ja tehokasta. Voisi jopa sanoa, että toimii kuin junan vessa.
Please sign and share this petition if you care about small artists and their businesses! This law is very raw and caused so many people already to shut down their stores. I was planning to open a shop in November too, and until any changes will be implemented, all of my work in the recent year was for nothing.
Copied from the doc by bubblesartcraft:
If these requirements are affecting your small business too, please consider contacting your representatives in the European Parliament. Personal accounts from micro businesses help demonstrate the real world impact of unrealistic EPR requirements.
Please keep messages respectful & explain how the requirements affect your business (for example: annual fees exceeding your sales in a country, mandatory representatives, having to stop EU sales, etc).
Helvetti ku mun kameralaukusta hajos toisen sivutaskun vetskari ja piti sit ommella käsin uus ja seki viel piti ommella siihen vanhaan vetskariin kiinni, ku jos ois purkanu vanhan vetskarin pois ni ois joutunu ompeleen uudestaan myös päälokeron vetskarin ku ne o sivusta ommeltu samaan saumaan...
Kaikkein tavallisimpia lintuja on kadonnut 2000-luvulla miljoonittain. Se huolestuttaa aamuhämärässä, jossa linnut saavat nilkkarenkaita.
Kun lintu sätkii verkossa, sen on helppo uskoa olevan dinosaurusten sukua. Se nokkii siipeä irrottavaa kättä ja huutaa varoittavasti.
Ruokokerttunen on kädessä pehmeä ja lähes painoton. Pieni pää pysyy etu- ja keskisormen välissä, ja kevyt ote estää ruskeita siipiä räpsymästä.
---
Juuri tällaisia pikkulintuja on kaikkialla, ja silti niitä on pelottavan vähän. Lintuja on kadonnut Suomessa jopa miljoonia muutamassa vuodessa.
Hälyttävintä on, että esimerkiksi pajulintuja, peippoja ja monia kerttusia on entistä vähemmän – siis kaikkein tavallisimpia lintuja.
Muutos on valtava, mutta se tapahtuu huomaamatta.
---
Suomessa oli vuonna 2024 arviolta kuusi prosenttia eli 5,4 miljoonaa lintua vähemmän kuin vuonna 2019.
Lintuja toisin sanoen häviää Suomesta arviolta yli 2 400 linnun päivävauhtia.
Osalla lajeista menee paremmin. Voittajia ovat muun muassa monet isot linnut ja jotkin pienemmät, jotka eivät muuta kauas ja jotka hivuttautuvat ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi.
Kansainvälinen tutkimus kuitenkin kertoo, että lintujen laulukonsertit ovat Euroopassa yleisesti sekä vaimentuneet että muuttuneet yksipuolisemmiksi 2000-luvulla.
---
Suomessa tehtävät seurannat toistavat samaa viestiä. Kahtena edellisenä vuonna lintuja on ylipäätään tavattu rengastuksissa vähemmän kuin seurannan koko 40-vuotisen historian aikana.
Nyt takana on neljä huonoa pesintäkesää.
Kannat voisivat silti toipua nopeastikin, jos tulisi onnekkaita hyvän poikastuoton vuosia. Sellaisia tarvittaisiin nyt kipeästi, todetaan aiempien vuosien seurannan tuloksia kokoavassa raportissa.
---
Pikkulinnun elämä on lyhyt, joten huonoa pesimäonnea on joskus pidetty lintukadon suurimpana syynä. Itse asiassa merkittävämpää on kuitenkin se, miten aikuiset selviävät talven yli.
Tämän osoitti tänä keväänä julkaistu suomalainen väitöskirja, jossa käytettiin juuri rengastajien keräämiä tietoja.
Lehikoisen mukaan tutkimus vahvistaa, että lintujen elinoloihin pitäisi kiinnittää huomiota.
Ahdinkoa selittää se, että elinympäristöt muuttuvat niin, etteivät lajit pärjää uusissa oloissa. Suomen kaksi yleisintä lintua ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Suurin uhka on maankäyttö. Esimerkiksi metsien hakkuut, ympäristön pirstaleisuus ja yksipuoliset peltomaisemat vaikeuttavat monien lajien pärjäämistä.
---
Metsätaloudesta vaikuttaa Lehikoisen mukaan kärsivän varsinkin Etelä-Suomessa maan yleisin lintu, peippo. 2000-luvun alussa niitä pesiviä pareja oli noin 7,5 miljoonaa, nyt arviolta enää kuusi miljoonaa.
Peippo pärjää monenlaisessa metsässä, mutta avohakkuun jälkeen menee Lehikoisen mukaan vähintään parikymmentä vuotta, että puusto kasvaa sille tarpeeksi isoksi.
Kakkospaikkaa pitää pajulintu, jonka kanta on lähes puolet pienempi kuin 1990-luvun alussa. Silloin pareja oli noin 9,5 miljoonaa, mutta viime vuosina noin viisi miljoonaa.
Pajulintu viihtyisi vesakossakin, mutta senkin poikastuotto Suomessa on vähentynyt. Myös ongelmat muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla Afrikassa verottavat kantaa. Monella kaukomuuttajalla meneekin huonosti.
Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi kuivuutta ja takatalvia. Se tekee luonnon rytmeistä ennustamattomia, mikä näkyy linnustossa.
origamiaround
tangentwithtanner
prguitarman
s-u-f-j-a-n-s-t-e-v-e-n-s
gummygunk
izzy806
areudirty
gamechangershow
