Suomessa on ihan liian vähän tunnuksettomia hautausmaita. Ei minkään tilaston tai tutkimuksen tuloksena saatu tieto, vaan ihan mun oma mielipide. Sain tällä viikolla ajatuksen, että jos vaikka perustais oman kalmiston. En tiedä hautauslainsäädäntöä kovin tarkkaan, mutta se ei ole tarpeen vielä ideavaiheessa.
Hankin jostain kalmistoa varten mukavan kokoisen pellon. Kalmistopellon laitaan nikkaroidaan yleispätevä hyvästely- ja muistelutila, jonka yhteyteen tulee paikat peltoon haudattavien nimitietolaatoille. Kalmistoa aletaan täyttää toisesta laidasta tasaisesti edeten. Haudalle omaiset saa istuttaa vainajan lempikasvin tai -puun, mitä ikinä. Uskonnottomat kivet ja muistomerkit on sallittuja jos sellaisen haluaa, mutta sitä mukaa kun pelto täyttyy, haudattujen alueelle ei tehdä mitään hoitotoimia, joten puut ja pensaat saa rehottaa ja peittää sinne mahdollisesti pystytetyt muistokivet.
Pellon joskus täytyttyä, se jätetään elämään omaa elämäänsä. Se saa olla niin villi ryteikkö kuin tahtoo. Tai alkuun pelkkää heinäpeltoa, jos kukaan ei istuta mitään. Mutta mitä täydempään se kasvaa kaikkea, sitä läpitunkemattomampi leposija siitä tulee. Vainajien oma metsä, eläviltä luoksepääsemätön.
Eikä kannata kuolemaa sen tähden alkaa kiirehtimään, että jäisi paitsi karvain kalmistosta. Kun vanha pelto täyttyy horsmankasvajista, jatketaan kuoppaamista viereiselle rapsipellolle.
Mietin tätä edelleen tasaisin väliajoin. Voidaanko me yhdessä perustaa rekisteröity yhteisö tai säätiö ja aletaan pitää hautausmaata?
lvv.fi/hautaus
Hautausmaan perustaminen
Rekisteröity yhteisö tai säätiö (esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta lupaa hautausmaan perustamiseen. Lupakäsittely on maksullista.
Jotta voit saada luvan hautausmaan perustamiseen, sinulla täytyy olla edellytykset ylläpitää hautausmaata asianmukaisesti. Sinun on esitettävä muun muassa toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, miten järjestät hautausmaan ylläpidon pitkällä aikavälillä.*
Hautausmaata ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
*Onkohan pusikoituminen ihan ok toteuttamiskelpoinen ylläpitosuunnitelma? Kuitenkin se on vainajan/omaisen tiedossa, ettei kyseessä olisi mikään trimmattu puistohautausmaa, niin ei kai siinä pitäisi olla ongelmaa.
Ainakin ennen on saanut, koska Suomessa on ollut haudattavaksi menossa olevien arkkujen kuljetukseen tarkoitettuja rautatieyhteyksiä Helsingissä (Malmin hautausmaalle) ja Kotkassa (Parikan hautausmaalle). Lisäksi suunniteltuja mutta toteutumatta jääneitä hautausmaaratoja oli ainakin Turussa ja Vantaalla. Toki lainsäädäntö ei välttämättä enää tunne tällaista vaihtoehtoa, koska junaliikenne Malmin hautusmaalle loppui vuonna 1954.
Fun fact! Malmin haustausmaan rautatieasema on edelleen olemassa.
Voisko ne kiskot mennä hautuumaan poikki silleen, et siinä ois alla ura ja sit arkut vaan pudotettais vauhissa pois vaunun lattiassa olevan reiän kautta? Nopeeta ja tehokasta. Voisi jopa sanoa, että toimii kuin junan vessa.
Please sign and share this petition if you care about small artists and their businesses! This law is very raw and caused so many people already to shut down their stores. I was planning to open a shop in November too, and until any changes will be implemented, all of my work in the recent year was for nothing.
Copied from the doc by bubblesartcraft:
If these requirements are affecting your small business too, please consider contacting your representatives in the European Parliament. Personal accounts from micro businesses help demonstrate the real world impact of unrealistic EPR requirements.
Please keep messages respectful & explain how the requirements affect your business (for example: annual fees exceeding your sales in a country, mandatory representatives, having to stop EU sales, etc).
Helvetti ku mun kameralaukusta hajos toisen sivutaskun vetskari ja piti sit ommella käsin uus ja seki viel piti ommella siihen vanhaan vetskariin kiinni, ku jos ois purkanu vanhan vetskarin pois ni ois joutunu ompeleen uudestaan myös päälokeron vetskarin ku ne o sivusta ommeltu samaan saumaan...
Kaikkein tavallisimpia lintuja on kadonnut 2000-luvulla miljoonittain. Se huolestuttaa aamuhämärässä, jossa linnut saavat nilkkarenkaita.
Kun lintu sätkii verkossa, sen on helppo uskoa olevan dinosaurusten sukua. Se nokkii siipeä irrottavaa kättä ja huutaa varoittavasti.
Ruokokerttunen on kädessä pehmeä ja lähes painoton. Pieni pää pysyy etu- ja keskisormen välissä, ja kevyt ote estää ruskeita siipiä räpsymästä.
---
Juuri tällaisia pikkulintuja on kaikkialla, ja silti niitä on pelottavan vähän. Lintuja on kadonnut Suomessa jopa miljoonia muutamassa vuodessa.
Hälyttävintä on, että esimerkiksi pajulintuja, peippoja ja monia kerttusia on entistä vähemmän – siis kaikkein tavallisimpia lintuja.
Muutos on valtava, mutta se tapahtuu huomaamatta.
---
Suomessa oli vuonna 2024 arviolta kuusi prosenttia eli 5,4 miljoonaa lintua vähemmän kuin vuonna 2019.
Lintuja toisin sanoen häviää Suomesta arviolta yli 2 400 linnun päivävauhtia.
Osalla lajeista menee paremmin. Voittajia ovat muun muassa monet isot linnut ja jotkin pienemmät, jotka eivät muuta kauas ja jotka hivuttautuvat ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi.
Kansainvälinen tutkimus kuitenkin kertoo, että lintujen laulukonsertit ovat Euroopassa yleisesti sekä vaimentuneet että muuttuneet yksipuolisemmiksi 2000-luvulla.
---
Suomessa tehtävät seurannat toistavat samaa viestiä. Kahtena edellisenä vuonna lintuja on ylipäätään tavattu rengastuksissa vähemmän kuin seurannan koko 40-vuotisen historian aikana.
Nyt takana on neljä huonoa pesintäkesää.
Kannat voisivat silti toipua nopeastikin, jos tulisi onnekkaita hyvän poikastuoton vuosia. Sellaisia tarvittaisiin nyt kipeästi, todetaan aiempien vuosien seurannan tuloksia kokoavassa raportissa.
---
Pikkulinnun elämä on lyhyt, joten huonoa pesimäonnea on joskus pidetty lintukadon suurimpana syynä. Itse asiassa merkittävämpää on kuitenkin se, miten aikuiset selviävät talven yli.
Tämän osoitti tänä keväänä julkaistu suomalainen väitöskirja, jossa käytettiin juuri rengastajien keräämiä tietoja.
Lehikoisen mukaan tutkimus vahvistaa, että lintujen elinoloihin pitäisi kiinnittää huomiota.
Ahdinkoa selittää se, että elinympäristöt muuttuvat niin, etteivät lajit pärjää uusissa oloissa. Suomen kaksi yleisintä lintua ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Suurin uhka on maankäyttö. Esimerkiksi metsien hakkuut, ympäristön pirstaleisuus ja yksipuoliset peltomaisemat vaikeuttavat monien lajien pärjäämistä.
---
Metsätaloudesta vaikuttaa Lehikoisen mukaan kärsivän varsinkin Etelä-Suomessa maan yleisin lintu, peippo. 2000-luvun alussa niitä pesiviä pareja oli noin 7,5 miljoonaa, nyt arviolta enää kuusi miljoonaa.
Peippo pärjää monenlaisessa metsässä, mutta avohakkuun jälkeen menee Lehikoisen mukaan vähintään parikymmentä vuotta, että puusto kasvaa sille tarpeeksi isoksi.
Kakkospaikkaa pitää pajulintu, jonka kanta on lähes puolet pienempi kuin 1990-luvun alussa. Silloin pareja oli noin 9,5 miljoonaa, mutta viime vuosina noin viisi miljoonaa.
Pajulintu viihtyisi vesakossakin, mutta senkin poikastuotto Suomessa on vähentynyt. Myös ongelmat muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla Afrikassa verottavat kantaa. Monella kaukomuuttajalla meneekin huonosti.
Ilmastonmuutos aiheuttaa esimerkiksi kuivuutta ja takatalvia. Se tekee luonnon rytmeistä ennustamattomia, mikä näkyy linnustossa.
Suomessa on ihan liian vähän tunnuksettomia hautausmaita. Ei minkään tilaston tai tutkimuksen tuloksena saatu tieto, vaan ihan mun oma mielipide. Sain tällä viikolla ajatuksen, että jos vaikka perustais oman kalmiston. En tiedä hautauslainsäädäntöä kovin tarkkaan, mutta se ei ole tarpeen vielä ideavaiheessa.
Hankin jostain kalmistoa varten mukavan kokoisen pellon. Kalmistopellon laitaan nikkaroidaan yleispätevä hyvästely- ja muistelutila, jonka yhteyteen tulee paikat peltoon haudattavien nimitietolaatoille. Kalmistoa aletaan täyttää toisesta laidasta tasaisesti edeten. Haudalle omaiset saa istuttaa vainajan lempikasvin tai -puun, mitä ikinä. Uskonnottomat kivet ja muistomerkit on sallittuja jos sellaisen haluaa, mutta sitä mukaa kun pelto täyttyy, haudattujen alueelle ei tehdä mitään hoitotoimia, joten puut ja pensaat saa rehottaa ja peittää sinne mahdollisesti pystytetyt muistokivet.
Pellon joskus täytyttyä, se jätetään elämään omaa elämäänsä. Se saa olla niin villi ryteikkö kuin tahtoo. Tai alkuun pelkkää heinäpeltoa, jos kukaan ei istuta mitään. Mutta mitä täydempään se kasvaa kaikkea, sitä läpitunkemattomampi leposija siitä tulee. Vainajien oma metsä, eläviltä luoksepääsemätön.
Eikä kannata kuolemaa sen tähden alkaa kiirehtimään, että jäisi paitsi karvain kalmistosta. Kun vanha pelto täyttyy horsmankasvajista, jatketaan kuoppaamista viereiselle rapsipellolle.
Mietin tätä edelleen tasaisin väliajoin. Voidaanko me yhdessä perustaa rekisteröity yhteisö tai säätiö ja aletaan pitää hautausmaata?
lvv.fi/hautaus
Hautausmaan perustaminen
Rekisteröity yhteisö tai säätiö (esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) voi hakea Lupa- ja valvontavirastolta lupaa hautausmaan perustamiseen. Lupakäsittely on maksullista.
Jotta voit saada luvan hautausmaan perustamiseen, sinulla täytyy olla edellytykset ylläpitää hautausmaata asianmukaisesti. Sinun on esitettävä muun muassa toteuttamiskelpoinen suunnitelma siitä, miten järjestät hautausmaan ylläpidon pitkällä aikavälillä.*
Hautausmaata ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
*Onkohan pusikoituminen ihan ok toteuttamiskelpoinen ylläpitosuunnitelma? Kuitenkin se on vainajan/omaisen tiedossa, ettei kyseessä olisi mikään trimmattu puistohautausmaa, niin ei kai siinä pitäisi olla ongelmaa.
Ainakin ennen on saanut, koska Suomessa on ollut haudattavaksi menossa olevien arkkujen kuljetukseen tarkoitettuja rautatieyhteyksiä Helsingissä (Malmin hautausmaalle) ja Kotkassa (Parikan hautausmaalle). Lisäksi suunniteltuja mutta toteutumatta jääneitä hautausmaaratoja oli ainakin Turussa ja Vantaalla. Toki lainsäädäntö ei välttämättä enää tunne tällaista vaihtoehtoa, koska junaliikenne Malmin hautusmaalle loppui vuonna 1954.
Fun fact! Malmin haustausmaan rautatieasema on edelleen olemassa.
Voisko ne kiskot mennä hautuumaan poikki silleen, et siinä ois alla ura ja sit arkut vaan pudotettais vauhissa pois vaunun lattiassa olevan reiän kautta? Nopeeta ja tehokasta. Voisi jopa sanoa, että toimii kuin junan vessa.
turnnoffyourmind
izzy806
andulkaphoto
gamechangershow
vaporwave
amandla
tangentwithtanner
ellievsbear
gummygunk
kianamaiart
