Diggaaks digist?

[therupsuseta-blog]

NkTheRupsuSedän viimeinen tuleminen  - Ryhmän 4 top-5 suurinta paljastusta sekä mitä ryhmässä opittiin

Digitalisaatisen liiketoiminnan parissa on nyt vietetty kahdeksan tai jotain sinnepäin viikkoa. Kurssin aikana on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneliä... No, eipä oikeastaan, mutta mielenterveys on ollut kovilla ja persehikeä on kyllä hieman esiintynyt kirjoittaessa blogeja. Joka tapauksessa on tämä ollut näiden koettelemusten arvoista.

Hyvä kuitenkin aluksi kertoa, että ryhmänä opimme paljon digitalisaatiosta tehdessämme projektityötä innovaatiosta Mazhr -sovellukselle. Mazhr on M2talent yrityksen omistama digitaalinen rekrytointialusta. Innovaation ideointiin liittyi paljon digitaalisia tekijöitä, joita me kävimme läpi

Mutta ne paljastukset... Ne ovat seuraavat:

1. Marokon aito kauhu oli blogeissa maan tasalla ja tunneilla pilvissä

Ryhmässämme Marokon aitona kauhuna tunnettu Prinssi Jamin "Jasmin" Chayef kertoi pyörivänsä tunneilla pääosin omissa maailmoissaan. Tumblerin "Blogjaminworld"- blogissa elettiin kuitenkin digitaalisessa todellisuudessa.

Jamin oppi, että inbound- ja outbound-markkinoinnissa ei välttämättä ole kyse markkinoinnista sisä- ja ulkotiloissa. Hän mm. tajusi, että outbound-markkinoinnissa yritys ottaa perinteisesti ensin yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin ja inbound-markkinoinnissa asiakas ottaa ensin yhteyttä yritykseeb valitessaan haluamaansa hyödykettä. Nämähän ovot molemmat tärkeitä ja niitä yhdistetään, joten Jamin oppi myös termin nimeltä fullbound-markkinointi.

Digitaaliset kuluttajatrendit tulivat myös marokkolaiselle tutuksi. Huomiota herättivät etenkin ”ihminen tulevaisuuden käyttöliittymänä”, ”lisätty kuulo” sekä puhelimen räpläämisaikaa lisäävä ”akkujen pitkäkestoisuus tulevaisuudessa”.

Olihan myös jotain opittavaa somemarkkinoinnin trendeistä. Meidän Jamin kertoi mielenjäävänä olevan se, että yrityksen tulee jatkossa mitä useimmin maksamaan näkyvyydestä somessa. Opittiin myös, että bloggaajien ja muiden someihmisten kanssa tehtävät yhteistyömarkkinoinnit lisääntyvät. Kun somen käyttö lisääntyy, niin postailuiden laadulla on hyvä erottua postausten määrän sijasta. Tämäkin tuli sitten opittua.

2. Sukupuolivähemmistön edustaja selvisi ilman suurempaa syrjintää

Kristalla oli alkuun riskinä joutua maskuliiniseen ja patriarkaalisen ryhmän tuhottavaksi. Krista kuitenkin lopulta sieti ryhmän miehekkään seksikkäät pierujutut keskittymällä laadukkaaseen bloggaamiseen kristakurunsaari-blogilla.

Krista näki uutta internetin ihmeellisessä maailmassaan. Hän oppi niistä perehtyessään blogeissaan erilaisiin trendeihin. Ensinnäkin käsitteellä olivat mm. verkkokaupat ja miten ne toimivat sekä pyrkivät erottumaan kilpailijoistaan. Verkkokaupan ja kilpailevien kivijalkamyymälöiden tulevaisuus oli Kristalle erityisen kiehtovaa. Hän hämmästeli, että onko kivijalkamyymälöillä tulevaisuudessa mahdollista menestyä.

Verkkokaupan osalta opittiin myös muita tekijöitä, kuten mobiilisovelluksia, niiden digitaalista käyttökokemusta sekä verkkoon siirtyvää markkinointia.

 3. Danske Bankin rahanpesusotku voi tuntua pian asiakkaiden lainakoroissa - sijoitusguru harkitsee alan vaihtoa

Tulevaisuus näytti oikein kirkkaalta. Jeremias oli jo lähellä olla se Hermannin BMW-mies, jonka keskisormi nousee liikenteessä nopeammin kuin teltta ”Tom of Finland” -seurueen partioretkellä. Jeremias tuli kurssille kaksi viikkoa myöhässä naurean koko kurssin aiheelle. Haaga-Helia ei tuntunut miltään Dansken Bankin kesätöiden jälkeen. Tapahtui kuitenkin suuri uudelleen herääminen ja Jeremias rupesi kirjoittamaan blogeja suurella sydämellä.

Jeremias ei pelännyt näyttää blogeissaan omaa osaamistaan. Hän saneli ehdottomia totuuksia Euroopan taloudesta verraten Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Aiheena oli tällöin tekoäly ja sen soveltaminen. Ja osasihan tämä Dansken hymypoika kertoa tulevaisuuden maksutavoistakin.

Näytti kuitenkin myös siltä, että jotain uutta joutui Hermannin sijoitusguru opettelemaan. Blogeissa käytiin läpi Newsfeedit ja algoritmit sekä niiden soveltaminen sosiaalisessa mediassa. Avoin ja Big data tulivat myös varmasti Jeremiakselle selväksi.

 4. Hän oppi pari uutta sivistyssanaa

Roope rupsahteli useaan otteeseen TheRupsuSeta-blogissaan. Oppihan tämä Mr. Pieru 1996 muutaman uuden termin, kuten sisältömarkkinoinnin ja edellä mainitut Inbound- ja Outbound-markkinoinnit. Roope on kuitenkin pelaaja monella eri alalla. Pelit kiinnostavat, joten Roope tarttui useasti peliteollisuutta koskeviin asioihin. Pelillisyys avautui tarkemmin ja lopulta keksittiin projektityön pelillinen innovaatio nimeltä Mazhr Coin!!! Tämähän oli siis virtuaalivaluutta.

Mieleen jäi kuitenkin erityisesti Googlen perheen vähemmän tunnetut palvelut sekä digitaaliset tulevaisuuden näkymät. Jäi mietityttämään, että ollaanko digitalisaation ansiosta menossa kohti utopiaa vai dystopiaa vai johonkin niiden välimuotoon. Varmaa on kuitenkin se, että maailma muuttuu digitalisaation myötä.

5. Roope on valebloggaaja

Roopen mielenterveyshoitaja tässä hei. Roope on henkisellä tasolla vielä esikoulussa. Roopelle on katsos tehty lobotomia, koska ensimmäisen bloginkirjoituksen jälkeen hänellä esiintyi vakavia mielenterveysongelmia. Tämän takia minä olen joutunut kirjoittamaan nämä saatanan blogit. Roope on kuitenkin itse muokannut niitä vähän omanlaisikseen. Hän on viestinyt minulle rupsahtelemalla japanin kielellä kellertävässä vesisäiliössä.

Roope on kuitenkin kertonut, että hän on oppinut paljon uusia asioita ”omien blogikirjoitusten” ansiosta. Myös lukemalla muiden ryhmäläisten blogeja on opittu paljon. (Kyllä, hän siis osaa lukea). Yhteistyö projektityön teossa sekä innovaatio-osaamisen tunnit ovat pakottaneet ottamaan selvää digitaalisesta liiketoiminnasta. Alussa esiintyvästä skeptisyydestä huolimatta blogit ovat olleet mielenkiintoinen tapa käsitellä digitaalista liiketoimintaa.

[therupsuseta-blog]

Aamupöntön mietinnät - Origin pönttöön, Steam ja Playstation Store jatkoon

Usein kun kyse on fyysistä esineestä, joihin voin koskea, en osta sitä verkkokaupasta, mutta ostospäätöksen teen. Näin tein, kun ostin Gigantista pesukoneen, Verkkokauppa.com- myymälästä hiirelle pelimaton sekä uuden pelimikrofonin.

Gigantti ja Verkkokauppa.com ja niiden verkkokaupat ovat jokaiselle lukijalleni todennäköisesti tutut. Sieltä löytyy tuotteet, jotka löytyvät myös kivijalkamyymälöistä. Tuotteet verkkokaupassa voi lisätä ostoskoriin ja tilata postilla tai kuljetuksella kotiin. Toinen mahdollisuus on myös katsella tuotetta netistä ja ostaa se sitten paikan päältä.

Verkkokaupasta ostaminen on silloin kannattavinta, kun tuote on ladattavaa virtuaali maailmassa. Tälläisiä ladattavia tuotteita nykyään riittää laidasta laitaan. Koska kyseessä on koko perheen blogi, niin käsittelemme pelejä ja niiden verkkokauppa kanavia

Ensimmäisenä haluaisin esittää Playstation Storen. Sieltä löytyy pleikkarille neloselle kaikki pelit, jotka voi ladata ostaa suoraan muutamalla napin painalluksella pleikkarille. Tuotteen voi ostaa ja myöhimmin poistaa laitteen muistista niin, että sen voi ladata taas uudelleen. Ostoksia tehdessä ei tarvitse muistella käyttäjätunnuksia, sillä omat pankkikortin tiedot on mahdollista lisätä tunnuksille. Jos tämä tuntuu epäluotettavalla, on mahdollisuus ostaa myös pleikkarin rahaa useista teknologia painotteista myymälöistä.

Trendikkäimmät tuotteet löytyvät Playstation Storen etusivuilta. Tuotetta voi etsiä myös kirjainhaulla, jossa haetaan valitsemalla kirjain kerrallaan. Ehkä ei nopein tapa löytää tuotetta, mutta ainakin kirjoitusvirheet vähäisempiä, jolloin tuote löytyy varmemmin.

Vaikka Playstation Store on kätevä, on syynä sen käyttöön se, että pleikkarin pelit löytyvät vain sieltä ja kivijalka myymälöistä. Ehdoton ykkönen Pelien verkkokauppana minulle on Steam, joka on Valve Corporationin kehittämä videopelien jakelu-, moninpeli- ja viestintäalusta. Alustan käyttö on vähintäänkin yhtä helppo kuin Playstation Store. Minun ei tarvitse joka kerta kirjautua sisään ja syöttää tunnuksiani. Lisäksi tuotteet saa asennettua tietokoneen työpöydälle, joka johtaa siihen, että pelaamaan pääse nopeaan.

Ostosta tehdessä Steamissä, voi ostaja käydä läpi tuotteesta muiden käyttäjien arvioita sekä esittely videoita tai muuta infoa. Tuotteen voi ostaa joko itselleen tai lahjaksi toiselle käyttäjälle.

Kiteytettynä Steam on helvetin hyvä ja kätevä. On kuitenkin, yksi yritys, joka uskaltaa haastaa Steamin kilpailuun tietokonepelien jakelukanavana. Se on EA:n (Electronic Arts) omistama Origin. EA on yritys, joka on äänestetty jo kaksi kertaa Yhdysvalloissa surkeimmaksi yritykseksi. EA:n paskaa mainetta edustaa myös sen siihen kohdistuvat lootbox kohut, jossa EU-maat kuten Suomi ja Belgia tutkivat, että ovatko EA:n esittämät loot boksit uhkapeliä vai ei (Nämä loot boksit esiintyvät esim. Fifa ultimate team korttipakkoina).

EA on siis paskamainen yritys maineeltaan. Onko sen omistama Origin yhtään parempi. No vastaus on, että ei, ei helvetissä. Origin on alusta, josta voi ostaa vaan EA:n pelejä. Kirjautuminen sivulle on aina säätöä ja tuotteiden ostaminenkin oli muistaakseni vaikeata. Mikä tekee tästä Originista erityisen v:sen, on se, että sinne pitää kirjautua aina, jos haluaa pelata EA:n pelejä tietokoneellaan. 

Originin menestyksestä kertoo jo se, että sen yhden suosituimman pelisrajan, Battlefieldin peli Battlefield Bad Company 2 on ollut aina myynnissä Steamissä. Peli on nyt n. 10 vuotta vanha ja pelin pelaajamäärät ovat nykyään suuremmat kuin joidenkin myöhemmin julkaistujen pelien pelaajamäärät. Origina vältellään siis mahdollisimman paljon.

[therupsuseta-blog]

Setämies kertoo - Top-3 tärkeintä Googlen palvelua

Töttöröö! t. wannabe gonahtanut setämies.

Tässä tuli taas maanantai ilta käytettyä Google perheen palveluiden tutustumiseen. Googlen palvelut ovat itselläni pelottavan lähellä omaa jokapäiväistä elämää. Selailen YouTubea kuin hauki mätimarkkinoiden mätiä. Myös Chrome on minulla oletusselaimenani. Lisäksi suunnistustaitoni on pääosin Google Mapsin varassa, vaikka tositilanteessahan armeijan kurkkusalaatti uniformussa hoitui suunnistus ilmankin, sillä olin metsän suurin macho PST-korpraalisikagepardi, joka nillitti aina, kun oli kylmä ja nälkä sekä muutenkin oli ihan vaan täysi ”töhö äijä”. (On vaikeuksia pysyä yli 300 sanassa)

Mutta joo… Onhan näitä Googlen palveluita myös muita, joita en osannut nimetä tuossa aloituskappaleessa ja niitä tuli nyt katsottua Googlen tuote-esittelysivulta sekä googlaamalla sivun ”Ecloudbuzz – Top 10 Most Popular Google Products and Services”.

Kun katsotaan asiaa digitaalisesta liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta, nousee itselläni aivan lahnakalan tapaisen intuitioni perusteella esille Top-3 Googlen tärkeintä palvelua (tai no Google kutsuu niistä itse joitakin tuotteiksi) ovat: Google Maps, Google Drive ja sen toiminnot sekä Google hakukone.

Google Maps on jo monelle tuttu. Siinä laitetaan osoite sinne, minne mennään ja sitten sitä Google Mapsia tökötetään kuin… öö… kuin kännykkää tökötetään muutenkin. Liiketoiminnan kannalta merkittävää on se, että yrityksen toimitilat asiakkaille löytyy hakemalla yrityksen nimeä. Tärkeää on myös, että yritys löytyy ylipäätänsä Google Mapsistä. Näistä liiketoiminnalle oleellisista asioista Googlen asiakasyritykset joutuu tietenkin maksamaan. Tulevaisuudessa Google Maps voisi ehkä opastaa muillakin tavoilla kuin kännykän kautta sovelluksesta katsomalla. Voisi kuvitella, että niitä tapoja on käytössä jo olemassa, mutta enpä jaksa miettiä asiaa enempää.

Googlelle toinen tärkeä palvelu tai tuote on Google Drive. Google Drive on jo monissa Android-puhelimissa käytössä muistitilana. Sitä käytetään myös liiketoiminnassa muutenkin tallennustilana. Googlella on Drivessä myös Microsoft Office 365 tapaisia palveluita, joita käytetään. Itsellenikin Google Drive on tuttu opiskelutöiden käytössä jo aikaisemmin. Vaikka Office 365 -palveluiden kanssa kilpailu voi olla vaikeaa, on Google Driven palvelut kuten Docs omasta mielestäni paremmin toimivia verkon kautta kuin esim. Officen Word Online. (On muuten ironista kirjoittaa alusta tälle blogille Microsoftin Wordissä :D)

Ja sitten se Googlen hakukone. Se nyt kaikille tuttu. Googlaaminen on jo suomen kielessä sana. Googlen hakukoneeseen laitetaan Google-haku ja sillä löytyy toivottavasti se etsitty sivu. Yrityksille on tärkeätä löytyä Google-hauilla. Siksi Google huutokauppailee, millä hakusanoilla yritys löytyy ja monentena. Hakukonetta voisi kehittää niin, että hakemisen voi tehdä muutenkin kuin kirjottamalla ja mahdollisimman helposti. Jos ei muista yrityksen nimeä, niin voisi varmaan olla kätevää hakea yritystä piirtämällä niiden logon. Jotain tämmöistä on varmaan jo mietitty.

 Lähteet:

Ecloudbuzz: https://www.ecloudbuzz.com/most-popular-google-products-services/

Google – Our Products: https://www.google.com/about/products/

[blogjaminworld-blog]

Innovaatio by Masterminds

Tervetuloa takaisin blogimme pariin. Tänään teemme lean canvasin innovaatiostamme M2Talent yritykselle. Innovaatiotamme kutsutaan Mazhr-Coiniksi. Se on Mazhrin sisäinen valuutta, jolla henkilöasiakkaat voivat ostaa yrityksen palveluita, kuten persoonallisuus- ja taitotestejä, jotka muuten maksaisivat henkilöasiakkaille kymppejä. M-Coineja voi ansaita esimerkiksi tekemällä yritysten tekemiä tutkimuskyselyitä, saamalla muita henkilöitä liittymään palveluun, aktiivisuudesta palkitaan, ja niitä voi ostaa myös oikealla rahalla.

Aloitetaan lean canvasin tarkastelu asiakassegmenteillä. Jaoimme asiakkaat kahteen segmenttiin, 18-25 vuotiaisiin nuoriin, ja työtä hakeviin ja urallaan etenemishaluisiin 30-40 vuotiaisiin. Pääsegmentiksi valitsimme nuoret, sillä uskomme innovaatiomme vetoavan parhaiten ja ensimmäiseksi tähän kohderyhmään.

Seuraavaksi mietimme, mitä ongelmia palvelussa on. Yksi ongelma on Mazhr-palvelun kalleus. Persoonallisuustestit maksavat tällä hetkellä kymppejä per testi, mikä voi olla suuri kynnys uusille asiakkaille. Yrityksen ollessa uusi, asiakkaat haluavat varmistuksen palvelun toimivuudesta ennen kuin ovat halukkaita maksamaan. Tällä hetkellä ainut, osittainen ratkaisu ongelmaan on, että jotkut yritykset maksavat työntekijöiden testejä. Toinen ongelma on anonyymiprofiilin erottuminen. Kun työnantaja ei näe työnhakijan nimeä, ikää tai muutakaan tunnistettavissa olevaa seikkaa, on työnhakijoiden erottumismahdollisuudet rajalliset. Tähän ongelmaan yrityksellä ei ole ratkaisuja.

Mazhr-Coin ratkaisee ensimmäisen ongelman sillä, että työnhakijat voisivat maksaa testejä ansaitsemillaan virtuaalikolikoilla ja täten selviäisivät halvemmalla. Kynnys kokeilla ensimmäistä kertaa on myös pienempi, sillä kolikot voi ansaita ilmaiseksi. ”Hävityt” tuotot, mitä yritys saisi normaalisti persoonallisuustesteistä kustantaisivat esimerkiksi yritykset, jotka tekevät tutkimuskyselyitä Mazhrin kautta, ja henkilöasiakkaat, jotka ostavat M-Coineja oikealla rahalla. Toiseen ongelmaan M-Coin voisi auttaa siten, että kolikoiden määrä, ja sitä kautta aktiivisuus vaikuttaisivat anonyymin profiilin näkyvyyteen työnantajalle.

Arvolupaus innovaatiollamme on ”kehitä itseäsi tekemällä sertifioituja kalliita persoonallisuustestejä ilmaiseksi.” ”Kesätöihin ilman CV:tä!”

Seuraavaksi tarkastelemme markkinointikanavia, joissa yritetään tavoitella potentiaalisia asiakkaita. Somekanavissa kuten Facebookissa, Youtubessa, Instagramissa sekä Snapchatissä markkinointi on toimiva vaihtoehto, sillä etenkin pääsegmenttimme on täynnä sosiaalisen median suurkuluttajia. Googlen kautta mainostamalla eli hakukoneoptimoinnilla Mazhr-Coin ja Mazhr ylipäätään saisi hyvin näkyvyyttä, koska työnhakijat etsivät usein asioita Googlen kautta. Yksi hyvä markkinointi paikka M-Coinille on myös rekrytointiin ja työhön liittyvät messut ja tapahtumat. Tällaiset tapahtumat ovat täynnä aiheesta kiinnostuneita ja henkilöitä, jotka olisivat valmiita kokeilemaan uudenlaista työnhakutapaa, joka on Mazhr.

Viimeiseksi markkinointi kanavaksi mietimme yhteistyötä oppilaitosten kautta. Koulut ovat täynnä nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat vailla kunnollista työtä. Jos oppilaitokset markkinoisivat yritystä ja sen uniikkia Mazhr-Coin systeemiä oppilaille, olisivat he varmasti valmiita tutustumaan palveluun. Mazhr-Coinin pelillisyys houkuttelisi varmasti nuoria hakijoita, varsinkin kun CV:tä ei välttämättä tarvita hakuprosessissa.

Seuraavaksi pohdimme, että mitkä voisivat olla innovaatiomme avainmittareita eli millä mittareilla mittaamme innovaatiomme menestystä. Tulimme siihen tulokseen, että tärkeimmät mittarit ovat käyttäjämäärä, liikevaihto sekä asiakaspysyvyys ja -tyytyväisyys. Innovaatiomme tavoitteena on saada asiakkaista elinikäisiä sovelluksen käyttäjiä, joten on erityisen tärkeää että asiakkaat ovat tyytyväisiä sivustoon sekä sen palveluihin.

Kuluja syntyy kolikon suunnittelusta ja siihen liittyvän palvelun ylläpitämisestä. On tärkeää, että kolikot ovat profiilissa selkeästi näkyvillä, ja että asiakkaille on selvää mistä niitä saa hankittua ja mihin niitä pystyy käyttämään. Persoonallisuus- ja taitotestit ovat toinen suuri kulu yritykselle.

Uudet asiakkaat puolestaan ovat yksi suurimmista tulonlähteistä yritykselle. Uskomme myös, että sekä sisäistä että ulkoista rekrytointia tekevät yritykset tuovat rahaa yritykselle, koska he etisvät sopivia työntekijöitä itselleen palvelun kautta. Todennäköinen kassavirran lähde ovat myös kaikki markkinatutkimuksia ja -kyselyitä teettävät tahot.

Ja viimeiseksi mahdollisesta etulyöntiasemasta. Pelillistäminen on yksi tämän hetken megatrendeistä ja tästä syystä rekrytoinnin ja pelillistämisen yhdistäminen voisi antaa yritykselle etulyöntiaseman markkinoilla kilpailijoihin nähden.

Uskomme todella, että innovaatiomme vetoaa valitsemaamme asiakasryhmään, erityisesti nuoriin, sillä onhan virtuaalivaluuttaa käytetty jo menestyksekkäästi esimerkiksi useissa suosituissa peleissä. Se on koukuttava ominaisuus, joka saa käyttäjän janoamaan enemmän ja enemmän…

[therupsuseta-blog]

Kyllä vain!

[therupsuseta-blog]

Pelillisyys - ei välttämättä peli, mutta samoja ominaisuuksia löytyy

Pelillistäminen voidaan toteuttaa kahden pääkategorian mukaan. Ehkä myös kolmannenkin, mutta sellaista tapaa ei olla vielä keksitty. Joka tapauksessa nykyiset kategoriat ovat pelillistäminen pelin rakenteen perusteella ja pelillistäminen pelin sisällön perusteella.

Rakenteen perusteella pelistämisessä sovellus käyttää joitakin pelien elementtejä, kuten piste- ja palkintojärjestelmää. On yleistä, että pisteillä, joko kilpaillaan muita käyttäjiä vastaa tai niitä keräämällä voi ansaita, jotain uutta. Lisäämällä vain rakenteellisia elementtejä voidaan tuote tai palvelu peittää peliksi, vaikka olisi sisällöltä muuta.

Esimerkkinä pelin rakenteellisesta ominaisuudesta on EA:n urheilupeleissä esiintyvät Ultimate Team pelaajapakkaukset. Pakkaukset voi avata pisteillä, joita taas voi ansaita pelaamalla peliä tai ostamalla pelin pisteitä oikealla rahalla.

Sisällöllinen pelillistäminen tarkoittaa sitä, että pelillistetyssä sovelluksessa on sisältönä joku peli tai pelinkaltainen ominaisuus, jota käyttäjät pelaavat.

Sisällöltään pelistetyt sovellukset ovat etenkin todistaneet roolinsa opetusmedonida. On luotu useita pelejä, joissa käyttäjä opettelee pelaamalla. Vääristä vastauksista käyttäjälle selitetaan asia tarkasti uudelleen. Oikealla vastauksella käyttäjä etenee pelissä ja voi saada asiasta lisätietoa.

Itse olen käyttänyt sisällöltään pelillistetyssä opettelussa Quizlet-sovellusta, jossa käyttäjä voi tehdä itsepelejä ja harjoituksia itse antamistaan termeistä tai muista ulkoamuistettavista asioista.

Pelistäminen on uusi ilmiö ja se on ollut kovassa kasvussa tällä vuosituhannella. Termi pelilistäminen oli ensimmäistä kertaa käytössä vuonna 2002. Vuonna 2010 termi on otettu laajasti käyttöön ja nykyään se on tekemässä läpimurtoa trendinä mm. opetuksessa, verkkopalveluissa ja työelämässä. Vuonna 2013 pelillistämisen markkinat oli 421 milj. USD. ja vuodelle 2018 markkinoiden ollaan arvioitu olevan 5,5 miljardia USD.

Pelkän pelillistämisen markkinat ovat jo kasvaneet suuresti puhumattakaan koko peliteollisuuden kasvusta. Peliteollisuus on kasvunsa osalta kuitenkin käynyt ylä- ja alamäkiä. Ennen 2000 lukua peliteollisuudessa kärsittiin kuplasta. Ei ymmärretty sitä, että ihmiset eivät pelaa peliä vain siksi, että se on peli. Pelit vaativat kiinnostavaa tai hyödyllistä sisältöä/hyötyä käyttäjälle kuin myös muutkin palvelut ja tuotteet. Sama pätee myös pelillistettyihin sovelluksiin

[therupsuseta-blog]

Nyt on aika ymmärtää sisältömarkkinointi

Mitä on hyvä sisältömarkkinointi? - Kubo Creative Agency

Hyvä sisältömarkkinointi on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja juuri sen vuoksi …

Luuletko tietäväsi, mitä on sisältömarkkinointi ja siis ihan aukisten oikeasti mitä se on? Luulutko kenties hyvän sisältömarkkinoinnin olevan tuotesijoittelua? Noh... Tuota, jos luulit niin... OLET VÄÄRÄSSÄ P*RK*L*! VOIT IHAN HYVIN PALATA KOULUN PENKILLE ESIKOULUUN! No ethän sentään kuitenkaan luullut, että hyvää sisältömarkkinointia olisi natiivimainonta. Ai luulit? No, ei se haittaa, jos välillä väärässä on, mutta TOIVOTTAVASTI OPETTAJA LYÖ KARTTAKEPILLÄ OIKEEN SORMILLE HUOLELLA!

Näin asian ilmaisee Matti Lintulahti artikkelissa "Mitä on hyvä sisältömarkkinointi?" 1.3.2017 sivustolla kubo.fi. Tosin artikkeli on kirjoitettu jokseenkin hieman inhimellisempään sävyyn.

Artikkelin mukaan tuotesijoittelu sekä natiivimainonta ovat molemmat tehokkaita markkinointitapoja oikeissa olosuhteissä, mutta hyvän sisältömarkkinoinnin kanssa niillä ei ole tekemistä.

Mitä se hyvä sisältömarkkinointi herran pieksut sitten on? Artikkelissa sisältömarkkinointia aletaan avamaan kuvaamalla sen piirteiden mukaan.

"Hyvä sisältömarkkinointi rakentaa omaa yleisöä". Tämä seuraava yleisö johtaa artikkelin mukaan ns. "yrityksen omaan mediaan," jonka kautta yritys tavoittaa olemassa olevat ja potentiaaliset asiakkaat ilman kolmatta osapuolta markkinointiviestinnässä.

Artikkelissa nimetään muutamia eri esimerkkitapauksia sisältömarkkinoinnista kuten lankavalmistaja Novitan verkkosivut ja sen aikakausilehti.

Artikkeli kertoo myös, kuinka hyvän sisältömarkkinoinnin avulla yritys ymmärtää yleisöään. Hyvä sältömarkkinointi on myös hyvin tavoitteellista ja mitattua. Hyvä sisältömarkkinointi on aina strategista ja omat työntekijät haluavat jakaa hyvää sisältömarkkinointia.

Näiden tietojen perusteella minun tulisi tutustua ja arvioda veikkauksen raymond.fi ja Vaasan - elämänmakuisia verkkosivustoja. Veikkauksen sivut joudun skippaamaan tietoturvallisista syistä.

Vaasan sivuilta löytyy ajankohtaisia aiheita, reseptejä omiin tuotteisiin liittyen sekä esitteellä on omaa tuotevalikoimaa. Yrityksellä on siis oma yhteisö, jossa ihmiset ovat altiina yrityksen tuotteille. Sivustolla on myös mahdollisuus viestintään yleisön kanssa. Suht toimivaa ja kustannustehokasta sisältömarkkinointia sanon minä.

[therupsuseta-blog]

Tulevaisuuden Digitalisaatio - Dystopiaa vai Utopiaa?

Digitaalinen tulevaisuus näkyy monien ihmisten silmissä uusina mahdollisuuksina parantaa maailmaa, elintasoa ja sosiaalisia suhteita. Joskus jopa uskotaan digitaalisaation pelastaman ihmiskunnan. Toisaalta digitalisaatio nähdään ahdistavana mörkönä, joka tulevaisuudessa korvaa ihmisen jokaisen toiminnon, joka vie mieltä vapauden ja ihmisyyden. Kenties todellisuus on jostain välistä?

Tältä ainakin tuntui kun selailin internetin digitaalista maailmaa. Mieleeni jäi nimittäin kaksi hyvin erinlaista videota aiheinaan tulevaisuuden digitaalinen visio.

Ensmäisenä näin YouTube-videon "Mictrosoft's Consept - Future vision 2020". Video oli julkaistu kanavalla "Electropedia". Videon visio digitaalisuudesta oli hyvin optimistinen ja innovoiva.

Videossa esiintyi paljon kosketusnäyttöisiä tuotteita: Digitaalisia liitutauluja, joissa oli älytoimintoja kuten kuten kielenkääntöpalveluita ja jakamismahdollisuus internettiin.

Esitteellä oli myös kosketusnäyttöisiä lippuja ja passeja. Esiteltiin uusia tapoja työskennellä ja käsitellä dataa

Myös konsepteja, joita ei osata vielä kenties täysin osata ymmärtää, sillä eräs herrasmies käytti jonkinlaista kosketusnäyttöistä öööm... vihkopuhelinkalenterikäyntikorttia?

Toinen näkemäni video aiheesta oli Vimeosta. Keiichi Matsuda oli julkaissut kanavallaan videon "Hyper Reality". Videossa esiintyi pääosin lisättyä todellisuuttaa eli AR-teknologiaa käyttäjän perspektiivistä. Videon tulevaisuuden visio oli hyvin dystopinen, sekava ja ahdistava. Tekijä pyrki kenties kyseinalaistamaan tulevaisuuden digitalisaation kehitystä.

Videossa käytännössa kaikki elämän aktiviteetit tehtiin virtuaalisessa maailmassa. Videossa esiintyvä nainen pelasi Candy Crush tapaista peliä VR-näkymässä. Myös puhelut ja googlettaminen tehtiin samasta näkymästä. Naisen liikkuessaan liikenteessä olivat kaikki liikenneopasteet reaaliajassa lisättynä todellisuutena silmiensä edessä. Käyttäjän silmille tuli useita eri AR-mainoksia kulkiessaa liikkeiden ohi.

Moni ostospäätös ja kanssakäyminen käydään vidolla lisätyn todellisuuden virtuaalimaailmassa. Ruokaostot ja asiakastuki virtuaalisissa ongelmissakin on tässä sekavassa virtuaali näkymässä.

Molemmat videot tuovat hyvin aiheellisia näkökulmia. Microsoftin visiossa teknologia nähdään hyvänä mahdollisuutena parantaa ihmisen kykyjä ja tapoja elämässään. Taas Keiichi Matsudan esittämässä visiossa kiinnitetään huomiota digitaalisen maailman huolestuttavaan nopeaan kasvuun ja siihen koituvaan riippuvuuteen elämissämme.

Digitalisaatio tuo jatkuvasti muutoksia elämäämme. Muutos on aina epävarmaa, mutta sen pelkääminen ei ole kannattavaa. On osattava sopeutua uuteen ja osallistua sen luomiseen. Toisaalta on kannattavaa kunniottaa ja ymmärtää vanhaa maailmaa.

[therupsuseta-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen maailma voi olla minun tapaiselle 22-vuotiaalle nykyihmiselle vaikea määrittää, sillä se ympäröi elämäämme niin suuressa määrin, että se voi tuntua jotenkin itsestään selvyydeltä, että se on osana nykyistä yhteiskuntaamme. Digitalisaatio on arkielämämme lisäksi ohjannut ja tulee myös jatkossa ohjaamaan liiketoimintaa. Esimerkiksi internet, intranet, some, automatisaatio, tekoäly, toiminnanohjausjärjestelmät ovat yhä enemmän osana nykypäiväistä liiketoimintaa.

Itse en osaa nimetä yhtäkään ns. ”oikeata” yritystä, jolla ei olisi omaa verkkokauppaa tai -sivua. Yrityksestä on oltava ainakin edes mainita. Internetistä on vähintään löydyttävä, kuinka asiakas voi suorittaa tai päästä paikalle suorittamaan ostotapahtuman, jotta internet voisi lisää myyntiä.

Verkkokaupan tai -sivujen asiakaspalvelussa on myös siirrytty suurissa yrityksissä digitaalisuuteen tai toisin sanoen tekoälyyn. Useilla verkkokauppa sivuilla on mm. chat-mahdollisuus kysymyksille ja ilmoitusluontoisille asioille, jota ei päivystä ensisijaisesti ihminen vaan tilalla on botti ja vasta tarvittaessa ihminen. Ilman tekoälyä kyseinen viestiboksi ei olisi usein välttämättä mahdollinen, sillä se vaatisi valtavia määriä henkilökuntaa ja täten suuria kustanteita yritykselle. Toisaalta ihmiset voisivat kokea ihmisen olevan kyvykkäämpi vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.

Yrityksen viestintä on suurilta osin digitaalista. Ulkoista viestintää ja etenkin markkinointiviestintää ylläpidetään verkkosivujen lisäksi paljon sosiaalisessa mediassa. Nykyään on yritykselle kannalta tärkeätä olla some-kanavat hallussa. Vaikka voi tuntua, että ihmiset käyttävät aivan tarpeeksi sosiaalisessa mediassa, käydään some-yleisön huomiosta kovaa kilpailua aikamme rajallisuuden vuoksi.

Kaikki huomio ei kuitenkaan ole hyväksi. Sosiaalisessa mediassa kiertäneet kohut ovat usein haitaksi yrityksen tuloksen kannalta. Kohut tapahtuvat usein nopeasti yllättäen. Kohun syynä voi olla yrityksen johdon jäsenen loukkaavat mielipiteet ja arvot. Joskus kohun syynä voi olla mainostoimiston tekemä mainos, joka voidaan kokea loukkaavaksi. Joskus kohu voi syntyä väärinymmärryksenä yrityksen viestinnän ja yleisön välillä. On siis tärkeää, että julkiset lausunnat ovat tarkasti harkittuja ja niiden takana pystytään seistä tilanteesta riippumatta. Vaaditaan myös hyvää kriisiviestintää, jonka on vastattava oikein ja nopeasti. Vaikka turhia kohuja on hyvä vältellä, ei ole välttämättä kannattavaa olla liian varovainen ja monotonisen tylsä viestinnässään. Huomiota herättävä Some-viestintä tulee olla omaperäistä, mutta myös yleisön ja asiakkaiden tarpeet on otettava myös viestinnässä huomioon.