YLE Tiede

Löydöksiä Tieteen toimittajien käytäväkeskusteluista ja blogeista

[yletiede-blog]

Oliko tappajaviruksen kehittäminen oikein?

Vuodenvaihteessa havahduttiin siihen, että vaarallisesta H5N1-lintuinfluenssaviruksesta on olemassa muunnos, joka todennäköisesti kykenee  siirtymään ihmisestä toiseen. Hollantilaisen Ron Fouchierin johtaman tutkimusryhmän kokeissa oli syntynyt virus, joka tarttui helposti - ilmateitse - koe-eläinten eli frettien välillä.

Terveysviranomaiset ovat vuosikausia pelänneet, että lintuinfluenssaviruksesta syntyy ihmisestä toiseen helposti tarttuva mutaatio. Tällä ominaisuudella varustettu virus olisi erittäin vaarallinen - lintuinfluenssa tappaa yli puolet siihen sairastuneista, ja laajassa pandemiassa kuolisi miljoonia ihmisiä. Toistaiseksi lintuinfluenssa on tarttunut ihmiseen vain linnuista.

Suomalaiset terveysviranomaiset eivät tuomitse hollantilaistutkimusta, mutta moni on sitä mieltä, ettei erittäin vaarallisen viruksen kehittämisessä ole mitään järkeä. Yhdysvallat pelkää viruksen päätyvän terroristien käsiin. Tutkimus onkin herättänyt kiistaa tutkimusetiikasta. Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen pitää tutkimusta eettisesti ongelmallisena.

Kiinnostavia linkkejä aiheesta:

NewScientistin pääkirjoitus bioturvallisuudesta ja tutkimuksen etiikasta

NewScientistin juttu tappajaviruksesta

Tiedettä kevyesti - Hups, tulipa luotua hirviö - "tappajavirus" ei valitettavasti ole elokuva

                                   - Harri Alanne

[yletiede-blog]

Prisma Studio etsii täitä

Onko sinulla tai lapsellasi täitä, tiedätkö miten niistä pääsee eroon? 

Päätäit viihtyvät puhtaissa hiuksissa, myös valkoihoisten suorat hiukset ovat niiden suosiossa. Mutta mistä täit tulevat, ja voiko tartuntaa estää? Entä ovatko täit vaarallisia? 

Teen Prisma Studioon juttua täistä ja niiden hävittämisestä, nyt pitäisi saada oikeita otuksia testeihin. Ystäväni lapsella kuhisi päässä ennen joulua, samoin työkaverini lapsilla, kohta niitä löytyy varmaan meiltäkin. Mutta juttu tulee ulos jo maaliskuun alussa, joten kuvaamaan pitäisi päästä tässä muutaman viikon sisällä. Eli jos teillä on täitä niin ota yhteyttä! 

Tai kerro täikoettelemuksistasi täällä, mitä ajattelit kun löysit täitä? Entä hävisikö täit ja kuinka hankalaksi koit pyykkäämiset ja hiusten käsittelyt? 

Kiitoksia!

T. Pirjo 

[email protected]

P.s. Käsittelytapa on sovittavissa, tarvittaessa jutun voi tehdä niin ettei kuvattavia tunnisteta. 

[yletiede-blog]

Uppopaistetut jauhomadot

Ainekset:

1 rasia salmonellavapaita jauhomatoja eläinkaupasta, noin 20-30 kpl

500 ml rypsiöljyä

1/2 dl vehnäjauhoja

Ripaus suolaa, hyppysellinen pippuria

  1.       Siirrä jauhomadot puhtaaseen astiaan ja ruoki niitä vehnäjauholla pari kolme päivää ennen paistamista. Näin niiden suolisto puhdistuu.

2.       Voit halutessasi pitää matoja noin kymmenen minuutin ajan jääkaapissa ennen käsittelyä. Siten niiden liikkeet hidastuvat, ja niitä on helpompi pyöritellä jauhoissa.

3.       Kuumenna 3 dl rypsiöljyä. Varmista sopiva lämpötila ensin yhdellä madolla. Jos öljy on tarpeeksi kuumaa, ruskistuminen alkaa heti. Valmista samalla vehnäjauhoseos.

4.       Kierittele madot vehnäjauhossa, paista noin kymmenen matoa kerralla. Pari minuuttia riittää ruskean ja rapean kuoren saamiseksi.

Nautitaan hyvässä seurassa thai-maustetun riisin ja raikkaan salaatin kera.  Makoisia naposteluhetkiä!

Ps. Suomessa hyönteisiä ei saa myydä ihmisten ravinnoksi, mutta itse kasvatetut, vehnäjauholla ruokitut  jauhomadot lienevät melko turvallinen kokeilu.

                                    - Pirjo Koskinen 

[yletiede-blog]

Higgsin hiukkanen, hauska kaveri

Hiukkasfysiikka on terminologian takana ihan järkeenkäyvää puuhaa. Suuri kysymys kuuluu, että miksi toisilla hiukkasilla on massa, joka saa esimerkiksi pöydän pysymään kiinni lattiassa, ja toisilla, kuten valolla, taas ei? Tähän haetaan vastausta Higgsin hiukkasesta.

Teoreetikot arvelevat, että meitä ja koko maailmankaikkeutta ympäröi Higgsin kenttä. Tai pikemminkin, että kaikki on sisällä tässä kentässä.Miten tämä sitten liittyy painovoimaan?

Higgsin kenttä poikkeaa kaikista muista kentistä siinä, että se ei pyri mahdollisimman alhaiselle energiatasolle.

Hommaa voisi karkeasti verrata niin, että tavallinen heiluri pysähtyy ennemmin tai myöhemmin ja asettuu paikalleen. Higgsin heiluri puolestaan ei menettäisi teorian mukaan energiaansa, vaikka heiluri olisi paikoillaan. Se antaisi silti massan materiahiukkasille välittäjähiukkasten avulla. Ja näitä välittäjähiukkasia, joilla kentän olemassaolo voidaan todistaa, metsästetään nyt kiivaasti.

CERN:in tutkijaryhmä tiedotti joulukuun alussa, että hiukkasen olemassaolosta on saatu vahvoja viitteitä. Kaiken lisäksi saadut viitteet istuvat hiukkasfysiikasta jo saatujen tulosten kanssa samaan teoriaan nätisti. Higgs on nimittäin ainoa hiukkanen, joka kyseisestä mallista puuttuu, jotta se on täydellinen.

Jos Higgsin hiukkasta ei löydy, ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Vastausta joudutaan etsimään kvarkeista, joita on pidetty alkeishiukkasina, mutta jotka eivät niitä tässä tapauksessa voi olla. Tämän todistaminen onkin sitten toinen juttu, sillä kvarkkien hajottaminen vaatii kymmenen kertaa nykyistä LHC-kiihdytintä suuremmat laitteet. Ja LHC on jo maailman kallein ja suurin laite.

Kuuntele: Higgsin hiukkanen kiihdyttää mieliä

                                                                                       - Jari Vaara

[yletiede-blog]

Tutustu Arabikevään historiaan kartan avulla

Tutustu arabimaihin ohjelmasarjan ja kartan avulla. Voit verrata maita koskevia tilastoja vaihtamalla muuttujaa pudotusvalikosta. Yksittäisen maan tiedot saat klikkaamalla kyseistä maata kartasta. Alkuun pääset päivittämällä selainikkunan. Arabimaiden verrokeiksi valitsimme Suomen, Viron ja Kreikan. Voit myös kuunnella juttusarjan Yle Areenasta.               

Karttaan pääset tästä.       

[yletiede-blog]

Sisällissota pelilaudalla

Joskus pieni sivujuonne kasvaa isoksi. Näin kävi, kun tein syksyllä taustatyötä Suomen historian myytit: kansalaissota –ohjelmaan, jonka olen käsikirjoittanut ja ohjannut. Kiertelin museokeskus Vapriikissa Tampere 1918 –näyttelyssä, joka osoittautui mainioksi paikaksi perehtyä synkkään sotaan. Valokuvien, filmimateriaalin, aseiden ja muistelmien seasta löytyi hämmentävä muisto sodasta: lautapeli, jonka nimi on ”Punaisten ja valkoisten taistelu Suomessa 1918”.

Peli on ilmestynyt vuoden 1918 joulumarkkinoille. Ajatus on yhtä aikaa makaaberi ja osuvasti aikaa kuvaava. Samaan aikaan, kun kymmenettuhannet suomalaiset viruivat punavankileireillä, osassa perheistä juuri päättyneet taistelut paketoitiin viihteeksi lahjakääröön. Pelin äärellä ei ole tarvinnut puida taistelujen ulkopuolista terroria eikä vankileireillä muhinutta katastrofia.

Sisällissotapeli on tiettävästi ensimmäisiä Suomessa kehitettyjä lautapelejä, ja sen valmistaja Juusela&Levänen Oy julkaisi vasta itsenäistyneessä Suomessa erityisesti vapaussota-aiheista kirjallisuutta. Myös lautapelin edustama maailmankuva on tietysti vitivalkoinen, mutta se on ujutettu ovelasti sääntöjen retoriikkaan. Vaikka pelin molemmilla osapuolilla on yhtä hyvät mahdollisuuden voittaa, runon muotoon puetut säännöt kertovat taistelujen käänteistä olennaisen. Kun valkoiset häviävät taistelun Porissa, tapahtuu se niin, että ”silta ilmaan räjähtää ja pojat uljaat surmaa”. Kun sen sijaan ”valkojoukko täyttää Hangon rantaa, kiire tulee ryssäin poies kilujansa kantaa”.

Peli on yllättävän hyvin kartalla siitä, kuinka juuri päättyneet taistelut ovat sujuneet. Punaisen ja valkoisen Suomen raja on kohdallaan, ja ratkaisutaisteluilla on myös pelissä suurin painoarvo. Aikansa kuva peli on siinäkin, että valkoisilla on tukikohta Saksassa ja punaisilla Venäjällä. Peli on kaikesta päätellen tehty siinä hengessä, että Suomi tulisi pian saamaan hallitsijaksi kuninkaan Saksasta.

Lähes sata vuotta myöhemmin on tapahtunut tietysti valtavasti. Sotaan osallistuneita ei ole enää kertomassa siitä omakohtaisesti, ja sodan yleisimmiksi nimiksi ovat vakiintuneet neutraali sisällissota ja sovinnollinen kansalaissota – vapaussodan ja luokkasodan sijaan. Tässä ajassa rohkenimme tarttua lautapeliin ja antaa sille roolin. Toimittaja Anna Laine pelaa ohjelmamassamme Vapriikin projektipäällikköä Kimmo Antilaa vastaan.

Ihan helppoa pelaaminen ei ollut, sillä säännöt ovat kummallisen vaikeaselkoiset ja hankalat. Koukuttavan ja helpon pelattavuuden resepti ei ollut valmistajalla hallussa likimainkaan yhtä hyvin kuin Kari Mannerlalla, joka vei suomalaisen lautapelin maailman maineeseen Afrikan Tähdellä runsaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Kuinka pelissä kävi? Se ja paljon muuta selviää tiistaina 27.12. Odotellessa voi katsoa ohjelman trailerin ja vastata siihen liittyvään pähkinään täällä.

                                       - Sakari Silvola

[yletiede-blog]

Kuka tunnettu suomalainen lymyää kansalaissotatrailerissa?

Uuden historiadokumentin alusta löytyy varsin yllättävä hahmo. Katso Suomen historian myytit: kansalaissota -ohjelman traileri ja yritä keksiä, kuka erittäin tunnettu suomalainen kuvista löytyy. Vuonna 1918 hän seisoi tukevasti sodan toisen osapuolen joukoissa. Kirjoita vastauksesi kommenttikenttään.

Suomen historian myytit: kansalaissota esitetään Yle Teemalla 27.12. kello 21, ja heti sen jälkeen se on katsottavissa viikon ajan Yle Areenassa.

Kerromme vuoden 2012 alussa, ketkä vastaajista olivat oikeassa.

[yletiede-blog]

Suojaako foliohattusäteilyltä? Miksi märästä valkoisesta T-paidasta näkyy läpi? Millä menetelmällä automatkalla lämmenneet juomatölkit saisi viileäksi? 

Vaiko onko se jokin muu kymmenestä absoluuttisesta totuudesta? äänestä ja ehdota, mitä totuuksia tiedetoimitus jatkossa ratkoo.

Katso ja kuuntele Absoluuttinen totuus Areenasta.

[yletiede-blog]

Tiedeviisun kaava vetää suorastaan sanottamaksi

Lupailimme tiedeviisujen voittajista niiden hittiaineksiin pureutuvaa veitsen terävää analyysiä. Valitettavasti näin ei nyt kuitenkaan nyt käynyt sillä hitin kaavojen metsästäjä Olli Heikkinen joutui toteamaan: ” Näistä kappaleista en nyt yksinkertaisesti keksi yhtään mitään sanottavaa.”

Analyysin kannalta kappaleet ovat kyllä melko mitäänsanomattomia. Yritän nyt kuitenkin itse keksiä kappaleista jotain hitin kaavaa tai ainakin jotain kaavaa tai jos ei nyt kaavaa niin ainakin hyvin perusteltuja mielipiteitä tai ei ehkä niin perusteltujakaan, mutta loppujen lopuksi musiikkihan on makuasia.

Kuha: Fiktiota vastaan

Kappaleesta tulee ensimmäisellä kuuntelukerralla lähinnä mieleen latinankielinen Rammstein. Menestyskonseptin lainailu voi sinällään olla hitteyden kannalta hyvä idea, mutta kannattaa pitää huolta, että joku omaperäisyyden kaiku kappaleessa kuuluu. Sitä ehkä tässä kappaleessa on hyvinkin hämmentävä rakenne, joka pitää kyllä kuulijan hereillä, missä on kertosäe, missä on prechorus? Ilmeisesti niitä ei aina tarvita, riittää kun laittaa vai erilaisia osia peräkkäin.

Kappaleen rytmi on tehty hyvinkin kinkkiseksi. Kun normaalisti kappaleessa lasketaan kolmeen tai neljään menee tämän kappaleen alkuosa peräti yhteentoista. Eli itse laskisin alun rytmin Yy kaa koo nee vii kuu, Yy kaa koo, Yy kaa. Jolloin isku tulee siis ykkösille. Tällaista rytmitystä löytyy erityisesti balkanilaisesta kansanmusiikista, länsimaisesta viihdemusiikista ei niinkään. Tässä kappaleessa ei balkanilaisvivahteita muuten löydy, joten haastava tahtilaji on varmastikin valittu kikkailutarkoituksissa. Ja kun kerran kikkailulinjalle lähdetään, siitä on sitten paras pitää loppuun asti kiinni: Kappaleen loppuosassa käydään suunnilleen kaikki mahdolliset tahtilajit läpi. Nähtävästi tämä puri tiedekansaan, ja mikä ettei kyllähän fiksut tiedeorientoituneet ihmiset osaavat laskea viittä pidemmälle ja tämähän on myös loistavaa aivojumppaa. Bongaa siis kaikki biisin tahtilajit oikein.

Kappaleen sanoituksesta on hittiaineksia hieman vaikeampi löytää. Useille eri kielillä laulaminen on todettu toimivaksi, esimerkiksi euroviisuissa esimerkiksi vuonna 2007 Ukrainan Verka Serdjutška pääsi sillä kakkoseksi.  Mutta näin normaalielämässä tällaiset hitit ovat harvassa. Kappale on kuitenkin edutainmenttia, eli oppimisen ja viihteen yhdistämistä parhaimmillaan. Biisiä kuunnellessa päähän jää niin saksan kielioppi kuin nykyaikaisen viisiottelun lajit, jotka ovat muuten tietokilpailuiden vakiokamaa. Kunnon tiedenörtti pääsee siis kappaleen avulla osoittamaan ilmiömäistä yleissivistystään, selvää tiedeviisuhittiainesta.

Mutta sitten hittiainekset, tämän kappaleen kohdalla antaisin tiedehittipotentiaalipisteitä. Biisin fiilis on kyllä erittäin hyvin aiheeseen sopiva, sähkökitaravallit johdattelevat sopivasti Matrix- elouvan henkiseen tulevaisuuden konefiilikseen. Kappaleen tiedehittipotentiaaliksi annan siis 83 %.

Integraalirokki

Ööööh rokkia peruskaavalla hauskalla sanoituksella, ei ihan uusi juttu. Hämmentävintä on ehkä huomata kuinka monta miljoonaa kappaletta samalla sointukaavalla voi saada aikaiseksi, mahdollisuuksia näyttäisi olevan noin ääretön määrä. Tämä on nyt kerta kaikkiaan niin koluttu aihe, ettei siihen enää kykene mitään lisäämään. Tämän kappaleen hittiainekset eivät ole ainakaan melodiassa tai sointukierrossa.

Jäljelle jää siis sanoitus. Matematiikkahan on tieteen perusvoima, jonka avulla voidaan suurin piirtein selittää olemassaolomme tarkoitus, erittäin soveltuva aihepiiri siis tiedeviisuihin. Sanoituksen helmi on ehdottomasti kolmannessa säkeistössä oleva integrointiesimerkki, joka on mieletöntä tiedebrassailumeininkiä. Siitä ehdottomasti tiedeviisuhittipisteitä.

Tässä kappaleessa vetävintä onkin ehkä innostunut esitys, joka voi hyvinkin saada myös matematiikan vihaajan ainakin jonkinmoiseen koukkuun. Integrointi on myös jotenkin mukava sana. Eli tiedehittipotentiaali siis 63 prosentin verran.  

Hannamari Luukkanen 

[yletiede-blog]

#neuvostoliittoilta twitterissä -kooste

[yletiede-blog]

Seuraa Neuvostoliittoiltaa twitterissä

Yletiede seuraa Radio Suomen Neuvostoliittoilta-lähetystä 13.12 myös twitterissä. Voit lähettää kysymyksiä twitteriin liittämällä viestiin #neuvostoliittoilta. Kysymyksiä otetaan vastaan ennen lähetystä ja lähetyksen aikana.

Ensimmäiset kysymykset ovat jo saapuneet. @eleht kysyy:

Milloin Suomessa alettiin kansan keskuudessa ensimmäisiä kertoja hiiskumaan NL:n lopusta? 

Tähän ja muihin kysymyksiin Neuvostoliiton historiasta, taloudesta ja poliitikasta ja tietenkin myös siitä, millaista elämä Neuvostoliitossa oikein olikaan, vastataan Seppo Heikkisen toimittamassa Neuvostoliittoillassa klo 18-20.

Kuulijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa professori Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista, erikoistutkija Anna Rotkirch Väestöliitosta sekä Yleisradion entinen Moskovan kirjeenvaihtaja ja dokumentaristi Reijo Nikkilä.

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 20-vuotta Neuvostoliiton romahtamisesta. Virallisesti Neuvostoliitto lakkasi olemasta tapaninpäivänä vuonna 1991, mutta hajoaminen oli tapahtunut vaiheittain siitä lähtien kun Liettua julistautui ensimmäisenä vanhoista Neuvostotasavalloista itsenäiseksi puolitoista vuotta aikaisemmin. Neuvostoliiton romahdus oli valtava muutos koko maailmalle, eikä vähiten rajanaapurille Suomelle. Nyt kun noista ajoista on jo 20 vuotta Neuvostoliittoon alkaa liittyä paljon nostalgiaakin.

Osallistu lähetykseen myös:

Puhelimella

Suoran lähetyksen puhelinnumero on 0203-17 600. Puhelun hinta on lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu plus 2 snt. minuutilta, matkapuhelimesta soitettuna hinta on 8.21/puhelu+14,9 snt/minuutilta

Sähköpostitse

Sähköpostiosoite on [email protected]

[yletiede-blog]

Kuinka mobiilipeli syntyy?

    Katso Prisma Studion juttu mobiilipelin tekemisestä. 

Tässä avoin lähdekoodi Leija-mobiilipeliin: Chill Kitesurf School tai tästä

Pelinteko on tiimityötä

Pelien tekeminen on lähtökohtaisesti tiimityötä, sillä onnistunut peli vaatii usein laaja-alaista osaamista. Kehittäjätiimin tekijäporras koostuu pääosin peliohjelmoijista, graafikoista sekä pelisuunnittelijoista, jotka kaikki vastaavat omista osa-alueistaan.

Tiimien huipulla istuu yleensä peliprojektia hallinnoiva ja tiimiä kasassa pitävä tuottaja - tosin käytännössä pienissä tiimeissä tuottajana touhuaa yleensä täysin eri suuntausta harjoittava ihminen. Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikoulutuksen rinnalla toimivalla osuuskunnalla, Kajak Gamesilla, tiimien kokona on yleensä 3 - 6 henkilöä.

Virheitä ja uuden opettelua Peliprojektit vaativat tiimeiltä paljon panostusta ja pitkäjänteisyyttä. Pienenkin mobiilipelin tekemiseen kuluu helposti monta kuukautta. Projektin alkuvaiheessa on usein erityisenä työtaakkana uusien työkalujen ja työtapojen opettelu - etenkin kun pelejä on tekemässä opiskelija. Virheitä tehdään jatkuvasti ja ongelmia tulee esille jatkuvasti itse tuotannon aikana.

Perusteellisella suunnittelulla ja hyvällä varautumisella ongelmat kuitenkin harvoin kaatavat projektia, etenkin jos tiimi osaa työskennellä joustavasti. Vakavammatkin ongelmat voidaan usein vielä korjata tuotantotiimin selkänahalla tekemällä pitkiä päiviä tai työskentelemällä viikonloppuja, mikäli motivaatio on korkealla. Työ on harvoin ohi, kun valmis peli saadaan julkaistua. Projektin Päivitykset, markkinointi ja pelin jatkokehitys voivat pitää tiimin saman projektin ääressä vielä kuukausienkin päästä. Mikäli osalla tiimin jäsenistä on aikaa, aloitetaan seuraavan projektin suunnittelu samalla kun loppuosa tiimistä pakertaa edellisen parissa.

Corona, japanilaishenkinen ammuntapeli

Esimerkkinä omasta työstäni pelien parissa voidaan mainita Corona, japanilaishenkinen ammuntapeli, jossa pieni sydämiä taikova tyttö pelastaa maailmaa raivaamalla tieltään toinen toistaan söpömpiä hirviöitä. Windows Phone 7 -alustalle vuoden 2010 lopussa julkaistun pelin takana oli nelihenkinen tiimi, johon kuului kaksi ohjelmoijaa ja kaksi graafikkoa. Ohjelmointityöni ohessa vastasin pelin mekaniikan, hahmojen ja yleisen ulkoasun suunnittelusta ja toimin tiimin vetäjänä. Coronan tuotantoaika oli pelin kokoon nähden lyhyt - vain neljä kuukautta. Pelin julkaisun jälkeen töitä on kuitenkin tehty jo yli puoli vuotta erilaisten päivitysten, korjausten ja lisämateriaalin parissa. Vaikka tiimimme aloitti uuden projektin jo kesäkuussa, Coronaan pyritään yhä aktiivisesti tekemään lisää ominaisuuksia ja uutta pelattavaa, ja peliä pyritään tuomaan myös muille alustoille. Pieni esittely Kajak Games osuuskunnasta Kajak Games on Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikoulutuksen rinnalla toimiva itsenäinen yritys, jonka opiskelijat perustivat vuoden 2010 alussa. Osuuskunnassa työskentelemällä opiskelijat pääsevät käytännössä tekemään juuri sellaista työtä, joita muutkin pelialan yritykset tekevät. Opiskelijat työskentelevät pienissä tiimeissä joko omien peliprojektiensa parissa tai tekemässä alihankintatyötä ulkopuolisille asiakkaille.

Julkaistuista peleistä tulevat tuotot menevät melkein täysin pelin tehneelle tuotantotiimille. Tällä hetkellä Kajak Gamesilla työskentelee noin 60 ihmistä ja yritys on julkaissut toistakymmentä kaupallista peliä. Joitakin tärkeitä linkkejä Kajak Gamesista ja meidän tekemisistä: WPCentral.comin Paul Acevedon tekemä laaja arvostelu Coronasta (englanniksi) Kajak Gamesin kotisivut (englanniksi)

Suomenkielinen kuvaus osuuskunnasta

Marko Keronen, Kajak Games osuuskunta

[yletiede-blog]

Kuhan Fiktiota vastaan ylivoimainen voittaja tiedeviisukisassa

Tiedeviisukisan voitti 320 äänellä Kuha kappaleellaan Fiktiota vastaan. Äänestyskäyttäytymistä tarkasteltaessa nousee vieno epäily äänestyksen manipuloinnista. Koska äänestyskertojen määrää ei oltu rajattu, niin tämä oli mahdollista. Toisaalta kova työ tuottaa tuloksia ja vain hyvää kannattaa äänestää monta kertaa. Ääniä annettiin kaikkiaan yli 700.

Tässä sitten graafia äänestyksestä:

Koska tiedetoimituksen ruokiksella laatima lista ei tyydyttänyt kaikkia, niin loimme ehdotusten pohjalta varjolistan. Siihen otettiin kaikki tiettyyn päivämäärään tulleet ehdotukset. Useita ehdotuksia oli tykätty jo kommentointipalstalla, varjoäänestys käynnistyikin jo tavallaan siellä. Ylivoimainen voittaja varjolistalla oli Integraalirokki. Se sai 142 ääntä ja viittaan varsinaisen äänestyksen äänestyskäyttäytymiseen. Tässäkin oli havaittavissa manipuloinnin makua. Varsinkin Pietarsaaren lukio tuntui kunnostautuneen varjoviisuäänestyksessä.

Tässä varjoviisukisan tulokset graafina:

Oli ilahduttavaa lukea viisuehdotusten perusteluja. 

Kiitos hyvästä aiheesta joka panee kaikki sekaisin! Huomaattehan että ei pelkästään luonnontieteet, vaan filosofiakin on tiedettä. Paras tiedebiisi on M.A. Nummisen "Jos jäsennämme". Se käsittelee tiedon filosofiaa ja siinä on yksitoista sanaa. Sanat ovat "Jos jäsennämme lauseen "mikä on", huomaamme että subjekti on kysymyksen vastaus" En valitettavasti löydä sitä tuubista tai mistään, mulla on se vain c-kasetilla. Marinaama

No valitettavasta tämä ehdotus tuli sen jälkeen kun varjokisaehdokkaat oli jo klousattu. Myös tiedeopintoa hyödynnettiin biisiehdotuksissa:

Tietenkin on näitä tahattomia tiedebiisejä, kuten tahattomasti Olbersin paradoksin sisältämä Katri Helenan "Anna mulle tähtitaivas". Vitsi on hyvin käytetty tähtitieteen opiskelijoiden keskuudessa, jotka tämän minulle opettivat. KapteeniTunkki

Tiedeviisukisa herätti myös keskustelua siitä, mikä on tiedeviisu?

Monia hyviä ehdotuksia, mutta eihän tiedebiisi ole sama kuin scifi-biisi. Ja eikö toisaalta "Uraani halkeaa" olekin enemmän yhteiskunnallinen biisi? Tuukka Hämäläinen

Seuraavaksi Hannamari analysoi asiantuntijan kanssa, mistä voittanut tiedebiisi ja varjobiisi koostuvat. Tulossa siis tiedehitin kaava

[yletiede-blog]

Mikroskooppisen pienet madot avain Mars-matkailuun

Nate Szewczyk Nottingham yliopistosta on tutkinut Caenorhabditis elegans -nimisiä matoja, jotka saattavat antaa vastauksen siihen, kuinka ihminen selviytyisi Marssissa. Suuri osa tämän C. elegans -madon 20 000 geenistä muistuttaa ihmisen geenejä.

Yliopisto teki kokeen, jossa se lennätti avaruussukkula Atlantiksella avaruuteen 4000 matoa. Kokeella haluttiin selvittää, kuinka avaruudessa vietetty aika vaikuttaisi lihaksiston heikkenemiseen.   

 Szewczykin mukaan monet biologiset muutokset avaruudessa vaikuttavat   samalla  tavalla matoihin ja ihmisiin. 

Aiheesta lisää Reutersilla

Seuraa ReutersSciencea twitterissä

[yletiede-blog]

Mikko Hyppöselle meriittiä, C-64 musiikkia ja Paha juttu -peli

Se päivä muutti Suomen -sarjan jakso Commodore 64:sta on saanut Kuusnepan entiset käyttäjät muistelemaan, millainen ihmehärveli tuo Tasavallan tietokoneeksi tituleerattu laite oikein oli. Tieteen toimitukselta meinasi jäädä lounas syömättä, kun toimittajat kertasivat parhaita pelejä parinkymmenen vuoden takaa.  Commodore 64 jakso on nähtävissä viikon ajan YLE Areenassa.  

Ohjelmassa esitellään myös Mikko Hyppösen Commodore 64:lle tekemä Paha juttu peli. Tämän "kotimaista laatutyötä" sisältävän pelin voi myös downloadata itselleen.

Liekö sitten Commodore 64 taustan ansiota, mutta Hyppönen on tänään valittu myös Foreign Policy -lehden listalle, johon on koottu sata kansainvälisesti merkittävää ajattelijaa. 

Hyppösen valintaa voi juhlistaa vaikkapa musiikilla. Se päivä muutti Suomen -ohjelmassa kuultavat Commodore 64 musiikit löytyvät

omalta soittolistaltaan.

  Listalla on sekä alkuperäisiä pelimusiikkeja että klassiselle C64 Orchestralle sovitettuja versioita peliteemoista. 

[yletiede-blog]

Commodore 64 rynni Suomeen joulupaketeissa 1982

Kun Kuusnepa Suomessa yleistyi myös Yleisradio halusi täyttää sivistyksellisen tehtävänsä. Silikoni-nimisessä radio-ohjelmassa lähetettiin tietokoneohjelmia radiolähetyksenä. Sirinä ja papatus nauhoitettiin kotona C-kasetille ja hyvässä lykyssä tallennettu tietokoneohjelma toimi myös kodin Kuusnepassa. Ensimmäinen tietokoneohjelma eli "surina" lähetettiin jo vuonna 1982 Kansanmikrokerho-ohjelmassa.

Hyppönen ja Kasvi muistelevat Kuusnepan maihinousua

Legendaarisen koneen vaikutukset näkyvät Suomessa silti vielä tänä päivänäkin. Aikanaan Commodore 64:sta koodausuransa aloittaneista pikkunörteistä on kasvanut suomalaisen IT-osaamisen keskeisiä vaikuttajia.

Commodore 64 Music

[yletiede-blog]

Seuraa mars-kulkijan matkaan lähtöä

Lauantaina 26.11 klo se sitten tapahtuu. Nasa laukaisee kohti Marsia uuden Mars-kulkijan Curiosityn (Uteliaisuus), jossa on myös suomalaisten valmistamia paine- ja kosteusmittalaitteita.  

Sini Merikallio  Ilmatieteenlaitokselta kertoo kuinka mittalaitteet toimivat.

Tiedetoimittaja (oikeastaan genretuottaja) Jukka-Pekka Heiskanen, tunnettu myös Tiedettä kevyesti -blogistaan, hankkii pullollisen hyvää punaviiniä ja tweettaa marskulkijan lähtölaukaisua: #Marskulkija

Jos ja kun laukaisu onnistuu, niin noin 900-kiloisen, henkilöauton kokoisen luotaimen on määrä saapua perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen ensi elokuussa. Laukaisuikkuna on auki joulukuun puoliväliin saakka. Niin kauan Maa ja Mars ovat toisiinsa nähden suotuisassa asemassa.

Luotaimen kohteena on Galen-kraateri. Marsin päiväntasaajan luona sijaitseva noin 150 kilometriä läpimitaltaan oleva iskukraateri, missä on todennäköisesti ollut suuri järvi. Mars-kulkija tulee etsimään orgaanisia aineita kraaterin pohjalta. Kivissä olevat mineraalit ja orgaaniset molekyylit auttavat ymmärtämään millainen Mars on ollut aikoinaan.

Katso Prisma studiosta mitä Marsilla on tarkoitus tehdä

Ja näin Curiosity tulee laskeutumaan Marsiin -jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu.

Mitä tapahtuu seuraavaksi....?

Kun mars-kulkijalta on saatu riittävästi säätietoa, niin tiedetään minne ollaan lähettämässä seuraavia laskeutujia ja joskus tulevaisuudessa myös ihmisiä. Marsin kaasukehän paine vaihtelee niin paljon vuorokauden ja vuodenajan mukaan, että sen takia on menetty paljon marsiin laskeutujia.