1700927

 ja älylaitteiden vallankumous

[1700927-blog]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Matkan varrella tuli opittua yhtä jos toista digitaalisesta liiketoiminnasta.

Blogaaminen

Harjoitus todellakin tekee mestarin. Blogikirjoittaminen parantui kurssin aikana itsestään. Aluksi kirjoittaminen oli haastavaa ja hankalaa. Tekstit saattoivat olla liian pitkiä tai rakenteeltaan susipaskoja ajatellen julkaisumediaa eli blogia.

Kirjoittamisen eri vaiheet tulivat näkyväksi. Kurssin aikana harjaantui monipuoliseksi sisällön tuottajaksi ja eri tehtävien avulla oppi nopeasti tarttumaan olennaiseen. Lisäksi oppi tuntemaan netin ilmaisten kuvien tietopankit. Tästä tiedon jyvästä on varmasti iloa vielä monessa tilanteessa niin työssä kuin opinnoissa. Lopulta oli helppo kirjoittaa iskevästi ja nasevasti niin kuin bloggarin kuuluu.

Yksi tulevaisuuden ammatti on bloggarin toimi. Mielipidekirjoittamisen merkitys kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa. Kuva Pexels-palvelusta.

Yllätyksenä tuli hyvään tekstiin vaadittava aika. Vaikka runko syntyikin suhteellisen nopeasti, editointi ja viilaus vei aikaa. Tekstin viimeistely on kuitenkin tärkeää, sillä nykyään yleisömme on hyvinkin armotonta ja valikoivaa. Tarjonnasta ei ole pulaa.

Myös motivaation merkitys tuli huomattua. Mikäli aihe ei puhutellut, siitä oli myös vaikea kirjoittaa. Aihe saattoikin mennä vaihtoon saatteella ”nyt ei kyllä lähde”. Jos itse ei ole aiheeta kiinnostunut, on lukijakin vaikea saada innostumaan.

Ainestot

Blogikirjoitusten aineistot olivat mielenkiintoisia. Digibarometri herätti ajatuksia ja oli mielenkiintoista nähdä Suomen sijoittuminen verrattuna muihin maihin. Hakuoptimoinnin perusopinnot tulivat myös tarpeeseen. Järkyttävänä knoppitietona oli yritysten ja asiakkaiden välinen digikuilui. 

On itsestään selvää, kuinka moni asiakas hakee netistä tietoa liittyen tuotteisiin sekä yrityksiin, mutta vain todella harva yritys tarttuu näihin mahdollisuuksiin.

Jos ajattelemme puolestamme koko kurssia innovaatioprosessin eri vaiheet tulivat tutuksi. Tutki, kokeile ja kehitä sanoista tuli käsitteitä, joita opimme toteuttamaan käytännössä. Meistä tuli ideoinnin ja fasilitoinnin supersankareita. Innostavaa oli ymmärtää, mikä vaikuttaa innovaatioiden syntyy sekä miten prosessi itseasiassa toimii. Tulevaisuuden taidoista tuli harjoiteltua benchmarkkausta. Useassa tehtävässä oli tehtävänä verrata tai etsiä sovelluksia. Käytännössä vertailu ja tiedon haku muodostavat benchmarkkauksen perustan.

Laadukas sisältö on tärkeää. Sitä on kuitenkin turha tuottaa, mikäli sitä ei löydetä. Hakuoptimointi auttaa. Kuva Pexels-palvelusta. 

Ajatuksia kurssista

Muita toteutuksia ajatellen, pohdimme blogikirjoittamisen luovuutta. Luovuutta ei voi pakottaa ja aidot oivallukset tulevat ajan kanssa. Mietimmekin, että blogien palautukselle voisi olla suositus aikataulu, ja lopullinen palautus voitaisiin sopia kurssin lopulle. On nimittäin kurja, että timanttisesta tuotoksesta rokotetaan sen takia, että ajatus tuli hieman liian myöhään.

Palaute auttaa eteen päin. Niin digitaalisessa liiketoiminnassa kuin opinnoissa. Kuva Pexelistä. 

[1700927-blog]

Data 7/paketti 2.5 /yhteisömanageri

Digitalisaatio ei ainoastaan syö työpaikkoja. Se luo myös uusia. Sosiaalinen media ja erilaiset yhteisöalustat ovat tuoneet mukanaan uuden ammattinimikkeen, yhteisömanagerin. Yhteisömanageri toimii linkkinä edustamansa organisaation sekä virtuaalisen, nettiyhteisön välillä. Yhteisömanageri toimii ylläpitäjänä ja moderaattorina sosiaalisen median palveluissa sekä erilaisilla yhteisöalustoilla. Hän tekee asiakaspalvelua sekä neuvoo yhteisön jäseniä.  Hän seuraa keskusteluja niin oman organisaationsa palvelualusutoilla, mutta myös niiden ulkopuolella - tarvittaessa hän opettelee uutta. Tilanteen vaatiessa hän selvittää erimielisyyksiä ja seuraa, että yhteisön sääntöjä noudatetaan. Lisäksi yhteisömangaeri tuottaa sisältöjä ja toimii yhteisön edustajana organisaatiossa - joissakin tilanteissa häntä voidaan ajatella tulkkina yhtiön sekä yhteisön välillä. Lyhyestisanottuna hän rakentaa yhteisöllisyyttä sekä virittää keskusteluja.

Keskustelu virtuaaliyhteisössä on välitöntä - helppo ja nopeaa. Kuvan tiedot löytyy täältä.

S!*t Hits the Fan - Ojasta allikkoon?

Roolin tarkka sisältö sekä painotukset vaihtelevat organisaatiosta riippuen. Ydin on kuitenkin sama - sähköisen palvelualustan hallinnointi sekä asiakaspalvelu. Yhteisömanagerin rooli osana markkinointia ja asiakaspalvelua on erittäin tärkeä. Hän edustaa yritystä netissä, ja puhuu yrityksen tavoitteiden ja arvojen puolesta. Huonot kokemukset ja palvelutilanteet leviävät netissä nopeasti. Tätä varten tarvitaan somestrategia ja selkeät toimintamallit - kriisiviestinnän kurssistakaan ei ole haittaa.  Pienestä väärinymmärryksestä saattaa kasvaa nopeasti suurempi ongelmien vyyhti. Kärpäsestä tulee härkänen. Yhteisömanageri voi parhaimmillaan kääntää ikävät tilanteet voitoksi jo niiden alkumetreillä leijonankesyttäjän tavoin. Siksi asiakaspalvelutaidot sekä palautteen vastaanottaminen ovat tärkeitä taitoja.

Linkki

Tärkeää on myös kuunnella asiakkaita - mitä he toivovat, mistä he valittavat. Yhteisömanagerin tehtäviin kuuluu kuunnella asiakasta eri tavoin ja tuoda heidän mielipiteensä työnantajansa tietoon. Asiakaspalaute, pienet vinkit kuluttajilta saattavat johtaa merkittävään lisäarvoon asiakkaille ja yritykselle, jos ne huomioidaan tuotekehityksessä. Usein yhteisömanageri kerää asiakkailta tulleet ideat tarkempaa tarkastelua varten ja saattaa jopa kutsua superkäyttäjiä testiryhmiin sekä järjestää haastatteluja tuotekehittäjien kanssa.

Asiakasymmärrys

Erilaisilla sähköisillä palveluilla yritykset hakevat näkyvyyttä ja pyrkivät rakentamaan brändisuhdetta. Tässä yhteisömanagerilla on niin ikään tärkeä merkitys. Hyvänä käytännön esimerkkinä on amerikkalaisen hampurilaisketjun Wendy’sin yhteisömanageri sekä somestrategia.  

Yksityiskohta Wendy’sin twitter-porfiilista. 

Wendy’s on saanut paljon huomiota viime aikoina nasevista ja humoristisista twiiteistään, jotka perustuvat kilpailijoiden ja asikkaiden kanssa vitsailuun hyvässä hengessä. Brändi on vanginnut tavoittelemensa asiakassegmentin huomion puhumalla heidän kieltään. Samalla hampurilaisketjun imago on kirkastunut ja yhtiö rakentanut vahvempaa brändisuhdetta yleisön kanssa. Sosiaalisen median avaulla Wendy’s on pystynyt positioimaan itseeän uudestaan kilpailijoihinsa nähden. Vielä tämä ei kuitenkaan näy tuloksessa.  

Kolikon kääntöpuoli

Yhteisömanagerin työ ei aina kuitenkaan ole ruusuilla tanssimistaan. Nykyään erilaisilla keskustelupalstoilla asiaton keskustelu on hyvinkin yleistä. Asiakaspalaute saattaa olla ilkeää ja pahantahtoista. Lisäksi trolleja on enemmän ja enemmän - jopa siinä määrin, että jotkut mieltävät sen harrastuksekseen. Työstä irtautuminen saattaa olla vaikeaa, sillä netin maailmassa vaaditaan nopeita vastauksia - myös virka-ajan ulkopuolella. Tulevaisuudessa täytyykin ratkaista kysymys, tarvitseeko asiakaspalvelun aina olla tavoitettavissa.

[1700927-blog]

Lean Canvas - Koutsi-sovellus avattuna

Helsingin Sanomat kirjoitti 3.5. uusavuttomuudesta otsikolla Edes avuttomuus ei ole samanlaista kuin ennen. Mahdollisuutena oli myös testata, onko oman elämänsä MacGyver vai onko arjen hallinnassa parantamisen varaa. Yhtenä osiona testissä oli talous. Säästäminen ja talouden hallinta on vaikeaa etenkin nuorille. Taloudelliset puskurit ovat yleensä olemattomia ja sijoittamisen perusteet lähinnä hepreaa. Unelmia kuitenkin löytyy sekä halua toteuttaa itseään. 

Tähän ongelmaan löytyy kuitenkin ratkaisu ja alla on reseptin ainesosat eroteltuna.

Kenelle?

Olemme laatineet ratkaisumallin 16-25 - vuotiaille nuorille talouden hallintaan. Olemme keskittyneet seikkailijoihin, jotka tavoittelevat unelmia. Heille rahaa tärkeämpää on, miten ja kenen kanssa he viettävät aikaansa. Kohderyhmän arvoihin kuuluu tasa-arvo, vapaus ja luovuus. He elävät hetkessä, ja rahankäyttö saattaa olla huoletonta eikä rahaa aina jää säästöön. Suurimpana ongelmana heillä on, että raha rajoittaa elämisen mahdollisuuksia.  Päädyimme kyseiseen segmenttiin, sille heille on helppoa tarjota ratkaisumalleja sekä lisäarvoa digitaalisin menetelmin.

Koutsi

Ratkaisuna meillä on Koutsi-sovellus. Koutsi auttaa talousseurannassa ja arjen taloudenhoidossa. Sovellus johdattaa pienten askelten avulla talouden hallinnan perusteisiin sekä asettamaan ja saavuttamaan realistisia tavoitteita. Koutsin avulla säästäminen ja arki stressaavavt vähemmän.

Koutsi eroaa muista maksusovelluksista antamalla vihjeitä ammattilaisilta sekä vertaistukea muilta käyttäjiltä. Sen avulla on myös mahdollista venyttää penniä ja laittaa äidille viestiä, että laita rahaa. Tavoitteiden saavuttamisesta ja aktiivisesta käytöstä palkitaan terveellisellä pankkitilillä sekä sovelluksen rankingilla. Maksullisina lisäpalveluina on verottajan tipit sekä viidakko veitsi kelan byrokratiiaan.

Kymmenen käskyä

Ota tilanne haltuun ja usko itseesi!

Kartoita talous - tee inventaario tuloista ja menoista.

Tunnusta mieliteot! Mitä oikeasti tarvitset!

Tee säästösuunnitelma! poista turhat menot, keskity olennaiseen!

Vältä houkutukset! Minimoi heräteostokset. Käytä tarjouksia, suunnittele hankinnat!

Määrittele summa, jonka saat tuhlata ihan mihin vaan ilman omantunnon tuskia.

Tee lista veloista ja sovi maksusuunnitelma. Blokkaa vipit, sovi pankin kanssa limitit, aseta rajat

Talouden hallinta on päivittäistä, pidä kirjaa menoista. Koutsi auttaa!

Sortuminen on inhimillistä. Muista myös elää! Pyydä tarvittaessa apua.

Homma on nyt hallussa, auta myös kaveria!

Fyrkkaa kehiin!

Mikään ei toimi yritysmaailmassa ilman kassavirtaa ja ansaintamallia. Tuloja ylläpitäjille saadaan markkinoinnista: kohdennetusta mainonnasta mainostajilta, maksullisista lisäominaisuuksista, tilauksista sekä b2b-konsultointipalveluista (nuorten kulutustottumukset). Kuluja muodostuu sovelluksen markkinoinnista, kehittämisestä, softan kehittämisestä ja ylläpidosta, asiantuntijakuluista sekä henkilöstökuluissta.

Lisäarvoa!

Kasvuun tähdätään puskaradion avulla sekä aktiivisella mainostamisella somessa. Yhteistyökumppaneiksi haetaan Lukiolaisten liitto, SAKU, Haaga-Helia, vloggarit ja bloggarit! Vain taivas on rajana.

[1700927-blog]

Data 6/paketti 1.7. Digitaalinen tulevaisuus

Millaisena näet tulevaisuuden? Ahdistavana mediahälinänä, jossa älylaitteet keskeyttävät koko ajan vai meditatiivisena miljöönä, jossa itse voit säädellä ärsykkeitä?

Tutustumalla Microsoft’s Concept - Future Vision 2020 sekä Hyper-reality videoklippeihin saat maistiaisen molemmista.

Loistava tulevaisuus

Videoissa nähdään samanlaisia palveluita: älylaitteita sekä lisätyn todellisuuden sovelluksia, mutta näkökulma on aivan erilainen. Microsoft luo kuvan rauhallisesta arjesta, missä tekniikka ja teknologia ovat apuna. Älylaitteet helpottavat arkea ja tekevät siitä kaikin puolin sujuvampaa, mahdollistavat ihmisten eri intohimot. Ennen kaikkea se toimii moitteetta eikä ole tiellä. Videossa nähdään, kuinka ison taulun kautta luokkahuoneet ovat yhteydessä toisiinsa ja oppivat kieltä natiiveilta puhujilta samalla kun laite tulkkaa eri sanoja ja sanontoja.

Kuvakaappaus Microsoftin tulevaisuuden luokkahuoneesta. 

Microsoftin visiossa matkaliput ohjaavat terminaalista eteen päin navigaattorin avulla ja työalustat lähenevät Minority Reportista tuttuja virtuaalinäyttöjä, joita ohjataan käden liikkeillä. Ideoita voidaan jakaa välittömästi, tiputtamalla tiedosto, mille tahansa näyttöpäätteelle. Oli se sitten toinen taulu tai vaikkapa älypaperi, jolle voi ladata eri sisältöjä yhä uudelleen ja uudelleen - sanomalehdestä rakennuspiirustuksiin.

Tulevaisuuden käyttöliittymä. 

Älyttömintä on, että kaiken tämän mahdollistava tekniikka on jo täällä. Vastaavista laitteista on nähty jo prototyyppejä, joten on hyvinkin mahdollista, että muutaman vuoden päästä minulla ei olekaan enää termosmukia, vaan muki, joka kertoo minulle sään sekä juomani lämpötilan - ehkä jopa kahvitaukoni pituuden.

Tulevaisuuden uhkakuvat

Microsoftin visiosta ei tullut mieleen ainoastaa Minority Report vaan osin myös Demolition Man. Elokuva on vuodelta 1993 ja siinä kuvataan yhteiskuntaa, missä kaikki on hyvin. Tunnelma on positiivinen ja rauhallinen. Ehkä liiankin, joten vaistomaisesti tulee mieleen, että tähän on koira haudattuna.

Rosoisemman kuvan antaa Hyper-reality. Hyper-reality on lyhytelokuva, joka tarjoaa provokatiivisen näkemyksen tulevaisuudesta, missä virtuaalinen ja fyysinen todellisuus ovat  yhtä. Saamme kuvan suurkaupungista, joka kylpee mediassa ja tunnelma no hektinen. Elokuvan päähenkilöllä on päässään joko virtuaalilasit tai implantit, joiden avulla hän näkee lisätyn todellisuuden näkymän. Hän voi pelata ja puhua tekstitetyn näköpuhelun ilman sen suurempia näyttöjä. Hän saa suoraan tiedon, millä pysäkillä hänen tulisi jäädä pois ja hän voi suorittaa google-haun vain avaamalla virtuaalisen hakukentän käsillään.

Suurkaupungin hälinää. 

Mainoksia on kaikkialla. Kadulla liikenteen suunta on piirretty katuun ja tie varoittaa ohikulkijoista. Kaikki ei kuitenkaan ole kohdallaan. Elokuvan päähenkilö joutuu hyökkäyksen kohteeksi - virtuaalisella hyökkäyksellä häneltä varastetaan pisteet ja identiteetti. Lisäksi asiakaspalvelu vaikuttaa surkealta, toisen hätään ei juuri reagoida ja lopulta elokuvassa henkilön identiteetti resetoidaan. Elämä on peliä. Ensimmäinen taso saavutetaan, kun valitaan uskontokunta. Katolinen. Ja elämä kiirastulessa alkaa uudestaan.

Level up!

Summa summarum

Sanoisin, että elämä tuskin tulee olemaan Hyper-realityn esittämää kiirastulta, mutta tuskin niinkään taivaallista kuin Microsoftin mainosvideo antaa ymmärtää. Tässäkin totuus lienee tarua ihmeellisempää - lähitulevaisuus on onneksi kohta jo täällä.

[1700927-blog]

Data 5.7: Avoimen datan mahdollisuudet

Avoin data on koneluettavissa olevaa informaatiota, jota kuka tahansa, kansalainen, yritys tai yhteisö, voi käyttää maksutta myös kaupallisiin tarkoituksiin (Avoindata.fi). Se on digitaalista raaka-ainetta, jota voidaan hyödyntää vaikkapa digitaalisissa palveluissa.  Eniten avointa dataa on tuottanut julkinen sektori, mutta myös yritykset. Dataa kerätään muun muassa seuraavista aiheista:

asuminen

hallinto ja päätöksenteko

kartat

kulttuuri ja vapaa-aika

liikenne ja matkailu

opetus ja koulutu

rakennettu ympäristö

talous ja verotus

terveys ja sosiaalipalvelut

työ ja elinkeinot

väestö sekä ympäristö 

luonto.

Avoimen datan ja big datan myötä siirrymme yhä lähemmäksi tietoyhteiskuntaa. Kuva Pexels-palvelusta.  

Big data on suurten, järjestelemättömän informaation eli datan keräämistä, säilyttämistä, jakamista ja analysointia. Big data on kattokäsite eikä sen määritelmä ole varsinaisesti vakiintunut. Yleensä sillä kuvataan dataa, joka on automaattisesti tuotettua, sitä kerätään nopeasti eri lähteistä ja se muuttuu nopeasti. Usein dataa kerätään ilman tarkempaa suunnitelmaa sen käyttötarkoituksesta, sillä on vain löyhästi määritelty rakenne, ja käyttäjän kannalta vaikeasti analysoitavissa.

Big data voi olla vaikkapa paikkatietoa, nettisivujen metadataa tai somesisältöä. Yleensä big dataan liitetään termi Internet of Things eli tavaroiden netti. Nämä nettii kytketyt laitteet ovatkin usein juuri niitä laitteita, joilla big dataa luodaan.

Sovellukset

No miten sitten tätä dataa voi käyttää hyödyksi? Helsinki Region Infoshare sivustolta löytyy useampi näppärä sovellus, joka pohjautuu nimenomaan avoimeen dataan. Itselle silmään osuivat seuraava yleishyödylliset sovellukset:

Finna street

Finna Street etsii käyttäjän selaimen antaman sijainnin perusteella kuvia Finnasta, jossa on yli miljoona suomalaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen valokuvaa. Avoin aineisto on Helsingin kaupunginmuseon Finnassa julkaistuja aineistoja, jotka ovat kaikkien käytössä Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä.

Kaupunkifillarit 

Sovellus on kolmen yksityishenkilön kehittämä sovellus, jota voi käyttää kaupunkipyörän paikantamiseen Helsingissä. Sovellus hyödyntää HSL Reittioppaan API -aineistoja, jotka on ladattu Helsinki Region Infoshare -palvelusta Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä.

Onni on löytää kaupunkipyörä. Kuva Unsplash-palvelusta.

Satokartta 

Satokartta kertoo Helsingin julkisten ruokapuiden ja -pensaiden sijainnin.  Tiedot perustuvat kansalaisten vinkkeihin puistoista, joutomaista, metsistä ja muista yhteisistä ympäristöistä

Mahdollisuudet yrityselämässä

Edellä olevat palvelu perustuvat siis tavalla tai toisella paikkatietoon. Läpinäkyvyys vaihtelee kehittäjästä riippuen. Yritykset voisivat hyödyntää paikkatietoa hyvinkin esimerkiksi RFID-tägien muodossa. Suurin sauma olisi logitiikan puolella - missä esine on varastossa, missä vaiheessa se on menossa asiakkaalle - ja entä jos tavara päätyy vääriin käsiin. Inventaarionhallinta helpottuisi sekä lisätilausten määrä vähenisi inhimillisten laskuvirheiden myötä.

Tavaraa liikenteessä, mutta missä? Kuva Unsplash-palvlusta

Turvallisuus palvelut ovat ottaneet RFID-tunnisteet käyttöön esimerkiksi avaimissa. Ideana on, että ne voi aina paikantaa. Itselleni kelpaisi RFID, joka kertoo, missä on puhelimeni tai silmälasini - sellaiset esineet, jotka ovat jatkuvasti hukassa, ja jotka haluan löytää mielellään välittömästi. Ja olisihan se kadonnut koira tai taaperokin löytää, jos livahtavat karkuteille silloin kuin valvova silmä välttää.

Paikkatieto ja RFID tarjoavat kuluttajalle läpinäkyvyyttä esimerkiksi verkkokaupassa, mutta mahdollisuus hyötyyn olisi myös luksustuotteissa, missä mikrosirun avulla voidaan yksilöidä tuote ja käyttää sitä aitoustodistuksena.

[1700927-blog]

Data 4.5: Laadukas sisältö on merkityksellistä - siitä löytyy arvot ja tarina

Luin viime viikolla toista asiantuntijablogia, jossa aiheena oli yritysten somekanavat. Kirjoituksessa nousi erityisesti asiakaslähtöinen viestintä sekä kohdennettu markkinointi ja sisältö. Postaus jäi mietityttämään ja kommentoinkin tekstiin, että laadukas sisältö on nykypäivänä tärkeä asia näkyvyyden kannalta. Niin ikään mietittyttämään jäi, miten pienissä yrityksissä, esimerkiksi start-upeissa hoidetaan somekanavien sisällöntuotanto. Mistä firmoilla riittää aika? Entä raha?

Ja surullisinta onkin, että vaikka sisältö olisi kuinka ammattimaisesti tuotettua, mutta se ei puhuttele asiakasta, tulos on vaikuttavuuden kannalta nolla. Jo vanha kansa sen tiesi.

Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren.

 Kalevalan runo 33, Ilmarisen emännän surma

Nykytermein ilmaistuna: määrä ei korvaa laatua eikä WOW-efekti pelasta muuten heikkoa sisältöä. Mikä sitten olisi sitä kaivattua sisältöä? Miten erotetaan jyvät akanoista?

Nykyään sisällön eri somekanavilla pitäisi olla viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa tai vaikuttavaa. Lisäksi olisi tietysti hyvä kunnioittaa niin tekijän oikeuksia kuin toistenkin kunniaa. Parhaiten kysymystä voidaan lähestyä esimerkin kautta. Lähdemme siis ideoimaan sisältöä yhdelle Suomen omaperäisimmistä brändeistä – Minna Parikalle. Apuna käytetään alla olevaa kaaviota, joka on peräisin Haaga-Helian opintomateriaaleista. 

Minna Parikka on tunnettu kengistään, joissa on pilkettä silmäkulmassa. On nähty puputennareita, tikkarikorkkareita sekä vintage-henkisiä luomuksia. Ideana on luksusta ja persoonallista tyyliä pienellä pilkkeellä silmäkulmassa.

Kun puhutaan innovatiivisesta tai uudesta sisällöstä, pitää se uusi aina sovittaa kontekstiin. Se mikä on uutta ja rohkeaa esimerkiksi Minna Parikalle, ei sitä ole vaikkapa Varustelekalle. Parikalla osataan jo esimerkiksi tapahtumien järjestäminen ja muotinäytökset sujuvat jo erittäin hyvin ja esimerkiksi näistä Varusteleka on ottamassa oppia – tosin soveltaen tapahtumia omaan stooalaiseen eräjorma-imagoonsa. 

Se, mikä myy ja rakentaa brändisuhdetta, on vuorovaikutus ja tarina, joten valitaan se tässäkin ideoinnin pohjaksi. Parasta brändille on vuorovaikutus asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Minna Parikan somesisällöt vaikuttavatkin hyvin yksisuuntaiselta viestinnältä eivätkä brändin fanit pääse jakamaan innostustaan.

Ehdottaisinkin tältä pohjalta Minna Parikalle vaikkapa ict-maailmasta tuttua unboxing-videota uudeksi formaatiksi. Ideana on, että tilauksen saanut/ostoksen tehnyt ottaa ensi kertaa tuotteen käyttöönsä ja arvostelee tuotteen samalla – pakkauksineen päivineen. Esimerkkiä unboxing-videosta blogin lopussa. 

Tämä sopisi mielestäni hyvin Parikan imagoon, ja erityisesti luksustuotteelle, joita ostetaan harvakseltaan ja ostotilanne on kokemus sinänsä. Tämä antaisi fanien osallistua yhtiön tarinaan ja sisältö olisi vakuuttavaa, osin inspirioivaa ja opettavaista, mutta myös viihdyttävää. Asian tiimoilta kannattaisi tehdä vaikkapa yhteistyötä kokeneiden tubettajien kanssa, jolloin sisältö saadaan brändin näköiseksi. Niin ikään Minna Parikka voisi esitellä myydyimmät top 10 tuotetta käyttäjän näkökulmasta – he voisivat kertoa, miksi tuotteita ostetaan, mikä niissä vetoaa, ja miten joistakin mallistoista on tullut jo ajattomia klassikoita yrityksen historiassa. Lyhykäisyydessään yhtiö voisi kertoa näiden mallistoiden tarinan. 

Omaperäistä ja tempaisevaa sisältöä olisi kyllä asiakasviestinnässä miesten tai Drag Quuenien käyttäminen. Tai miksipä ei sellaisten tanssitaitelijoiden kuin Yanis Marshall, joka on noussut maailman kuuluisuuteen nimenomaan miehenä, joka tanssii korkokegillä. Tämä rikkoisi sukupouolirooleja, somekampanjat voisi toteuttaa siten, että ne olisivat myös informatiivisia, viihdyttäviä ja vakuuttavia. Ja juuri sopivalla dramatiikalla palvelisi Minna Parikan brändin imagoakin. 

Korot ovat palvelleet imagoa läpi historiansa. Yllä Aurinkokuningas Ludvig 14.  

 Aurinkokuningas käytti korkoja aikanaan, ja meni jopa niin pitkälle, että laati 1670-luvulla ohjeistuksen siitä, kuka hovissa sai käyttää punaisia korkoja. Korot ovat olleet miesten juttu. 

Miesten käyttäminen brändin kasvona kertoisi myös suuremmasta kokovalikoimasta, mikä tulisi ihan tilaukseen pitkille pohjoismaalaisille naisille, joiden kengän numero saattaa hyvinikin olla 40-43. Samalla tulisi selväksi, että jos mies pysyy koroilla pystyssä, on minullakin siihen toivoa. 

Nyt tuli kirjoitettua asiaa sekä myös asian vierestä. Kaiketi se mitä yritän tässä sisällöstä sanoa, koskee arvomaailmaa. Kun yrittäjä saa luotua brändinsä avulla asiakaskuntansa arvomaailmaa tukevia ja puhuttelevia sisältöjä, saa hän tehtyä myös omasta tuotteestaan merkityksellisen kuluttajalle. Tämä brändi-suhde, sen merkityksellisyys on sitten osa sitä lisäarvoa, mistä asiakas on valmis maksamaan. Uusi sisältö on oltava merkityksellistä, oli kyseessä sitten video, peli, kuva, arvonta, pressitiedote tai infografiikka. 

Video on haettu YouTubesta, ja on Jacques Sladein tekemä. UNBOXING: Most EXPENSIVE Nike Shoe I Have Ever Bought!!

[1700927-blog]

Data 3.7: Immersiivinen ostamisympäristö

AR vs VR

VR eli virtuaalitodellisuus on jo jokaiselle tuttu, jos ei muualta niin Star trek -sarjasta, missä kyseistä keinotekoista todellisuutta edustaa holodeck. Virtuaalitodellisuus on yksinkertaisesti määriteltynä tietokoneella tuotettu keinotekoinen ympäristö, johon ihminen uppoutuu joko virtuaalilasien tai laajakankaaseen perustuvien luolaympäristöjen avulla. Yleensä virtuaalinen todellisuus pohjautuu vahvasti visuaaliseen vaikutelmaan ja sillä voidaan simuloida joko todellinen tai täysin kuvitteellinen ympäristö.

Kuva: Samuel Zeller, Unsplash.

AR eli lisätty todellisuus (augmented reality) on virtuaalitodellisuuden sukulainen. Käytännössä tietokoneella tuotettua sisältöä tuodaan fyysiseen ympäristöön katselulaitteen avulla. Ronald Azuma on määritellyt lisätyn todellisuuden seuraavasti:

se yhdistää todelliset ja virtuaaliset objektit

se toimii interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti

se kohdistaa todelliset ja virtaaliset objektit toitensa kanssa

Siinä missä virtuaalitodellisuus on täysin immersiivistä, lisätyssä todellisuudessa laitteen avulla tuodaan vain tiettyjä osia.

Kuva: Penn State, Flickr-palvelu, lisenssi CC BY-NC-ND 2.0. 

 Alla vielä lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus paikannettuna Milgramin jatkumolla.

Kuva: wikipedia, public domain. 

Parhaiten lisätyn todellisuuden käsitteen ymmärtää kuitenkin konkreettisesta esimerkistä. Tämän päivän esimerkin tarjoilee flyAr (video alla). 

Liiketoiminnan sovellutukset

Lisätty todellisuus on suhteellisen uusi tekniikka kuluttajamarkkinoilla ja se on tehnyt tuloaan hitaasti vuodesta 2013. Yleiseen tietoisuuteen se nousi Pokemon Go -pelin avulla. Lisätylle todellisuudelle on kuitenkin löydetty jo ihan käyttökelpoisia sovelluksia esimerkiksi huonekalukaupassa. Ikea on tekniikan avulla mahdollistanut huonekalujen mallaamisen kotona, oikeassa ympäristössä. Näin ei tarvitse jäädä arvailemaan mahtuuko huonekkalu sille varattuun koloon tai sopiiko se sisustuksen kokonaisuuteen. Tekniikan kehittyessä näkisin, että vaatteita voi niin ikään sovittaa lisätyn todellisuuden avulla tai vaikkapa mallintaa tulevaisuuden kodin sille varatulle tontille eri pohjakaavoineen. 

Suurissa varastoissa lisätty todellisuus voi nopeuttaa toimintaa ohjaamalla oikealle reittipaikalle ar-lasien avulla. Samaa tekniikkaa voidaan soveltaa myös autoihin. Mikään ei estä tulevaisuudessa, että autoon asennettaisiin älylaseja, jotka voisivat hahmottaa reitin haluttuun osoitteeseen. Lisäksi lisättyä todellisuutta voidaan käyttää mainonnassa sekä yritysviestinnässä, kun asiakkaita rohkaistaan vuorovaikutukseen brändin tai tuotteen kanssa. Tässä vaihtoehdot ovat lähes loputtomat.

Virtuaalinen todellisuus mahdollistaa myös erilaisia mallintamiseen perustuvia liiketoimintaideoita. Esimerkiksi arkkitehtuuritoimistot ovat ottaneet tekniikan käyttöön suunnitellessaan uusia ja kalliita investointeja. Esimerkiksi tehtaissa sekä sairaaloissa tilojen toimivuutta voidaan testata simulaatioillaa. Testaajiksi voidaan pyytää loppukäyttäjää ja mahdolliset suunnitteluvirheet voidaan korjata helposti ja edullisesti käden käänteessä ennen kuin ne ovat realisoituneet. Näin säästytään kalliilta, käsin kosketeltvilta virheiltä.

[1700927-blog]

Data 2.2: Pelit ja vehkeet

Wikipedia määrittelee yksinkertaisesti pelillistämisen pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamisena eri ympäristöihin kuten esimerkiksi nettisivuille, kouluun ja työelämään. Pelillisiä elementtejä ovat esimerkiksi pisteyttäminen, kilpailu toisten kanssa tai pelisääntöjen käyttöön ottaminen. 

Lyhyesti pelillistäminen voidaan määritellä käyttökokemukseen vaikuttamisena, sillä se on merkitysten, toiminnan, roolien ja päämäärien muokkaamista pelin kaltaiseksi.

Pelillistämisellä vedotaan ihmisen perusvietteihin - kilpailuvietti on hyvinkin vahva motivaattori. Kukapa ei haluaisi olla kisan paras tai löytää kaikki pokemonit Pokemon Go - sovelluksen avulla? Pelillistäminen voi perustua kilpailun lisäksi myös palkitsemiseen. Palkintona voi olla pisteitä, rahanarvoisia etuja tai mahdollisuus itsensä toteuttamiseen. Palkintona saattaa olla jopa koukuttavan tarinan jatko, mihin esimerkiksi juoksusovellus Zombies, Run! - perustuu. Immersiivisessä sovelluksessa juostaan kirjaimellisesti zombeja karkuun ja taustalla on nimen omaan koukuttava tarina. Kunto nousee siinä sivussa kohisten.

Asiakassuhteen vahvistaminen

Yritykset voivat hyödyntää pelillistämistä asiakssuhteen luomisessa, ja lisätä sen avulla vuorovaikutusta asiakkaiden sekä tuotteen tai palvelun, brändin sekä itse yrityksen kanssa. 

Parhaassa tapauksessa asiakkaita voidaan sitouttaa ja palvella heitä paremmin sekä palkita uskollisimpia käyttäjiä. Pelillistäminen ei kuitenkaan ole uusi asia.

Pelillistämistä on hyödynnetty esimerkiksi S-ryhmän bonus-ohjelmassa sekä Stockmannin kanta-asiakkuudessa. Molemmissa idea on sama - mitä enemmän kulutat, sitä enemmän saat rahanarvoisia etuja. Vastaavaa ideaa soveltavat myös usean kahvilaketjun kahvipassit, joilla saa joka 10. kahvin ilmaiseksi. Nyt vastaavat etuohjelmat ovat siirtymässä sovelluksiin, joista hyvänä esimerkkinä Bik Bok Life.

Tunnetuimpia pelillistämiseen perustuvia sovelluksia lienee kuitenkin Foursquare, joka on sittemmin jakautunut kahdeksi eri sovelluksesksi Foursquarekis ja Foursquare  Swarmiksi. Nykyään pelillisemmät elementit ovat  Swarmin puolella. Alun perin sovelluksessa kilpailtiin pormestarin tittelistä, pisteistä ja arvomerkeistä kaikkien kanssa, nykyään kilpailun rajattu omiin ystäviin sovelluksessa. Sovellus pitää kirjaa paikoista, joissa käyttäjä liikkuu, ja mitä useammin kirjaa itsensä sisälle sovelluksessa eri paikkoihin, sitä enemmän saa etuja. Superkäyttäjille on luotu omat tasot, kuten missä tahansa pelissä.

Käytännössä mukana olevat yritykset saavat tietoa asiakaskunnastaan sekä näkevät asiakkaiden tuottamaa sisältöä. Lisäksi he saavat näkyvyyttä, mitä enemmän heidän liikkeessään kirjaudutaan sovellukseen. Sovellus helpottaa myös mainnon kohdentamista sekä antaa erilaisia mahdollisuuksia esim. logistiikkayritykselle tai vaikkapa ruokarekoille kertomalla asiakkailleen, missä he liikkuvat.

Elämä on peliä?

Ihminen oppii leikkimällä ja pelaamalla ja pelillistämistä on hyödynnetty eri elämänalueilla. Tuottavuuteen avuksi löytyy Habitica, säästämiseen vaikkapa Mint ja varhaiskasvatukseen Lolan abc-juhlat. Pelillistämisprofessori Juho Hamarin mukaan seuraavana pelillistämisen kohteena on palveluala, asiakaskohtaamiset sekä palvelumuotoilu (Yle 9.5.2017). Ylipäätään vuorovaikutustilanteiden pelillistäminen asiakkaiden ja asiakaspalvelijan kesken kuulostaa mielenkiintoiselta ajatukselta. Mieleen herää kuitenkin kysymys siitä, että onko kyseessä oikeasti jotakin aivan uutta ja ihmeellistä, vai onko kyseessä tutun ilmiön tarkastelu uudesta näkökulmasta. Yleensä bisneksessä pyritään win-win -tilanteeseen, jossa asiakas sekä yrittäjä molemmat voittavat. Palvelutilanteissa kun on jo vakiintuneet, kirjoittamattomat säännöt (sosiaalinen normisto) ja tilanteessa pyritään tiettyyn lopputulokseen - asiakkaan ongelman ratkaisuun. Pelillistäminen on vahvasti läsnä arjessamme tiedostimme sitä tai emme - kehtaisin väittää, että näin on ollut jo hyvin pitkään.  

Kuvat on haettu unsplash-palvelusta. Käyttöoikeudet voit tarkistaa Pokemon Go -kuvalle täältä ja shakin pelaajille tästä. 

[1700927-blog]

Data 1.3: Digitalisaatio vaikuttaa asiakaskäyttäytymiseen ja palvelukulttuuriin

Kauppalehti uutisoi huhtikuun alkupuolella, että Posti luopuu pakettiautomaattien maksupäätteistä (KP 9.4.18) ja Nordea muuttaa hinnoittelumalliaan (KP 7.4.18). Molemmissa uutisissa on takana asiakkaiden maksukäyttäytymisen muutos.  

Mobiiliasiakkuudet ovat päivän sana

Kauppalehden nettiuutisessa nostettiin esille näkemys, jonka mukaan Postin mobiilisovelluksen sekä lähettämisen verkkopalvelu tarjoavat asiakkaille laajemman palvelukokonaisuuden kuin automaatilla maksaminen. Esimerkiksi “lähettäjä voi maksaa netissä ja mobiilisovelluksella myös ulkomaille lähetettävän paketin kuljetusmaksun tai ostaa kotimaan pakettiin suosittuja lisäpalveluita" Kauppalehti siteeraa Postin tiedotetta. Asiointi automaatilla ennakoidaan nopeutuvan muutoksen ansiosta.

Nordea puolestaan yksinkertaistaa hinnoitteluaan mobiiliasiakkaidensa hyväksi. Mobiiliasiakkaan palvelupaketti on hieman kärjistäen sanottuna lähes puolet halvempi kuin verkkopankin asiakkaan. Käytännössä Nordea kannustaa asiakkaitaan mobiiliasiakkuteen hinnaston muutoksella. Nettiuutisen mukaan 

“asiakkaat voivat itse vaikuttaa pankkipalveluidensa hintalappuun sillä, millä välineellä pankkiasiat hoitavat”.

Palvelukulttuurin muutoksen takana voidaan hahmottaa kulutustottumusten muutos - entistä useampi hoitaa puhelimella tai tabletilla myös pankki- ja raha-asioita sekä tekee ostoksia. Kun palvelun potentiaalinen infrastruktuuri on yhä useammalla kirjaimellisesti käden ulottuvilla, on yritysten helppo tarttua mahdollisuuteen parantaa palveluaan ja tehostaa toimintaansa.  

Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri

Digitalisaatio on hyvin monelle tullutkin uutena mahdollisuutena, vuorovaikutuksen sekä yksilöllisen palvelun kanavana. Käytännössä digitalisaatio tehostaa ja nopeuttaa asiakaspalvelua sekä mahdollistaa sujuvamman asiakaskokemuksen. Lähtökohtana on kuitenkin ennen kaikkea hyvä tuote, asiakaskeskeinen palvelukulttuuri sekä osaava henkilökunta. 

Digitaaliset ratkaisut eivät ole itseisarvo sellaisenaan, vaan merkitsevää on niiden tuoma lisäarvo, josta asiakas on valmis myös maksamaan.

Pankit ovat perinteisesti olleet hyviä lähestymään asiakkaita  heidän tarpeistaan käsin, sillä heidän palvelukonseptinsa perustuu usein henkilökohtaiseen palveluun - näkemykseen siitä, miten asiakasta voidaan palvella mahdollisimman hyvin juuri tässä elämäntilanteessa. Vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa tarpeet tulevat vaivatta ilmi ja palvelun tuottaja voi varmistaa niiden saatavuuden.

Posti on tarttunut digitalisaation haasteisiin uudessa strategiassaan ja talo pyrkii uudistumaan määrätietosesti sekä parantamaan asiakaskokemusta. Logistiikkatalo haluaa menestyä verkkokaupassa uusien digitalisaation mahdollistamien palveluiden avulla sekä  uudistamalla palvelukulttuuriaan. Uudistamalla palvelukulttuuria Posti pyrkii vahvistamaan positiivista asiakas- ja työntekijäkokemusta. 

Digitalisaation on Postille mahdollisuus helpottaa asiakkaidensa sekä työntekijöidensä arkea.

Arvoa asiakkaalle

Palvelukulttuurin muutokset sekä kulutustottumukset toisinaan muuttavat myös yritysten ansaintamalleja. Esimerkiksi Nokia on valmistanut historiassaan paperikoneita, renkaita, matkapuhelimia, sekä digitaalisia verkkoratkaisuja. Postin on harkinnut suuntaavansa terveys- ja hoiva-alalle väestön vanhetessa. Nordea on tuonut markkinoille ensimmäisenä mobiilin ratkaisun palkanmaksuun sekä maksamisen ratkaisun älykelloihin. Aika näyttää, miten nämäkin yhtiöt jatkavat arvon tuomista asiakkaalle siten, että asiakas on siitä valmis myös maksamaan. Digitalisaatio vaikuttaa asiakaskäyttäytymisen lisäksi myös ansaintamalleihin. Se voi tehdä mahdottomasta mahdollisen tai mahdollisesta mahdottoman.

Blogin kuvat ovat Pexels ja Free Stock Photos.biz - palveluista. Käyttöoikeudet voit tarkistaa linkkien takaa. 

[1700927-blog]

Data 0 - Digitaalinen liiketoiminta

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitalisaatio on nykyään saumaton osa arkeamme siinä määrin, että ilmiötä ei voi enää erottaa omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen. Digitalisaatio läpäisee jokaisen elämämme osa alueen, jonka huomaa yleensä siinä vaiheessa, kun ICT-teknologia ei toimi. Kuka muistaa aikaa ennen HSL:n reittiopasta, Google Mapsia tai sitä, kun pankissa joutui jonottamaan maksaakseen laskut - jos ei tiskille niin automaatille?

Digitaalinen liiketoiminta vai liiketoiminnan digitalisointi?

Digitaalinen liiketoiminta on kuitenkin itsessään hyvin abstrakti käsite. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Eroaako digitaalinen liiketoiminta liiketoiminnan digitalisoinnista? Onko näillä mitään eroa?

Digitaalinen liiketoiminta voidaan määritellä liiketoiminnaksi, jossa kilpailuetua tavoitellaan sähköisellä tieto-ja viestintätekniikalla, jota käytetään tiedon prosessointiin, välittämiseen sekä varastointiin. Toiminta on digitaalista strategiatasolla ja liikeidean keskiössä ovat sähköiset ratkaisut. Olennaisena osana digitaalisessa liiketoiminnassa ovat erilaiset innovaatiot, jotka muuttavat itse toimintaa ja sen luonnetta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Netflix, Skype sekä Spotify. Kyse ei siis ole pelkästään eri liiketoimintaan liittyvien prosessien sähköistämisestä.

Liiketoiminnan digitalisoinnista on kyse silloin, kun emme varsinaisesti muuta palvelua, mutta digitalisoimme osan palvelusta - näistä hyviä esimerkkejä ovat pizza-online.fi sekä foodora.  Palvelun konsepti ja palvelukokemus eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta käyttöön on otettu uusi digitaalinen kanava ja ratkaisu. Edelleen kotiin tilataan ruokaa,  mutta sen sijaan, että tilaisin ruokani puhelimitse, voin tilata ruokani netissä tai sovelluksen avulla, ja parhaassa tapauksessa jopa maksaa ruokani sähköisesti.  

Asiakasymmärrys

Digitaalinen liiketoiminta on vielä alkutekijöissään eikä kaikkia sovelluksia ja mahdollisuuksia vielä tunneta. Selvää kuitenkin on jo tässä vaiheessa, että digitaalinen liiketoiminta on tuonut keskiöön bisneksessä kuin bisneksessä asiakasymmärryksen sekä asiakaskeskeisen ajattelun. 

Tulevaisuuden menestyjät ovat niitä, jotka osaavat ennustaa asiakkaan tarpeet ennen muita - jopa asiakasta itseään. 

Tämä tarkoittaa sitä, että asiakasymmärryksen lisäksi big data, data mining sekä ennustava analytiikka tulevat olemaan tärkeitä arvoketjujen tukitoimintoja sekä keskeisiä tekijöitä lisäarvon muodostamisessa asiakkaalle.Tulevaisuuden liiketoiminnassa ei tarvita ainoastaan teknisiä ratkaisua vaan näkemystä ja hullua luovuutta hyödyntää erilaiset mahdollisuudet. 

Digitaalinen liiketoiminta on ennen kaikkea oivaltavaa, johon pyrkivät niin pienet start-upit kuin suuret ideahautomot.

Globaalia liiketoimintaa

Digitaalinen liiketoiminta on myös luonteeltaan globaalia. Digitalisaation myötä yrittämisen kynnys on madaltunut lisääntyneiden mahdollisuuksien sekä muuttuneen kustannusrakenteen myötä. Kehittynyt ICT-teknologia ja tietoverkot ovat madaltaneet fyysisiä ja henkisiä raja-aitoja. Tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan ja kulutustottumuksista saadaan entistä helpommin.

Tietosuoja

Myös asiakas- ja käyttäjätiedoista on tullut haluttua kauppatavaraa ja tällä hetkellä luodaan toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja näiden tietojen käsittelyyn, hyödyntämiseen sekä luovuttamiseen kolmansille osapuolille. Hyvänä esimerkkinä on Facebookin ja Cambridge Analytican kohu, jossa Facebookin käyttäjätietoja hyödynnettiin Donald Trumpin vaalikampanjassa, tarkoituksena vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. 

Digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa myös uudenlaista yhteiskunnallista vastuuta sekä yrityksen omien prosessien eettistä tarkastelua.

 Kuka voi käyttää kerättyä tietoa ja millä ehdoin? Miten vastuullisella toiminnalla ja toimivilla prosesseilla voidaan saavuttaa kilpailuetua? Näihin kysymyksiin sekä teknologian kehityksen ja globalisaation asettamiin haasteisiin on pyritty vastaamaan uudella EU:n tietosuoja-asetuksella. Järkevien käytäntöjen löytymiseen menee varmasti kuitenkin oma aikansa. Edessä on totta tosiaan uljas uusi maailma.

Blogi on kirjoitettu osana Haaga-Helian tradenomiopintoja. Kuvat bloiin on haettu Pexels-palvelusta, seuraavin ehdoin:

CC0 License 

Free for personal and commercial use

No attribution required