Robotiikkaa ja tekoälyä

[annakariendigi]

Pieni sanasto

Algoritmi tarkoitta yksityiskohtaista prosessikuvausta tai -ohjetta, joka kertoo mitä missäkin prosessin vaiheessa tapahtuu.  Prosessia noudattamalla voidaan ratkaista tietty ongelma.

Analytiikka tarkoittaa analyyttistä tutkimusta ja analyysien tekoa kerätystä datasta.

Androidi tarkoittaa ihmistä ulkonäöltään muistuttavaa robottia.

Anomalia tarkoittaa ilmiöitä tai tapauksia, jotka eivät sovi säännön kuvaamaan kaavaan. Ne ovat havaintoja, jotka poikkeavat teorian antamasta ennusteesta joko laadullisesti tai enemmän kuin mitä sopii virhemarginaaliin.

Asimovin lait ovat tieteiskirjailija Isaac Asimovin luoma moraalisäännöstö roboteille. Kolme pääsääntöä ovat:

1.    Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.

2.    Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.

3.    Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

Automaatio tarkoittaa ennalta määriteltyjen prosessien itsenäistä suorittamista.

Autonomia tarkoittaa itsemääräämisoikeutta. Tarkoittaa myös automaattia, joka toimittaa sille määriteltyä tehtävää itsenäisesti ilman ohjaamista.

Botti tarkoittaa ohjelmallista robottia, joka toistaa annettua tehtävää. Lyhennelmä sanasta robotti, mutta sovellettuna digitaalisiin ympäristöihin.

Chatbotti tai chatbot-sovellus tarkoittaa lähinnä asiakaspalvelutarpeisiin kehitetttyä keskustelubottia, joista kehittyneimmät voivat jopa oppia keskusteluista asiakasrajapinnassa. Yleisemmin kuitenkin vain enemminkin monivalintakysely.

Cobotti eli Cobot (collaborative robot) eli yhteistyörobotti. Tarkoittaa robottia, joka kehitetty auttamaan ihmistä työssään. Voi olla kykenevä oppimaan erilaisia tehtäviä, siinä missä normaali teollisuusrobotti tekee vain yhtä tehtävää.

Drone tarkoittaa lentävää ja toistaiseksi vielä yleensä kauko-ohjattava laite, jonka jotkut laskevat robotiikan pariin.

ICT (information and communication technology) eli tieto- ja viestintätekniikka eli tietotekniikka eli IT. Tarkoittaa tietokoneiden avulla tehtävää tiedon käsittelyä ja keräämistä.

Koneoppiminen datalla kehittyvä tekoäly.

Kyborgi tarkoittaa biologista eliötä, johon on yhdistetty tekniikkaa. Yleensä tällä tarkoitetaan ihmistä, jossa myös mekaanisia osia.

Ohjelmistorobotiikalla eli RPA (Robotic Process Automation) tarkoittaa tietokoneohjelmistoa, joka jäljittelee tietokoneella tehtyjä manuaalisia prosesseja ja työtä vaihe vaiheelta.

Pilvipalvelu (Cloud service) tarkoittaa palvelua, jossa nykyään usein kuukausimaksua vastaan vuokrataan lisenssejä. Palvelut pyörivät servereillä ympäri maailmaa. Palvelu voi kokonaan tai osin perustua tekoälysovelluksiin. Tässä yhteydessä käytetään usein käsitettä SaaS (software as a service).

Robotiikka tarkoittaa kaikkea sitä tietoa ja komponentteja, mistä robotti muodostuu ja joista robotit kootaan.

Robotti tarkoittaa laitetta, joka voi olla ihmisen näköinen (eli androidi) tai tietyn tehtävän suorittamista varten rakennettu.

SOAR (Security Orchestration, Automation and Response) tarkoittaa teknologiaa, joka mahdollistaa tietoturvauhkatietojen ja -hälytysten keräämisen eri lähteistä yhteen keskitettyyn näkymään.

SOC (Information security operations centre) tarkoittaa tietoturvavalvomoa, jossa muodostetaan, seurataan ja analysoidaan tietoturvan tilannekuvaa, ehkäistään, tunnistetaan ja analysoidaan tietoturvahäiriöitä, dokumentoidaan niitä sekä reagoidaan niihin.

Tekoäly eli Artificial Intelligence (AI) tarkoitetaan koneen kykyä jäljitellä inhimillistä ajattelua. Tekoälyksi määritellään yleensä ratkaisu, joka oppii ja kykenee ratkomaan ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa rutiininomaisella laskennalla.

Turingin testi Alan Turingin kehittämä testi, jolla arvioidaan, onko tekoäly niin älykäs, että sitä ei keskustelussa erota ihmisestä.

Vahva tekoäly eli Yleinen tekoäly tarkoittaa koneen kykyä jäljitellä kokonaisvaltaisesti inhimillistä älykkyyttä. Yleensä myös viitataan kykyyn kehittää tietoisuus. 

Heikko tekoäly eli Sovellettu tekoäly pystyy tuottamaan ratkaisun johonkin tarkasti rajattuun ongelmaan.  Nykyiset tekoälyratkaisut ovat kaikki heikkoja tekoälyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne suorittavat vain sitä tehtävää, johon ovat suunniteltu.

Virtuaalitodellisuus eli VR (Virtual Reality) tarkoittaa digitaalista maailmaa, jota voi kokea eri päätelaitteiden kautta. Yksinkertaisimmillaan tämä on erikoiskameralla kuvattuja videoita, jotka pyörivät VR-laseissa ja mahdollistaa pään kääntämisellä kuvakulman vaihtamisen.

 https://tieteentermipankki.fi/wiki/

http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/

Azets, ohjelmistorobotiikka https://www.azets.fi/ohjelmistopalvelut/ohjelmistorobotiikka/

[annakariendigi]

Mitä tästä eteenpäin

Mihin kaikkeen vielä tekoäly, automaatio ja robotiikka ihmiskuntaa vie? Ajatuksia ja suuntaa näihin voi alkaa etsimään tieteiskirjallisuudesta ja –elokuvista. Jo vuonna 1942 on tieteiskirjailija Isaac Asimov kirjoittanut kolme robotiikan pääsääntöä. Nämä säännöt ovat:

1.    Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.

2.    Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa.

3.    Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

Isaac Asimov myöhemmin lisännyt neljännen, nolla säännön:

0.     Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa tai laiminlyönnein tuottaa ihmiskunnalle vahinkoa.

Nämä säännöt on omaksuttu laajasti ja niihin viitataan useissa kirjoissa, elokuvissa ja muussa mediassa. Säännöt on suomentanut Matti Kannosto (wikipedia). Tämä ei estänyt Arnold Schwarzeneggerin tähdittämien Terminaattori -elokuvien tekoälyä ja robotteja yrittää tuhota ihmiskunta. Elokuvissa oli yleinen ongelma robottien tunnistaminen ihmisistä.

Yleisesti tieteiselokuvien robotit muistuttavat ulkoisesti huomattavasti ihmisiä. Miten heidät erottaa? Onko oikein tehdä roboteista liian luonnollisia, ihmismäisiä? Tähtien sota –elokuvien Darth Vader on esimerkki kyborgista. Kyborgit ovat ihmisiä, joihin on yhdistetty mekaniikkaa tai robotiikkaa. Darth Vader olikin enemmän kone kuin ihminen. Nykyään Yhdysvallat ”korjaa” sotakonflikteissa haavoittuneita sotilaitaan ja heille asennetaan robotiikkaa hyödyntäviä raajoja korvaamaan esimerkiksi tienvarsipommien silpomia jalkoja. Muutamia tapauksia jo on, joissa halvaantuneet ovat saaneet eksoskeletorin ja pystyneet jälleen kävelemään. Varmaa on, että tekoäly ja robotiikka ei ole vain tulevaisuutta, vaan tätä päivää. Mutta mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan? Toivoa sopii, että vahva tekoäly tulee mieluummin omaksumaan Asimovin lait kuin kehittää omansa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Robotiikan_kolme_p%C3%A4%C3%A4s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%C3%A4

[annakariendigi]

Tietoturvaa automaatiolla

Yksi toimialoista, joka on jo vuosia hyödyntänyt automaatiota tehtävien suorittamisessa, on ICT-ala. ICT-ala koostuu perinteisestä koneiden ja IT-palveluiden tuottamisesta korkeampitasoisiin tietoturvapalveluihin ja valvomokeskuksiin.

Tietoturvavalvomo eli SOC on perinteisesti ollut keskus, jossa on työntekijöitä tutkimassa raportteja ja analysoimassa asiakkaiden datavirtaa. Jonkin verran on ollut ohjelmistoja, kuten palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estämässä ja tunnistamassa uhkia. Kuitenkin ihminen on fyysinen olio, jonka pitää syödä ja nukkua, joten valvomoissa työskentelevät ovat tehneet 24/7 valvomoissa töitä useassa vuorossa.

Varsinkin nyt koronaviruksen aiheuttamien uhkien myötä on herätty tietoturvavalvomoiden toiminnan tehostamiseen. Security Orchestration, Automation and Response tai lyhyemmin SOAR on teknologiaksi, joka mahdollistaa tietoturvauhkatietojen ja -hälytysten keräämisen ja analysoinnin. SOAR kerää dataa useista eri lähteistä ja analysoi uhkan tason. Automaattinen SOAR käy läpi murto-osassa siitä ajasta useita tapauksia läpi mitä ihminen. SOAR ei kuitenkaan poista ihmisten eli analyytikkojen tarvetta, vaan tehostaa toimintaa, sillä SOAR siirtää vain tapaukset, jotka vaativat toimenpiteitä analyytikkojen tutkittavaksi, ratkaistavaksi ja korjattavaksi. SOAR käsittelee itse ”helpot” tapaukset. Parhaillaan automaatio tehostaa toimintaa, auttaa ihmisiä keskittymään oleellisiin ja tuo taloudellista etua yritykselle. Mikä onkaan tehokkaampaa kuin automaattinen valvontaohjelmisto? 

[annakariendigi]

Automaatio soveltuu hyvin eri aloille

Tähän mennessä, kun minulta on kysytty, mikä on kirjanpitäjän rooli yleistyvän automaation keskellä, olen pystynyt vastaamaan, että kirjanpitäjä vastaa siitä tiedon oikeellisuudesta ja siitä, että luvut ovat juuri sellaiset kuin niiden kuuluukin olla. Pitää ymmärtää peruskirjanpidon alkeista lähtien, kuinka kirjanpitoa tehdään. Vai tällöin voi varmistua, että tiliöinnit ja viennit ovat oikein. Yrittäjälle pahinta on, että kirjanpidossa on virheitä, viivästyksiä ja luvut eivät ole oikein. Pahimmillaan tämä voi johtaa yrityksen konkurssiin. Vaikka automaatio hoitaisi viennit ja tiliöinnit, vaaditaan ihminen, joka ratkaisee ongelmatilanteet tai tulkintakysymykset.

Kirjanpidossakin on tilanteita, joissa tulee perehtyä kirjanpitolautakunnan antamiin ohjeistuksiin tai päätöksiin mietittäessä oikeaa tapaa tehdä jokin kirjaus – mutta kuinka kauan? Miten älykkäiksi älykkäät ohjelmistot vielä kehittyvät? Kukaan ei vielä kaksi vuotta sitten robotiikasta keskusteltaessa puhunut älykkäistä ohjelmistoroboteista. Taloushallinnossa robotiikka näkyy manuaalisten tehtävien automatisoinnilla. Ohjelmistoihin voi usein tehdä oletuksia, jotka helpottavat tai nopeuttavat kirjanpidon tekemistä. Sähköiset verkkolaskut nopeuttivat taloushallintoa ja sähköisten laskujen automaattinen tiliöinti on nopeuttanut lisää kirjanpitoa. Yrittäjälle ja yritykselle on usein tärkeää saada ajan tasaista tietoa tuloksesta, veloista ja rahatilanteesta. Mutta mihin tämä vie kirjanpitäjää? Enemmän ja enemmissä määrin on tiedon tallentajasta tullut enemmän asiakaspalvelija.

Vanha mielikuva kirjanpitäjästä joutaa romukoppaan. Tosin vielä on paljon asiakkaita, jota eivät kaipaa muutan kuin peruskirjanpitäjää. Miten toiminnan saa kannattavaksi, kun asiakas ei halua maksaa jostain, mikä menee automaattisesti? Miten kirjanpitäjä pystyy jatkossa perustelemaan olemassa oloaan ja rooliaan asiakkailleen? Kirjanpitäjän pitäisi pystyä tuomaan lisäarvoa asiakkailleen lukujen tulkitsijana. Kommunikaatio asiakkaan ja kirjanpitäjän välillä pitäisi keskittyä siihen, miten toiminta kannattaa, onko jotain osa-alueita, mihin yrittäjän tulisi enemmän kiinnittää huomiota? Yhdellä kirjanpitäjällä voi olla asiakkaanaan helposti yli 20 yritystä ja näin ollen on hyvä kuva eri toimialojen ja erityyppisten liiketoimintojen käyttäytymisestä ja kannattavuudesta. Miksei tätä tietotaitoa olla valmiita hyödyntämään enemmän?

[annakariendigi]

Automatisointia

Koronaviruksen kaikkia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta yksi selkeä trendi on töiden autonomisointi ja työtehtävien siirtäminen automaation, roboteille tai robotiikalla tehtäviksi.

Eräillä kirjanpito-ohjelmistotalon järjestämillä koulutuspäivillä oli esityksissään mukana sosiaalinen robotti, Pepper. Koulutuspäivällä käytiin paljon läpi tällä hetkellä uusinta trendiä, joka on ohjelmistorobotiikka. Tätä ei ollut olenkaan aikasemmin läpi käydyssä vuoden 2018 listauksessa. Ohjelmistorobotiikalla eli RPA (Robotic Process Automation) tarkoitetaan tietokoneohjelmistoa, joka jäljittelee tietokoneella tehtyjä manuaalisia prosesseja ja työtä vaihe vaiheelta. Ohjelmistorobottien tulisivat suorittamaan manuaalisia hallinnollisia töitä, toistuvia rutiineja, joidenka tekemisessä ihmiseltä kuluu huomattavasti aikaa. Ohjelmistorobotiikka olisi yksi uusi työkalu muiden mukana, jonka tavoite on automatisoida liiketoimintaa, vähentää kustannuksia ja parantaa tehokkuutta. Muina hyötyinä nähdään prosessien lyhentyvät läpimenoajat ja nopeampi asiakaspalvelu.

Kuka ei ole käyttänyt tietoa hakiessaan yritysten sivuilla olevia chat-botteja? Kävi kuitenkin päivän aikana selväksi, että kukaan ei oikeastaan vielä aivan tarkalleen osaa sanoa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, miten pitkälle ohjelmistorobotiikkaa voi viedä ja millaiseksi jää ihmisen rooli tässä kaikessa.

[annakariendigi]

Autonomiaa eristyksiin

Yleinen tilanne Suomessa ja maailmalla on muuttunut viime kuukauden aikana huomattavasti. Syy tähän on Koronavirustauti, jota aiheuttaa Covid-19 –virus. Ihmisten liikkumista on rajoitettu ja useimmat ovat siirtyneet koteihin tekemään työtään. Useita ammatteja pystyy harjoittamaan etänä, mutta ei kaikkea. Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä tiettyihin töihin, jotta muut yhteiskunnan asukkaat pystyvät eristäytymään parhaansa mukaan.  

Kauppojen keräyspalveluiden käyttäminen on räjähtänyt ja nyt olisi tarvetta itsestään liikkuville, autonomisille roboteille. Autonomisiksi roboteiksi lasketaan navigointimenetelmiä ja erilaisia havaintomenetelmiä hyväksi käyttäviä itsekseen eli autonomisesti liikkuvia robotteja. Vielä kaupoissa ja marketeissa tarvitaan ihmisiä keräämään tuotteita. Vallitseva tilanne tulee muuttamaan paljon sitä, miten asiat näemme ja mitkä koetaan tärkeiksi. Luultavasti automaation ja robottien käyttöä tullaan lisäämään mahdollisuuksien mukaan, sillä toistaiseksi nämä ovat immuuneja orgaanisille viruksille.

Parin viime vuoden aikana lentävät dronet ovat yleistyneet. Näiden avulla voidaan etsiä ilmasta käsin ihmisiä. Myös pakettien toimittamisessa on testattu dronejen käyttöä. Taitaa vaan olla, että ennen tätä on lähinnä sotateollisuus edistänyt dronejen automaatiota, mutta voidaan veikata, että nykyisen eristäytymisen aikana myös muut tahot kiinnostuvat mitä enemmissä määrin dronejen käytöstä osana asiakaspalvelua. Robotteja voidaan myös käyttää vartiointitehtävissä. Ne eivät keskellä yötä väsy ja ne jaksavat katsella ja tarkkailla ympäristöään kellon ympäri. Niille ei tule tylsää, niiden jalat eivät kipeydy ja ne eivät syö asiakkaiden kaapeista löytyviä keksejä.

[annakariendigi]

Avustavista autonomiaan

Tulevaisuudessa voidaan vain olettaa erilaisten robottien tarve ja valikoima kasvaa. Vanhukselle hoitaja, lapsille kaitsijaa ja työelämässä kollega voi tulevaisuudessa olla robotti. Mutta mitä jos kaikki palvelutyöntekijät korvattaisiin roboteilla?

Sosiaaliset robotit osaavat työskennellä ihmisten kanssa ja avustaa tehtävissä. Japanissa on hotelli, jonka kaikki työntekijät vastaanotosta siivoojiin ja huonepalveluun koostuu roboteista. Näistä roboteista on pyritty, varsinkin vastaanotossa, tekemään mahdollisimman ihmismäisiä, jotta vieraat unohtaisivat olevansa kanssa käymisessä mekaanisen robotin kanssa.  

Aikaisemmin mainitsin autonomisen pölynimurirobotin. Itsestään liikkuvia, autonomisia robotteja on myös navigointimenetelmiä ja erilaisia havaintomenetelmiä hyväksi käyttäviä itsekseen liikkuvia robotteja. Suomalainen konevalmistaja on metsäkoneidensa kanssa työkonerobotiikan edelläkävijä. Puunkaatotraktorin koura tunnistaa puita ja tehokkaasti käsittelee kokonaiset rungot ilman kuskin erillisiä komentoja.

Mutta mitä jos joku haluaa häiritä näitä autonomisia robotteja? Jokin aika sitten oli lehdessä juttua siitä, kuinka oli testattu voiko ajoneuvoa ohjaavaa autopilottia hämätä drooneilla ja heijastuksilla. Muun muuassa Tivi-lehdessä käsiteltiin tätä ja oli artikkeli, jossa kerrottiin, kuinka Teslan Model X oli saatu jarruttamaan äkillisesti ja tekemään väistöliikkeitä, koska tekoäly oli tulkinnut häirinnän oikeaksi vaaratilanteeksi. Tähän oli riittänyt lennokin heijastama kuva tiellä olevasta ihmisestä tai moottoriajoneuvosta. Auton tekoäly oli tulkinnut heijastuksen oikeaksi. Juttu herättää paljon ajatuksia ja huolia turvallisuudesta tällaisissa tilanteissa. Mielestäni artikkelista jäi mietityttämään, miten oikea ihminen olisi samassa tilanteessa reagoinut? Oliko tehty verrokkitestiä kuinka oikea ihminen olisi tilanteet tulkinnut? On tilanteita, joissa robotiikka ja tekoäly ei voi korvata ihmistä, mutta olemme jo aika pitkällä siinä, ettei ole enää kovin monia tehtäviä mitä niille ei voitaisi osoittaa tai ainakin saada apua.

Autonomiset ajoneuvot hämääminen https://www.tivi.fi/uutiset/tahan-tesla-tuskin-osasi-varautua-yksinkertainen-kikka-suistaa-autot-vastaantulevien-kaistalle-kuski-ei-ehdi-reagoida/fc8407cb-5a6b-487d-8a2c-936f616b15ac

Robotiikan kahdeksan trendiä, 2018 https://www.aamulehti.fi/a/200797134

[annakariendigi]

Robotiikkaa ja robotteja

Robotiikka on kasvava teollisuuden ala, mutta robotiikka ja robotit ovat kaksi eri asiaa. Robotti sisältää robotiikkaa, mutta robotiikka voi olla ilman robottia. Jatkuvasti kehitellään uusia käyttötapoja roboteille. Palveluroboteilla tarkoitetaan robotteja teollisuuden ulkopuolella. Ne hoitavat yleensä logistiikkaa sisätiloissa kuten sairaaloissa, tavarataloissa tai varastoissa. Tuttu palvelurobottiesimerkki löytyy Yliopiston Apteekeista. Yliopiston Apteekki on ottanut jo monta vuotta sitten käyttöön palvelurobotin, joka noutaa apteekkarien tarvitsemia reseptilääkkeitä. Tämä tehostaa toimintaa, koska robotti ei unohda, mille hyllylle jokin lääke on sijoitettu ja aikaa säästyy, kun henkilöstön ei tarvitse nousta paikaltaan ja kulkea matkaa hakemaan hyllyistä lääkkeitä.

Kuljetusrobotit hoitavat varastoissa ja sairaaloissa tavaroiden kuljettamisen. Mutta mikä mahdollistaa robottien käytön varastoinnissa? Varaston ylläpito ja robottien käyttö keräilyssä on mahdollista viivakoodien avulla. Varastosta on myös jatkuvasti ajan tasainen inventaario. Sairaaloissa on alettu käyttämään lääkevaraston hoitajana robotteja. Nämä pystyvät samalla ylläpitämään kirjaa siitä, paljon lääkkeitä on ja mihin ne ovat menneet.

Kotona avustavat robotit ovat yleistyneet viime aikoina. Kukapa ei tuntisi jonkun, jonka nurkissa pyörii autonominen robottipölynimuri. Väestön vanhetessa voi tarvetta monimuotoisemmille avustaville roboteille kasvaa. On ikävää huomata, kun apua tarvitseva vanhus ei hyvän yleiskunnon johdosta saa hoitopaikkaa, vaikka päässä asiat alkavat sekoittua ja unohtua. Robotti voisi tulevaisuudessa auttaa vanhusta ottamaan lääkkeensä sekä syödä ja juoda päivän aikana. Robotti voisi auttaa liikkumisessa sisätiloissa tai avustaa käymään ulkona. Ehkä joku päivä on jokaisen vanhuksen tukena robotti, joka huolehtii kuin kumppani, että joka päiväiset, arkiset asiat hoituvat. Onhan nyt jo vanhaintaloissa mekaanisia, robottieläimiä helpottamassa yksinäisyyttä ja silitettävänä. Ehkä joku päivä kotona pyörii vanhuksella robotti-koiran lisäksi kumppanirobotti huolehtimassa hänestä.

Robotiikan kahdeksan trendiä, 2018 https://www.aamulehti.fi/a/200797134

[annakariendigi]

Robotiikkaa kellon ympäri

Selailin nettiä tarkoituksena löytää tietoa robotiikan historiasta ja tulevaisuudesta. Itseäni kiinnostaa varsin robotiikan hyödyntäminen taloushallinnossa. Löysin maaliskuulta 2018 Aamulehden artikkelin ”Yhteistyötä tekeviä, ihmistä auttavia ja robotteja, joiden kanssa voi harrastaa seksiä – Nämä ovat robotiikan kahdeksan trendiä”. Artikkeli oli mielenkiintoinen. Se esitteli kahdeksan trendiä, jotka 2018 olivat yhteistyörobotit, nostavat/kantavat ja tukevat robotit, palvelurobotit, kotona avustavat robotit, sosiaaliset robotit, autonomiset robotit, Etsintä/pelastus ja valvontarobotit sekä seksirobotit. Mielestäni mielenkiintoista on kuinka nopeasti asiat muuttuvat. Pari vuotta vanha lista oli jo puutteellinen, sillä siitä puuttuu täysin uusin trendi, ohjelmistorobotit (RPA).

 Yhteistyörobotilla eli cobotilla tarkoitetaan yleensä perinteistä teollisuusrobottia. Teollisuusrobotit tekevät tuotantolinjoilla samaa päivästä toiseen toistuvaa tehtävää tai työvaihetta. Ne eivät kyllästy tai väsyneenä tee virheitä. Ihmiset tekevät päätökset ja robotit toistuvat työt ja raskaat nostelut. Cobotteja on käytetty teollisuudessa monta vuotta. Ne eivät väsy, ne eivät välitä tehtävien toistuvuudesta, eikä niitä kyllästytä tehdä samaa, mekaanista liikettä sata, tuhat, miljoona kertaa. Niitä pitää huoltaa, mutta erillisiä lepotaukoja ne eivät tarvitse. Cobotit ovat tehostaneet teollisuuden tuotantoa huomattavasti. Tuotantolinjoja on ollut monta kymmentä vuotta, mutta nämä ovat olleet pääosin ihmisten miehittämiä.

Nostavat, kantavat ja tukevat robottien käyttö on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Näitä robotteja kutsutaan myös eksoskeletoniksi eli käytännössä ne ovat kuin ulkoinen tukiranka. Eksoskeletonin avulla halvaantuneet pystyvät kävelemään tai raskasta ruumiillista työtä tekevät tuotantolinjan työntekijät saavat tukea. Autoteollisuudessa on yleistynyt näiden eksoskeltonien käyttö. Varsinkin työtehtävissä, jotka vaativat esimerkiksi rakennettavan auton alustaan tehtäviä asennuksia, eksoskeleton auttaa työntekijää pitämään käsiään kohotettuna pään yläpuolelle pitkiä aikoja. Sotateollisuus on myös hyvin kiinnostunut eksoskeletonien hyödyntämisestä sotilaiden varustamisessa.

Robotiikan kahdeksan trendiä, 2018 https://www.aamulehti.fi/a/200797134

[annakariendigi]

Puhelin matkassa – vai puhelimen matkassa

Ensimmäiset kompaktit, helposti mukana kulkevat matkapuhelimet ovat tulleet jo 1990-luvulla. Tällöin Nokian 1610 oli kuuminta hottia. Kukaan ei osannut tuolloin kuvitellakaan millainen puhelinten tulevaisuus tulisi olemaan. Ennen Nokian puhelimia, oli ollut lähinnä attaseasalkun tai vanhanaikaisen puhelinluettelon tai tiiliskiven kokoisia – ja painoisia matkapuhelimia. Puhelimien koko on pienentynyt ja kantama sittemmin suurentunut huomattavasti. Nykyään ulkomailta voi kätevästi lähettää kuvia kotiin jo matkoilta.

Matkapuhelin on nykyään enemmänkin pieni tietokone kuin puhelin. Onkin alettu kaiken digitalisaation myötä puhumaan diginatiiveista ja digisukupolvesta. Lapset oppivat pienestä pitäen käyttämään laitteita ja puhelimia. Jo päiväkodissa on harjoiteltu padien kanssa toimimista. Lapset oppivat näppärästi asioita vain seuraamalla vanhempia. Mutta tässäkin kohtuus kaikessa. Pieninä annoksina ovat nykyaikaiset laitteet hyviä välineitä tukemaan lasten kehitystä. Ne ovat tulleet jäädäkseen, miksi siis turhaan yrittäisi olla hyödyntämättä niitä? Kehitys tuo mukanaan paljon uutta. Pitää tutkia ja selvittää itse mikä sopii omaan elämään ja mitä kannattaa alkaa hyödyntämään omassa elämässään.

Mahdollisuuksia on jo avautunut, mitähän tulevaisuudessa on kehitteillä. Dataa siirretään suuria määriä päivittäin, koska päästään siirtämään ensimmäistä kertaa suurempia määriä materiaa? Pystytäänkö tulevaisuudessa siirtymään paikasta toiseen siirtimien avulla? Huoli lentokoneiden synnyttämästä saasteista ja hiilijalan jäljestä olisi vain historiaa, jos hyödykkeet ja ihmiset pystyisivät siirtymään paikasta toiseen molekyyleinä. Kuka ei olisi rankan työpäivän tai hauskan juhlaillan jälkeen juna-, bussi- tai taksimatkan sijaan toivonut vain voivansa siirtyä kotiin? Tai suuressa ostoskeskuksessa pitkän kauppareissun jälkeen tarvitsisi ostoskassien kanssa miettiä ”Minne ihmeeseen jätin auton?” Kenties vielä joku päivä liikumme teleportaation avulla…

[annakariendigi]

Tekoäly oppii

Päivittäin tulee eteen tilanteita, joissa huomaa ohjelman tai nettisivun tarjoavan juuri sitä, mitä etsit, helposti ja vaivattomasti. Nettikaupassa suositellaan jotain, mitä edellisenä päivänä olet etsiskellyt toiselta sivustolta. Oletko tullut ajatelleeksi, että taustalla on tekoäly ja älykäs algoritmi, joka tarkkailee sinun jokaista tekemistäsi ja näppäimistön lyöntiä verkossa?

Jos kuuntelet esimerkiksi päivittäin Spotifytä, niin olet ehkä huomannut, että sinua tarkkaillaan. Kuuntelija voi tehdä sinne erilaisia listoja, joita haluaa kuunnella. Listoja voi koota omien preferenssien mukaan jonkin vuosikymmenen tai musiikkigenren mukaisesti. Aktiivinen kuuntelija voi sitten jossain vaiheessa huomannut, että Spotify ”seuraa” mitä kuuntelet ja minkälaisesta musiikista pidät. Spotify suosittelee ja esittelee kuunnellun musiikin perusteella uutta musiikkia. Minulle Spotify on esitellyt minulle uutena musiikkia, jonka olen jo unohtanut. Mutta kuinka moni tulee ajatelleeksi, että kaiken tämän taustalla on tekoäly? Joku on koodannut algoritmin, joka seuraa, laskee ja ennustaa tekemisiäsi? Joskus voi tosin huomata, ettei tekoäly suositusten taustalla ole kovin vahva, sillä se ei osaa tehdä eroa itse kuunnellun tai lapsille soitetun musiikin välillä. Viikon suosituksiin voi Combichristin ja Nirvanan väliin ilmestyä vaikka Mikko Alatalon ”Mä nenäpäivä oon” –kappale.

Onkin alettu puhumaan heikosta tekoälysta ja vahvasta tekoälystä. Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka kykenee ratkaisemaan tai tekemään yhtä tehtävää kerrallaan. Kuka ei olisi törmännyt internetsivuilla niin kutsuttuihin Chatbotteihin? Chatbot on se rasittava kyselijä, joka pomppaa netti-ikkunan alakulmaan kyselemään ”kuinka voin auttaa?”. Näiden keskustelu perustuu yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen. Vahva tekoäly pyrkii jäljittelemään ihmisen inhimillistä älykkyyttä ja ajattelua. Juuri vahvaa tekoälyä pidetään yleisesti sinä älynä, johon perustetaan uhkakuvia. Koska luodaan äly, joka pystyy kehittämään itseään aina vaan älykkäämmäksi? Ainakin Stephen Hawking on usein puhunut tekoälyn uhkakuvista. Onneksi tekoäly tarvitsee vielä ihmisen kirjoittamaan koodiriviä.

 CGI älykäs tekoäly https://www.cgi.fi/fi/alykas-automaatio/tekoaly

[annakariendigi]

Älyttömyydestä tekoälyyn

Kuussa on käyty taskulaskimella ja toinen maailman sota voitettu tietokoneen avulla, joka auttoi ratkaisemaan saksalaisten murtumattomana pidetyn koodin. Tietokoneiden kehitys on viimeisen vuosisadan aikana ollut huomattavaa ja science fictionista todellisuuteen on ponnahtaneet tekoäly, virtuaalisuus ja robotiikka. Mutta moni ei tule ajatelleeksi, että ajatus tietokoneista ja tekoälystä ei ole viime vuosisadan keksintö. Jo muinaiset kreikkalaiset filosofit ovat pohdiskelleet näitä asioita. Tekoälyn historian voi jopa jakaa ”Tekoälyn antiikkinen historia”, joka kattaa 400 ekr vuoteen 1900-luvun alku, ja ”Tekoälyn moderni historia” joka alkaa vuodesta 1956, jolloin John MacCarthy on keksinyt termin ”Tekoäly”. (tekoalyn historia)

Tekoäly eli lyhyesti AI (Artificial Intelligence) on nykypäivää ja sitä hyödynnetään monessa asiassa. Kuitenkin suuresti keskustellaan siitä, kuinka pitkälle tekoälyn kanssa voidaan mennä. Kuka asettaa rajat? Terminaattori elokuvissa puolustusohjelmisto ”Skynet” tulee tietoiseksi itsestään ja alkaa puolustaa itseään ihmisiä vastaan. Alkaa koneiden kapina ja ihmisten joukkotuho. Alan Turing, modernin tietokoneen isä, esitteli vuonna 1950 niin kutsutun ”Turingin testin”. Hänen mukaansa kone on älykäs, kun sen kanssa voi ylläpitää keskustelua eikä tajua keskustelevansa koneen kanssa. Ensimmäisen kerran tekoäly on tämän testin läpäissyt vuonna 2014. (CGI mitä tekoäly on)

Elokuva ja kirjallisuus ovat täynnä scifi-genrestä ammentavia tarinoita roboteista, automatiikasta ja tekoälystä. Osa näistä tarinoita on lohdullisia, että meillä on tulevaisuus robottien ja tekoälyn kanssa rintarinnan sovussa – osassa taas ei ole tulevaisuutta tai todellisuutta yhdessä. Viime vuosien kehitys on vaan alkua. Tuskin kenelläkään on käsitystä mihin tekoälyä vielä käytetään tai mihin se tulevaisuudessa pystyy.

Tekoälyn historiasta https://xn--tekoly-eua.info/tekoaly_historia/

CGI – Mitä tekoäly on https://www.cgi.fi/fi/mita-on-tekoaly