#robotiikka

[digiooa]

Digitaalinen liiketoiminta

toisin sanoen, tulevaisuuden liiketoiminta. 

Jokainen meistä ymmärtää, mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa, mutta osa meistä määrittelee sen hyvin eritavoin. Minulle digitaalinen liiketoiminta tuo tavattoman paljon erilaisia asioita mieleeni. Perusajatuksena kuitenkin digitaalinen liiketoiminta merkitsee minusta sitä että, se on “tulevaisuuden liiketoiminta” -malli, jota uusien sekä jo olemassa olevien yritysten on toteutettava. Olemassa olevat yritykset miettivät, kuinka digitalisoida oman yrityksen toimintaa ja täysin uudella yrityksellä on jo usein digitaalinen pohja valmiina. 

Digitaalisessa liiketoiminnassa hyödynnetään tämän päivän suurinta resurssia ja parhainta teknologiaa 

Internet Älylaitteiden luomia suhteita   Robotiikkaa

Esimerkkejä:

yrityksien eri prosesseissa; robotiikka, älylaitteet/koneet, tehtävien automatisointi..

kansainväliset rajat ylittävää, ympärivuorokauden mahdollista liiketoimintaa, älylaitteet, verkostoitumista/Internet/instagram, snapchat, twitter..

luodaan uusia yrityksiä digitaaliselle alustalle esim. arkisten asioiden helpottamista sovellusten avulla; ruoan tilaus kotiin, parkkiajasta maksu, hotellivaraus, ruokaostosten tilaus koti ovelle, ....

Yritykset, jotka käyttävät jo digitaalisia ratkaisuja omissa liiketoiminta prosesseissa/palveluissa ovat etulyönti asemassa yritysmarkkinoilla. Miksi? Koska he ymmärtävät asiakkaitaan paremmin. Asiakkaille luodaan koko ajan vahvempia suhteita omiin älylaitteisiinsa, ja ne yritykset jotka pääsevät asiakkaidensa luokse näiden laitteiden avulla luovat asiakkaille arvoa. Asiakkaiden odotusten täyttäminen on kilpailu yritysten välillä, joka kovenee jatkuvasti. 

Digitaalisuus on suuri osa arkeani. Enkä pane pahakseni. Älypuhelimeni kulkee jatkuvasti mukanani ja sen mukana yritysten tarjoamat digitaaliset palvelut. Voisin kertoa esimerkin hyvin arkisesta tilanteestani: 

Istuessani työpaikkani ruokalassa, syön älypuhelimeni sovelluksella tilaamaani ruoka-annosta, alan plärätä puhelintani syödessäni, pelailen instagramilla, Nordea mainos lävähtää eteeni, mainoksessa puhutaan “älä mene rikki rahasta”, eksyn pian mobiilipankkiini, tutustun sijoitusrahastoihini ja maksan erääntyvän laskuni, poikaystäväni tekstaa minulle whatsappissa, hän kysyy katsotaanko leffaa illalla? siirryn Viaplayhin. löysin kivan uuden leffan, yks swaippaus ja se on vuokrattu! Seuraavaksi laitan kuulokkeet korviini ja alan kuunnella klassista musiikkia Spotifysta. Alan miettiä, pitäisi ostaa varmaan liput seuraavaan itsenäisyyspäivän konserttiin... seuraavaksi olenkin maksamassa Ticketmasterissa lippuja musiikkitalon itsenäisyyspäivän konserttiin. 

Yhteenvetona voisin väittää, että digitaalisuus muuttaa liiketoimintaa ja  digitaalinen liiketoiminta on uusin tapa tehdä bisnestä. 

Digitaalisesta liiketoiminnasta löytyy loistava pohdinta artikkeli, joka kannattaa lukea. Artikkeliin pääsee tästä. 

[lissuihmettelee-blog]

Palvelusi digitalisoituvat, oletko valmis?

Miltä tuntuisi terveyskeskuksessa jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastus kotosalla itsekseen niin, että tuloksesi välittyisivät digitaalisesti suoraan lääkärillesi, joka sitten olisi sinuun etäyhteydessä esimerkiksi tabletin välityksellä? Hämeenlinnassa sellainen on jo arkea.

Palvelualojen työnantajajärjestö PALTA, teki selvityksen eri palvelualojen digitalisaation tilasta, trendeistä ja vaikutuksista työn tekemisen tapoihin vuonna 2016. Tällaisia aloja ovat mm. logistiikka, viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Tuolloin lähes 60% palveluyrityksistä ei vielä hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnassaan. Kuulostaa melko hurjalta.

Yksi digitalisaation tuoma trendi on Internet of things (IoT) eli esineiden internet. IoT tekee palveluistamme älykkäitä. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaista asiakastietojen keräämistä internetin ja erilaisten älylaitteiden välityksellä. Tätä tietoa sitten hyödynnetään, myöskin älykkäästi, reaaliaikaisen analytiikan ja koneoppimisen avulla.  

Näin Elisa markkinoi omia IoT-ratkaisujaan:

Mutta hetkinen, lähestymmekö nyt uhkaavasti George Orwellin kuvailemaa ”Isoveli valvoo”-yhteiskuntaa? Jatkuva seuranta ja paikannuspalvelut eivät mielestäni ole yksityisyyden kannalta mitenkään ongelmattomia. Mitä lisäarvoa esimerkiksi kauppa saa siitä, että tietää millä hyllyillä asiakkaat milloinkin hengailevat? Eikö ostohistoriassa ole jo riittävästi dataa? Eivätkä paikannuspalvelutkaan aina ole ihan aukottomia. Kuinkakohan monta kertaa HSL:n reittisovellus on paikantanut minut väärälle kadulle? Vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Tarkoittaako tämä kaupassa sitä, että kaupan sovellus paikantaa minut toistuvasti oluthyllylle, vaikka todellisuudessa olenkin lemmikkien ruokahyllyllä? No, leikki sikseen.

IoT on jo täällä. Sen hyödyntäminen palvelutoiminnassa tekee vielä tuloaan. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä tietoturvariskejä, joista sekä kuluttajien että yritysten on syytä olla tarkkana.

Toisaalta, meistä kaikista kerättävän datan määrä on jo nyt niin valtava, että ongelma on pikemminkin palvelualojen kyvyissä tulkita ja hallita tätä tietoa.

Palvelualoilla puhutaan digitalisaation murroksesta (Digital Disruption). Liiketoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jatkossa tarpeeton työ vähenee ja palveluita tuotetaan vain todelliseen tarpeeseen. Ongelmien ratkaisua automatisoidaan. Hinnoittelu- ja ansaintamallit monimuotoistuvat. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee. Kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Julkisia tietokantoja ja tilastoja pyritään avaamaan yhä enemmän yritysten hyödynnettäviksi. Kuulostaa oikeastaan aika hienolta. Kehitys kehittyy.

Tyypillisimmin palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakaskysyntään ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Palveluyritykset hyödyntävät tietoa itse mutta myös myyvät sitä eteenpäin omille asiakkailleen ja kumppaneilleen.

Pitäkää siis housuistanne kiinni Orwellin jälkeläiset, sillä nyt mennään!

Suomalaiset yritykset ovat valitettavasti monilla palvelualoilla kansainvälisiä toimijoita jäljessä ja digitalisaation integroituminen tapahtuu hitaasti. Menestyksen edellytykset ovat kuitenkin maassamme varsin hyvät. Meillä on hyvä infrastruktuuri. Tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkoliittymien määrä on Suomessa maailman kärkitasoa. Niin yritykset kuin kuluttajatkin hyödyntävät innokkaasti digitaalisia kanavia ja se on meille jo hyvin arkipäiväistä.

Palveluissa, ja etenkin palveluviennissä on Suomen talouden tulevaisuus. Yksityiset palvelut kattavat jo 42% Suomen kokonaistuotannosta.

Verkkopankit, KELA:n itseasiointipalvelut ja Kanta.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisoituneista palveluista. Kirjastot, teleoperaattorit ja esimerkiksi posti- ja logistiikkayritykset hyödyntävät digitaalisia kanavia toiminnassaan. Monien digitaalisten palveluiden käyttö alkaa olla jo itsestäänselvyys ja asiakkaat myös vaativat yrityksiltä lisää digitaalisia palveluita.

Kalasataman terveyskeskuksessa Pepper-robotti höpöttänee vielä toistaiseksi vain itsekseen, mutta jatkossa robotit voivat hyvinkin olla merkittävä osa myös terveydenhuollon- ja hoivapalvelujen arkea.

Digitulevaisuutta siis odotellessa.

[charlottadanker-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

Digitalisaatio vaikuttaa tänä päivänä kaikilla aloilla tavalla tai toisella, mutta muutosvauhti 2010-luvulla verrattuna 1990-lukuun on näkynyt merkittävimmin palvelualoilla. Suomi on ollut aikaisemmin teollisuustalous, mutta teollisuuden siirtyminen EU:n ulkopuolelle matalamman elinkustannustason maihin, näkyy palvelu -ja asiantuntijatyön lisääntymisenä. Digitalisaation muutosprosessi ei ole IT- prosessi, vaan työtapojen ja liiketoimintaympäristön muutos, joka näkyy asiakaspalvelijan työssä niin että ketteryyttä ja muutokseen sopeutumista vaaditaan jokaiselta. Digitalisaatio tulisi nähdä hyödyllisenä sekä yritykselle, että kuluttajalle; kuluttajalle on tarjolla laajemmin vaihtoehtoja, ja yritys pystyy tehostamaan ja kohdistamaan toimintaansa oikein eri osa-alueilla, esimerkiksi markkinoinnissa kerätyn datan perusteella.

Pankkitoimiala on ollut aina asiantuntija -ja palvelutyötä, jossa digitalisaation vaikutus on näkynyt merkittävästi monella eri osa-alueella. Aikaisemmin 90-luvulla laskut maksettiin pankissa joko itsepalvelulaitteella tai pankkivirkailijan tekemänä, nykyään verkkopankki on käytössä lähes jokaisella kuluttajapankin asiakkaalla, josta voi kätevästi hoitaa omia pankkiasioitaan. Lainan hakeminenkin käy nykyään verkon kautta ilman turhia käyntejä tai jonotusta pankkikonttoriin. Fyysisen rahan (käteisen) tarve on myös vähentynyt digitaalisten palveluiden myötä, kuten MobilePayn. Kotiin postitettavat pankkitiliotteet ovat myös menneisyyttä, ja pankkitilin saldon pystyy tarkistamaan reaaliajassa päätteeltä kuin päätteeltä.

Digitaalisia palveluratkaisuja tulenee lähivuosina myös Private Bankingissä sijoitustoiminnan tueksi, jolloin asiakkaan ja yksityispankkiirin kommunikaatiomuodot ja kanavat moninaistuvat. Haasteeksi aikaisempina vuosina on muodostunut etädokumentointi, joten fyysisiä papereita on jouduttu allekirjoittamaan puolin ja toisin. Digitalisaation myötä toivottavasti paperin pyörittelystä tullaan pääsemään, ja kaikki dokumentointi voidaan hoitaa sähköisiä työkaluja hyödyntäen.

Mielenkiintoisin tämän päivän trendi pankkitoimialalla on ehdottomasti robotiikka. Automatisoitavaa löytyy yllättävistäkin paikoista, joten tulevaisuudessa ohjelmistorobotiikka tulee pelaamaan merkittävää roolia pankkisektorilla. Robotiikka sopii pankkitoiminnassa moneen; liiketoiminnan luonne sisältää paljon täsmäytyksiä ja isoja datamääriä. Tasaisuus ja virheettömyys parantavat sekä sisäistä että ulkoista asiakaskokemusta. Robotiikan implementointi osaksi yrityksen prosesseja on nopeaa ja edullista, mutta on tärkeää muistaa, että robotit eivät ole ikuisia. Robotiikka tulee nostaa osaksi pankkialalla toimivien yritysten strategiaa, tämä on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, koska sektorilla volyymien odotetaan kasvavan, marginaalien kapenevan, sekä sääntelyn kiristyvän.

Blogin kirjoittaja työskentelee asiantuntijana sijoituspankissa

Lähteet:

www.palta.fi/download/6552/

[sebastianaugust]

Digitaalinen liiketoiminta

Tämä on blogini ensimmäinen julkaisu ja osa kouluprojektiani. Tulen käsittelemään blogissani digitaalista liiketoimintaa ja siihen liittyviä aiheita. Voit kommentoida kirjoituksen alle ja kertoa mitä mieltä sinä olet kirjoittamistani aiheista. 

Digitaalinen liiketoiminta, terminä hyvin laaja ja monipuolinen. Verkkokaupat, robotiikka, mobiili- applikaatiot ja some-markkinointi tulevat varmasti monelle ensimmäisenä mieleen. Nämä asiat ovat iso ja näkyvä osa digitaalista liiketoimintaa, mutta näiden lisäksi se on paljon paljon muutakin. Nykypäivänä melkeinpä kaikki liiketoiminta on digitaalista ainakin jollain tavoin. Laskut maksetaan verkkopankissa, yrityksillä on nettisivut, palkkakuitit tulevat sähköisenä, tilaukset suoritetaan toiminnanohjusjärjestelmien avulla ja mainonta on sosiaalisessa mediassa. On hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta välttyä näiltä digitaalisilta tekijöiltä. 

Digitalisoituminen on ollut tämän vuosikymmenen trendejä. Muutos on tapahtunut nopeasti, uusia yrityksiä on tullut alalle, uusia aloja on tullut markkinoille ja markkinat ovat vaihtaneet paikkaa. Tunnetuimmat brändit ovat kutakuinkin kaikki digitalisoitumisen avulla nousseet nykyiseen asemaan, esimerkiksi Google, Apple ja Amazon. Jos yritys ei ole pysynyt digitalisoitumisen vauhdissa, on se todennäköisesti tippunut pois markkinoilta. Tällä viikolla videovuokraamo yritys Makuuni hakeutui konkurssiin. Se tuskin tuli kenellekään yllätyksenä ja mielestäni tämä kuvastaa mainiosti muutosta mikä on jo tapahtunut. Videovuokraus kivijalkamyymälästä ei yksinkertaisesti ole enää nykypäivää. Tilalle on tullut kuukausimaksulla toimivia suoratoistopalveluja kuten Netflix ja HBO-Nordic ja verkossa toimivia videovuokraamoita, kuten Elisa Viihde.

Kaikki muutokset tuovat yleensä ongelmia mukanaan. Automatisointi ja robotiikka tulevat varmasti karsimaan työpaikkoja, mutta ne tuovat mukanaan myös täysin uusia aloja ja kasvattavat työpaikkojen määriä jo olemassa olevilla aloilla. Yhä älykkäämmät tietojärjestelmät osaavat käsitellä olemassa olevaa tietoa uskomattoman tehokkaasti. Tämä mahdollistaa yrityksille esimerkiksi oikeiden asiakasryhmien löytämistä sosiaalisen median syövereistä ja kohdentamaan mainonnan mahdollisimman tehokkaasti. Monet yritykset pyrkivät digitalisoitumisen avulla parantamaan kustannustehokkuuttaan ja näin parantamaan yrityksen tulosta. Tuotekehitys monilla aloilla käy kuumana, kun asiantuntijat koittavat tuoda markkinoille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin. Se mitä digitaalisuus tuo tulessaan tulevaisuudessa on vain ennustuksien ja valistuneiden veikkauksien varassa, mutta se on selvää, että muutos tulee olemaan nopea. Itsensä kehittäminen ja jatkokouluttaminen ovat varmasti hyvä tapa pysyä ajan hermoilla. 

[sarijintran-blog]

Tehtäväpaketti 1.1: Digitaalinen yhteiskunta

Koulujen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa kirjavaa

Luin tekstin, jossa kerrottiin tietotekniikan hyödyntämisestä kouluissa eri vuosina ja miten sitä on kehitettyvuosien aikana. Suomessa on viime vuosina alettu hyödyntämään paljon enemmän tietotekniikkaa kouluissa. Muistan, kun olin pieni, niin silloin tuskin käytettiin tietokoneita tai mitään muuta vastaavaa. Kännykissä ei myöskään ollut nettiä, jolla olisi päässyt käsiksi someen. Nykyään kouluissa hyödynnetään mm. Wilmaa tai Winhaa vanhanaikaisen reissuvihkon tilalle. Wilma sai paljon kritiikkiä, sillä sitä pidettiin oppilaiden “rikosrekisterinä”. Opettajat laittoivat sinne enemmän negatiivisia asioita oppilaistaan, mikä aiheutti paljon tyytymättömyyttä. Vika ei kuitenkaan ole mielestäni käyttäjissä vaan meidän kulttuurissamme, sillä on täällä totuttu kasvattamaan negatiivisilla palautteilla positiivisten kannustamisen sijaan. Wilma toi vain asian enemmän näkyviin.

Kouluissa on alettu käyttämään tabletteja, smartboardeja ja paljon muita laitteita, jotka helpottavat opetusta ja ovat kustannustehokkaampia. Pikku velini kertoi, että nykyään he lukevat e-kirjoja tableteilla koulussa. Jokaisella oppilaalla on oma tabletti koulukäyttöön ja niillä saa myös pelata, kun on “karkkipäivä”. Oppilaita opetetaan käyttämään myös wordiä ja powerponttia jo toisella vuosiluokalla. Minusta joillakin opettajilla on se ongelma, että he eivät osaa käyttää näitä uusia teknologioita. Muistan, kun olin lukiossa, monet opettavat eivät osanneet käyttää smartboardia, vaikka heitä oli koulutettu niiden käyttöön. Smartboardeja oli jokaisessa luokassa, mutta tuskin nii käytti kukaan. Voi olla, että nykyään he ovat ottaneet jo haltuun sen käytön.

Tietotekniikka kehittyy koko ajan ja niissä kannattaa pysyä ajantasalla, jos niitä halutaan hyödyntää. Kouluissa ja kodeissa hyödynnetään tietotekniikkaa joka päivä ja se on jo iso osa meidän elämää. Uskon, että tulevaisuudessa teknologian kehittyessä, niistä on meille paljon enemmän hyötyjä kuin haittoja.

Suomi ja robotisoituva maailma - Airolla Suomi nousuun!

Suomessa on hyödynnetty robotteja jo kauan, mutta tulevaisuudessa niitä hyödynnetään vielä enemmän. Esimerkiksi voidaan ottaa robotti-imureja, jotka kykenevät havaitsemaan mahdollisia esteitä sensorin avulla. Jos nyt imurit pystyvät olla jo näin viisaita, miten viisaita robotteja tulevaisuudessa sitten on. Tulevaisuudessa kaikki mikä voidaan robotisoida, tullaan robotisoimaan.

Robotisaati on Airo-teknologian luoma ilmiö ja näin syntyy keinoäly ja oppivat robotit. Airo teknologiat ovat globaaleja ja yhä autonomisempia. Vuoteen 2030 mennessä maailmassa vallitsee viisaat ja itsenäiset robotit.

Mielestäni robotit ovat hienoja keksintöjä, vaikka monet ovat niitä vastaan ja pelkäävät, että joskus robotit korvaavat ihmisen. Roboteista on kuitenkin paljon hyötyä, kun niihin lisätään tekoäly ja ne pystyvät siten tekemään itsenäisiä päätöksiä. Vaikka robotit ovat kuinka älykkäitä, ne eivät kuitenkaan koskaan pysty ymmärtämään ihmisten tarpeet eli ne eivät voi korvata ihmisiä. Robottien avulla pystytään tekemään sellaisia asioita, joita ihmiset eivät siihen vielä kykene. Nykyään tehdään paljon ihmisten ja robottien välisiä yhteistöitä ja niitä tulee olemaan paljon enemmän tulevaisuudessa. Robotit antavat toivoa vanhenevalle väestölle, sillä kun ihmisillä ei olle enää voimiatehdä asioita, robotit hoitavat ne heidän puolestaan.

Tulevaisuudessa rodottiautoista tulee olemaan paljon hyötyä. Niitä kehitellään jo nyt ja olen itse päässyt kokeilemaan sitä. Autossa ei ollut kuskia, vaan auto ajoi itse ja teki pienen kierroksen Tikkurilan ympäri. Vauhti oli sen 5km tunnissa, mutta uskon,  että tulevaisuudessa, teknologian kehittyessä robottiautoja kehitetään niin, että niitä voi hyödyntää jatkuvasti.

Robotiikka kasvaa kovaa vauhtia ja niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, joten on vaikea ennustaa, mihin päädytään esimerkiksi 15 vuoden päästä. Uskonn kuitenkin, että robotit eivät vie ihmisiltä työpaikkoja eivätkä korvaa ihmisiä, jos hoidamme viisaasti työnjaon robottien  kanssa. Toki tarvitsemme ehkä silloin uudenlaisia työn ja elinkeinon tapoja. Monet asiat toimivat paremmin robottien avulla, esimerkiksi metsien ja itämeren suojelu, joten kannatan robottien hyödyntömistä tulevaisuudessa sata prosenttisesti.

Lähteet:

suomidigi.fi

Digitaalinen Suomi 2017 - artikkelikokoelma

[mirap]

Tekoälyä, automatiikkaa ja robotteja

Melko scifiltä kuulostaa, eikö? Todellisuudessa lähes kaikki meistä ovat olleet tekemisissä ko. asioiden kanssa, mutta ehkä et ole edes miettinyt asiaa sillä hetkellä. Kuten personoidut mainokset tai uutiset. Pelottavaa? Ei, vaan normaalia nykypäivää jonka takana on tekoälyä tai ehkä tarkemmin algoritmeja.

Mikä tekoäly?

Tekoäly eli AI (Artificial Intelligence), tarkoittaa eri asioita riippuen siitä kuka sen määrittelee. Itewikin mukaan:

Tekoälyn eli keinoälyn (eng. artificial intelligence, myös lyhenne AI) määritelmä riippuu keskustelussa usein määrittelijästä, mutta itse asiassa edes tekoälyn tutkijoilla ei ole vielä sille vakiintunutta määritelmää. Tekoälyn voi kuitenkin nähdä olevan tiedesuuntaus, joka pyrkii tutkimaan älykkääseen toimintaan kykyneviä tietokoneita tai tietokoneohjelmia. Tutkijat ovat ottaneet tekoälyn määritelmässä avuksi kaksi seikkaa, jotka yhdistävät kaikkea tekoälyä: Autonomisuus: Kyky tehdä asioita ilman käyttäjän jatkuvaa avustamista. Adaptoituminen: Kyky kehittää toimintakykyä oppimisen kautta. Heikko tekoäly tarkoittaa tilannetta, jossa kone on opetettu ratkaisemaan yhtä ongelmaa. Se voi esimerkiksi personalisoida verkkosivujen sisällön tai tunnistaa ihmisen kasvojen perusteella. Kaikki nykyinen tekoäly kuuluu tähän kategoriaan. Vahvalla tekoälyllä viitataan koneisiin, jotka lähestyvät inhimillisen älykkyyden tasoa eli kykenevät tekemään asioita, joita ihminenkin. Vahvaa tekoälyä ei toistaiseksi ole kehitetty. (Itewiki) CGI:n sivuilta löytyy hyvin asiaa tekoälystä ja kaikkea digitalisaatioon liittyvää. Heidän mukaansa tekoälyksi voidaan määritellä ratkaisu, joka oppii ja kykenee ratkomaan ongelmia, jotka eivät ole ratkaistavissa rutiininomaisella laskennalla. Ratkaisu voi esimerkiksi sille opetettujen tapausten perusteella oppia tunnistamaan vakuutuspetokset tai rahanpesuyritykset tietyllä todennäköisyydellä. Liiketoiminnassa termiä tekoäly käytetään nykyään varsin huolettomasti, ja se voi tarkoittaa asiayhteydestä riippuen mitä tahansa edistynyttä analytiikan sovellusta, kuten ennakoivaa analytiikkaa, tekstianalytiikkaa tai visuaalista analytiikkaa. (Randén 2017)

Mihin tekoälyä ja automatiikkaa käytetään ja mitä hyötyä niistä on?

Itewiki sanoo tekoälyn sovelluskohteista: Tekoälyn läheisiä sovelluksia ovat koneoppiminen, syväoppiminen, datatiede sekä robotiikka. Tekoäly perustuu aina vähintään osittain todennäköisyyksiin. Sitä on mahdollista soveltaa liiketoiminnassa monilla eri aloilla esimerkiksi finanssialalla, markkinoinnissa, teollisuudessa ja lääketieteessä. Yksi tunnetuimmista tekoälyistä lienee Applen mobiililaitteiden assistentti Siri. Myös esimerkiksi verkkokauppajätti Amazonin toiminta perustuu pitkälle ennustaviin algoritmeihin, joiden avulla yritys pystyy analysoimaan sitä, mitä tietyn profiilin omaava asiakas seuraavaksi haluaisi ostaa. (Itewiki) Tekoäly ja automatiikka mahdollistavat esim. verkkokaupassa asioita joihin staattisilla verkkosivuilla ei ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotesuosittelut, ponnahdusikkunat ja verkkokaupan personointi. Myös markkinointi sähköpostilla tietylle ryhmälle asiakkaita tai muistutusviestit kesken jääneistä ostoista voidaan tehdä näitä hyödyntäen. Tehokkuus on enemmän rahaa. (Rikhard SDM)

Chatbotit eivät välttämättä liity tekoälyyn vaan perustuvat automaatioon, tästä on paljon harhakäsityksiä. Lue lisää täältä: https://finnchat.com/blogi/chatbot-ja-sen-eri-muotoja/

Miten robotit liittyvät mihinkään?

CGI:n sanakirjassa on selkeä selitys robotiikasta ja ohjelmistorobotiikasta sekä niiden suhteesta tekoälyyn. Robotiikalla voidaan tarkoittaa paitsi teollisuus- myös ohjelmistorobotteja. Robotit pääasiassa suorittavat orjallisesti niihin ohjelmoitua toimenpidesarjaa. Robotiikalla ei välttämättä ole mitään tekemistä tekoälyn kanssa, mutta robotit voivat toki käyttää tekoälypalveluita, esimerkiksi teollisuudessa konenäköä ja ohjelmistorobotiikassa teksti- ja kuva-analytiikkaa. (Randén 2017)

Eli siitä vaan miettimään uutisia lukiessa tai netissä shoppaillessa, että mitäs algoritmejä siellä mahtaakaan vilistä kun pop-upit ponnahtelee ja chat kysyy miten voi palvella.

Lähteet: Helsingin Yliopisto. Reaktor. Elements of AI. Luettavissa: https://course.elementsofai.com/fi/1/1. Luettu 27.9.2020. Itewiki. Digitaalisoinnin opas. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/opas/tekoaly/. Luettu 27.9.2020. Randén, E 29.11.2017. CGI blogi. Pieni sanakirja tekoälystä. Luettavissa: https://www.cgi.fi/fi/blogi/pieni-sanakirja-tekoalysta. Luettu 27.9.2020. Rikhard. Suomen Digimarkkinointi. Blogi. Luettavissa: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/tekoaly-automaatio-verkkosivut. Luettu 27.9.2020.

[digiajatuksia]

Tekoäly, automatisointi ja robotiikka

Nämä kolme sanaa ovat minulle vieraimmat blogia varten annetuista aiheista. Ne saavat minut hieman kiemurtelemaan tuolissani, tuntuvat vastenmielisille ja on vaikea lähteä kirjoittamaan. Tekoäly -en haluaisi ajatella sitä, koska sen on peloteltu valtaavan maailman. Automatisointi -mitä se tarkoittaa tässä yhteydessä? Robotiikka -ainoa kosketuspintani aiheeseen on opettajana toimiessani legorobottien kasaaminen ja ohjelmointi. Täytyy siis lähteä liiketoiminnan näkökulmasta hyvin perusteista liikkeelle.

Tekoäly ja automatisointi

Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä jäljitellä inhimillistä päättelyä ja tehdä ratkaisuja sen pohjalta. Sillä voidaan tarkoittaa myös koneoppimiseen perustuvaa analytiikkaa, mikä on jo melko kauan tunnettu asia. Esimerkiksi Netflix tarjoaa tällaisen koneoppimisen perusteella käyttäjälle suosituksia tv-sarjoista ja elokuvista. Tekoälyn avulla voidaan siis automatisoida tiettyjä toimintoja. Heikko tekoäly kykenee tekemään vain yhtä tehtävää kerrallaan, kuten tunnistamaan yhtäläisyyksiä isosta määrästä dataa. Vahva tekoäly taas kykenee jäljittelemään kokonaisvaltaisemmin inhimillistä älykkyyttä ja kehittämään tietoisuuden. Tämän kehittäminen on vielä kesken, mutta puhutaan myös mahdollisesta teknologisesta singulariteetista, jonka seurauksena syntyisi pelkäämäni superäly. Se on ihmistä älykkäämpi järjestelmä, joka tekisi tulevan ennakoimisen mahdottomaksi.

Liiketoiminnan kannalta tekoälyä hyödynnetään nopeuttamaan tehostamaan ja automatisoimaan ajattelua vaativia työvaiheita. Sen avulla voidaan parantaa tuotteiden ja palvelun laatua ja osumatarkkuutta, sekä vähentää ihmisten tekemiä virheitä. Tekoäly tehostaa prosesseja, optimoi palveluita ja on kustannustehokas. Lisäksi sen avulla voi kasvattaa liikevaihtoa tunnistamalla uusia myyntimahdollisuuksia. Tekoälyä käytetäänkin laajasti eri liiketoiminta aloilla kuten ostokäyttäytymisen ja asiakaspoistuman ennakoinnissa, teollisuuden prosessien huollossa ja ylläpidossa, vakuutuspäätösten tekemisessä ja riskien ennustamisessa. Tekoälyn hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteistä, vaan ongelmiksi voivat koitua esimerkiksi ratkaistavan ongelman epäselvyys tai huono rajaus, taitamattomuus hyödyntää tietoa sekä datan laaduttomuus. Tekoälyn hyödyntämiselle täytyy siis mobiilisovellusten tavoin olla selkeä tarve ja resurssit sen hyödyntämiseen.

Robotiikka

Robotiikka toimii liiketoiminnassa melko vastaavasti, kuin tekoäly. Sen tarkoituksena on helpottaa, nopeuttaa, tehostaa ja tarjota taloudellista hyötyä yrityksen toiminnalle. Esimerkiksi teollisuuslaitoksissa robotit tekevät tehtäviä, jotka kuluttavat turhaan ihmisen aikaa tai ovat ergonomisesti raskaita. Lisäksi robotiikkaa hyödynnetään yksinkertaisissa ja toistuvissa tehtävissä, ohjelmistoissa sekä logistisissa ratkaisuissa. Näin laajemmin aihetta miettiessäni tajusin, että robotiikkaa on laajasti ympärilläni, eikä kokemukseni rajoitukaan vain edellä mainitsemiini legorobotteihin. Tuotantolaitoksessa työskennellessäni ympärilläni oli paljonkin erilaista robotiikkaa, jonka kanssa työskentelin.

 Vieläkään nämä kolme termiä eivät päässeet sydämeni lähelle, mutta ymmärrän niitä hieman paremmin. Ymmärrän myös, kuinka laajasti ne ovat osana elämäämme ja miten tärkeä osa ne ovat nykypäivän liiketoimintaa.

 (Tekstissä on käytetty pohjalähteenä sivustoja https://www.cgi.fi/fi/mita-on-tekoaly ja https://www.yrittajat.fi/uutiset/565724-nain-hyodynnat-robotteja-liiketoiminnassa-5-vinkkia-yrittajalle#800a6e05)

[teppo47]

Digitaalinen tulevaisuus

Yleiskatsaus

Videoissa jotka katsoin käytettiin teknologiaa, joita tullaan mahdollisesti käyttämään lähitulevaisuudessa. Tuotteet ja palvelut ensimmäisessä videossa olivat (AR) eli augmented reality ohjelmia ja sovelluksia. Toisella videolla esiteltiin digitaalista analysointia sekä digitaalisuuden käyttöä visualisointeihin kosketuksien avulla. Tällä lyhyellä videolla kaikki tuntui olevan digitaalisessa muodossa kuten lehdet ja kynät. Mielestäni molemmilla videoilla annettiin semmoinen kuva teknologiasta, että se tulee helpottamaan ihmisten elämää suunnattomasti tulevaisuudessa.

Teknologian rooli yhteiskunnassa

Teknologian rooli nyky-yhteiskunnassa on todella suuri ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Entistä nuoremmat sekä vanhemmat käyttävät teknologiaa joka päivä jopa arkisissa asioissa. Teknologia kehittyy ja samaan aikaan hinnat suhteellisesti pienenevät (samaa teknologiaa saa huomenna halvemmalla) ja tämän myötä ihmisillä on varaa ostaa sekä käyttää enemmän teknologiaa.

Pitää myös muistaa se, että nyky yhteiskunnassa teknologia on jo jopa melkein pakollista, kuten pankkiasioiden hoitaminen on siirtynyt lähes kokonaan nettiin ja toimistoaikoja on lyhennetty, joten ne asiat on helpompi ja nopeampi hoitaa joko kännykältä tai tietokoneelta.

Teknologia on kuitenkin auttanut paljon ihmisiä asioissa kuten tällä hetkellä maailmalla vallitseva pandemia Korona. Teknologia mahdollistaa monia asioita kuten ihmisten työskenteyn kotoa käsin, tietojen kerääminen ja tiedottaminen asioista on nopeampaa sekä bakteerien leviämistä voidaan estää esim maksamalla ostokset lähimaksulla kaupassa.  Nopea tiedonkeräys esim. Koronassa aiheuttaa epävarmaa tiedonvälitystä, koska dataa ei ehditä validoida tarpeeksi nopeasti ennen julkisuutta (Koronan epäluotettavat luvut tai vaihtelevat mielipiteet tuloksista).

Tulevaisuuden näkymät

Digitalisaation kehittyminen jakaa varmasti ihmiset kahteen osaan toiset niihin, jotka pitävät sitä positiivisena ja toiset negatiivisena. Digitalisaatio ja tekniikan kehittyminen tulee tulevaisuudessa lähes varmastikkin helpottamaan sekä tekemään ihmisten arkipäiväistä turvallisempaa kuten kaupassakäyntiä, töiden tekemistä ja autolla ajamista. Digitalisaation ja tekniikan kehittämisellä on kuitenkin negatiivisiakin puolia kuten sodassa käytettävä teknologia. Muun muassa kuuluisa Elon Musk varoittaa, että tekoäly voi jopa olla  vaarallisempaa kuin ydinaseet. Lisää aiheesta: https://www.businessinsider.com/elon-musk-ai-more-dangerous-than-nuclear-weapons-sxsw-2018-3?r=US&IR=T-. Työpaikatkin alkavat vähentyä ihmisiltä sitä myöten kun ‘’robotit’’ alkavat hoitaa ihmistet työt. Tämän seuraksena työttömyyskin tulee kasvamaan hyvin todennäköisesti. Hyvänä esimerkkinä jo nyt on havaittavissa kaupoissa käytettävät itsepalvelukassat.