Oppimatkalla digitaalisuuteen

[supermillamagia-blog]

Mitä olet oppinut digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Ensimmäisessä blogikirjoituksessa käsittelimme sen hetkistä ymmärrystämme digitaalisesta liiketoiminnasta. Tekstissämme kuvataan Annan päivä ja liittymäkohdat, jolloin hän törmää digitaalisuuteen. Tämän kurssin aikana on valoittunut sama asia, mutta yrityksen näkökulmasta. Mitä kaikkea taustatyötä yritykset tekevät, päästäkseen osaksi Annan digitaalista päivää. 

kuva

Kanavat, sisältö ja puhetyyli 

Yrityksen tulee miettiä omaan käyttöönsä parhaat kanavat, joista tavoittaa kohdeyleisön. Yrityksen kannattaa mennä niihin kanaviin, jossa on jo valmiiksi yrityksen asiakassegmentti edustettuna. Tämä antaa paremman mahdollisuuden asiakkaiden ja yrityksestä kiinnostuneiden henkilöiden jakaa yrityksen tuottamaa sisältöä, sekä keskustella siitä.  

Eri kanavissa sisältö voi vaihdella laajasti ja tästä syystä yrityksen täytyy harkita millä alustoilla se toimii. Mahdollisia yrityksen median kanavia on lukuisia. Asiatietoa löytyy esimerkiksi blogeista ja artikkeleista. Näiden tarkoitus on sitouttaa asiakas mielenkiintoisen tiedon perusteella yritykseen. Yritykset voivat toimia myös viihteellisellä näkökulmalla, tuottaen mielenkiintoista ja hauskaa ajanvietettä asiakkailleen.  

Sosiaalisen median kanavia voi hyödyntää monipuolisesti. Eri sovellusten tarjoamat mahdollisuudet ovat lukuisia. Sisältö voi olla esimerkiksi videota, kuvaa tai tarinaa. Sosiaalisen median kanavat mahdollistavat niin yrityksen kuin myös yksilön osallistumisen sisällön tuottamiseen ja tähän liittyvään vuorovaikutukseen.  

Yritys voi yhdistää kaikkien edellä mainittujen kanavien käyttöä ja luoda tätä kautta monipuolisemman vaikuttamisen verkoston. Yrityksen puhetyyli eri kanavissa voi vaihdella laajasti ja tästä syystä yrityksen voi olla järkevää toimia useammassa kanavassa samaan aikaan. 

Digitaalisen liiketoiminnan toimivuuden mittaaminen 

Yrityksien some-kanavien toimivuutta mitataan tyypillisesti seuraavien viiden käsitteen kautta:  

1) näkyvyys  

2) löydettävyys  

3) asiantuntijuus  

4) sivustoliikenne  

5) sitouttaminen 

Tämän perusmittariston avulla seurataan asiakkaiden reaktioita, sitoutumista ja yrityksen tekemien julkaisujen saamaa huomiota. Yritys voi mitata esimerkiksi markkinointikampanjansa toimivuutta ja saada yksityiskohtaista dataa käyttäjiensä toiminnasta. 

Yhteenveto 

Digitalisaation avulla voidaan vahvistaa vanhaa toimintatapaa tai luoda täysin uudenlaisia toteutusmuotoja liikeideaan.  

Digitaalisen liiketoiminta kurssilla on pohdittu hyvin paljon digitaalista markkinointia. Miten osallistaa, sitouttaa ja pitää huolta asiakkaista. Kuinka tuottaa asiakkaan kannalta mielenkiintoista sisältöä. Ymmärsimme miten laajasti yrityksen pitää huomioida asiakassegmenttinsä, digitaalista liiketoimintaa toteuttaessaan. Tämä kurssi herätti meissä lisää mielenkiintoa tietää muista digitaalisista alustoista, liittyen muun muassa robotiikkaan ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Ensimmäisen blogimme Annakin on varmasti huomannut, miten yritysten tekemät ratkaisut näkyvät hänen arjessaan, ulottuen aina hänen tekemiinsä valintoihin asti. 

Tekijät: Martiina, Miia, Mira, Minea, Anu 

Lähde: Haaga-Helia Digitaalinen liiketoiminta -kurssimateriaali 2019

[anuhenttonen]

Pelillistäminen

Termiä pelillistäminen näkee välillä artikkeleissa ja siihen viitataan keskusteluissa. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien mekaniikan ja dynamiikan lisäämistä esimerkiksi yrityksen internetsivuille, kertoo Bunchball, iso yhdysvaltalainen pelillistämisyritys. Tällä sitoutetaan sivujen käyttäjää, joka haluaa palata sivuille uudestaan ja uudestaan. Yritys saa uskollisia käyttäjiä ja asiakas viihtyy heidän tuotteensa parissa. Englantilainen Growth Engineering lisää pelillistämisen määritelmään, että pelillistämisellä tehdään tylsistä jutuista hauskoja. Käyttäjää motivoidaan edellä mainituilla pelien mekaniikoilla ja dynamiikalla.

Mitä siis ovat pelimekaniikat ja -dynamiikat?

Pelimekaniikkoihin kuuluvat esimerkiksi pisteet ja tasot. Peleissä pääsee eri tasoille, kun saa riittävästi pisteitä. Pisteitä ja tasoja on myös lentoyhtiöiden ja kauppojen asiakasohjelmissa. Tuleekohan käytettyä jotain korttia helpommin, kun saat samalla kerättyä pisteitä?

Pelien dynamiikkoihin kuuluu muun muassa palkinnot ja statukset. Ketkä ovat johdossa pelissä? Miten pääsen kymmenen parhaan joukkoon, jos kokeilisin vielä kerran pelata? Tai jos saavuttaa tietyn pisteen, saa palkinnon. Palkinnon ei tarvitse olla edes rahanarvoinen tai fyysinen ollakseen houkutteleva. Minä käytin jossain vaiheessa älyranneketta, joka mittasi päivän aktiivisuutta. Jos päivän tavoite oli lähellä, tein vaikka pienen lenkin tai liikuin sisällä enemmän, jotta tavoite täyttyisi. Niin sanottu palkinto oli rannekkeen näyttöön tuleva ilotulitus ja tieto siitä, että päivän tavoite oli täyttynyt.

Mihin pelillistämistä voi käyttää?

No vaikka mihin. Esimerkkejä on edellä mainituista asiakasjärjestelmistä ja liikuntaratkaisuista jopa kahvin keittämiseen. Kahvinkeittämisesimerkki, vaikka ei edustakaan digitaalista ratkaisua, on siitä oiva, että se havainnollistaa pelillistämistä hyvin. Kahvin keittämisestä saa pisteen, joka merkitään esillä olevaan listaan. Kaikki näkevät tulokset ja kilpailun johtajan ja pystyvät vaikuttamaan omaan sijoitukseensa.

Yritys voi siis käyttää pelillistämistä sekä työntekijöiden että asiakkaidensa käytöksen ohjaamiseen, tavalla, joka tuntuu käyttäjältä hauskalta.

Oletko sinä käyttänyt huomaamattasi pelillistettyjä sovelluksia?

[anuhenttonen]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Logistiikkayhtiö Postnord on kymmenen vuoden ajan tutkinut pohjoismaista verkkokauppaa. Itsekin väillä ostan verkkokaupasta ja vertasin omia kokemuksia Postnordin tutkimuksiin. Joistain eroista yllätyin. Ostatko sinä paljon verkkokaupoista?

Paljonko rahaa käytämme verkkokauppoihin?

Postnord tutki pohjoismaalaisten verkkokauppakäyttäytymistä pyytämällä ihmisiä arvioimaan, kuinka paljon he ovat käyttäneet rahaa verkko-ostoksiin. Summat siis ovat tavallisten kuluttajien itse arvioimia Tässä tutkimuksessa on keskitytty heihin, jotka ovat tehneet verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana, tutkimusajankohdan ollessa joulukuu 2018.

Koko Pohjoismaissa verkkokauppaan arvioitiin käytettyä 22,4 miljardia euroa. Siitä Ruotsin osuus oli 9,0 miljardia euroa, Tanskan ja Norjan kummankin yli 5 miljardia ja Suomen 2,8 miljardia euroa. Sekä Tanskassa, Norjassa että Suomessa on yli 5 miljoonaa asukasta, kun Ruotsissa on yli 10 miljoonaa. Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin osuus ei tunnukaan niin isolta, mutta Suomen osuus on huomattavasti pienempi kuin Tanskan ja Norjan. Postnordin verkkokauppa-asiantuntija Sinikka Eloranta veikkaa tähän syyksi meillä pitkään kestäneen taantuman.

Kun jakaa summat henkilöittäin, muissa Pohjoismaissa on käytetty rahaa hieman yli 200 euroa kuukaudessa verkko-ostoksiin, kun Suomen luku on 158 euroa. Suomi laahaa perässä myös verkko-ostosten tekemisten määrässä. Kuukausittain verkko-ostoksia tekeviä on muissa Pohjoismaissa 18-79 -vuotiaista yli 60%, Suomessa vain 48%. Itse suosin perinteisiä myymälöitä, mikäli aikatauluni siihen antaa periksi, sillä mikäli tuote ei vastaa mielikuvaani, en haluaisi enää käyttää aikaa sen palauttamiseen.

Miksi ja miten käytämme verkkokauppoja?

Verkko-ostosten suosioksi mainitaan tutkimuksessa ensisijaisesti helppous. Pohjoismaalaisista yli 40% tutkimusjoukosta on ostanut viimeisen kuukauden aikana verkko-ostoksia mobiilisti, koska älypuhelin on aina mukana ja sen myötä verkkokauppa. Itsekin olen viimeisen kuukauden aikana ostanut verkosta mobiilisti, koska minulla oli hetki aikaa enkä olisi ehtinyt myymälässä käymään.                

Palauttamisen helppoutta arvostetaan myös, varsinkin suomalaisten suosituimpien verkko-ostosten tuoteryhmän eli vaatteiden ja kenkien kohdalla. Tulevaisuudessa tekoäly voi auttaa tässä, jos verkkokaupoissa otetaan käyttöön vartalon mittojen tallentaminen seuraavaa ostokertaa varten. Silloin tekoäly voi ehdottaa kuluttajalle juuri hänelle sopivia vaatteita. Yli kolmannes muista pohjoismaalaisista olisivat tähän tyytyväisiä, suomalaisista vain 28%. Palauttaminen on haastavaa verkkokaupoille lisääntyneestä työmäärästä ja logistiikasta johtuen, mutta paljon palauttavat asiakkaat ostavat tulevaisuudessakin paljon.

Silloin kun teen verkko-ostoksia, suosin itse pakettiautomaattia, josta voin noutaa pakettini silloin kun minulle sopii ja ilman jonotusta. Pohjoismaalaisista vain tanskalaiset ja suomalaiset käyttävät pakettiautomaatteja. Molemmissa maissa pakettiautomaatin valitsi parhaaksi toimitustavaksi vain noin 10% vastaajista. Itselläni on kyllä lähiympäristössä useampi pakettiautomaatti, sen sijaan noutopisteet ovat usein ruuhkaisia. Tämä on saanut minut vaihtamaan pakettiautomaattiin, mutta kaikilla ei ole vaihtoehtoja yhtä helposti saatavilla. Yleisesti noutopiste on kaikissa Pohjoismaissa suosituin vaihtoehto.

 Heräsikö sinulla ajatuksia verkkokauppakäyttäytymisestä? Käyttäydytkö samalla tavalla kuin muut pohjoismaalaiset vai oletko tyypillinen suomalainen verkko-ostosten tekijä?

[supermillamagia-blog]

Lean Canvas Model innovaation apuna

Lean Canvas Model -työkalun avulla olemme kuvanneet innovaatiomme toimeksiantajalle. Tässä blogissa avaamme tekemäämme Lean Canvas Model:ia. Innovaatio on suunniteltu käytettyjä digitaalisia laitteita myyvälle yritykselle, kuinka yritys saa lisää asiakkaita. 

Verkkokauppa on jatkuvassa muutoksessa, joten liiketoiminnan suunnitteluun tarvitaan aikaisempaa ketterämpiä malleja. Lean Canvasilla voidaan nopeasti luoda liiketoimintamalleja, tuotejulkaisuja, kampanjoita ja kommunikoida niistä sidosryhmille. Työkalun avulla voidaan nostaa keskiöön asiakaskokemus, joka on osoitettu toimivaksi perustaksi menestykselliselle verkkokauppaliiketoiminnalle. 

Asiakassegmetit ja ongelmat 

Määrittelimme innovaatiollemme kolme asiakassegmenttiä. Näistä potentiaalisimpana asiakasryhmänä näimme perheelliset keskituloiset 36-55 vuotiaat, joilla on kouluikäisiä lapsia. Useamman lapsen perheissä puhelimien ja muiden digitaalisten laitteiden kulutus on suurta. Puhelimet vanhenevat, rikkoutuvat ja hukkuvat. Vanhemmat eivät välttämättä ole innokkaita käyttämään suuria summia rahaa laitteiden uusimiseen. Käytettyjen puhelimien ostaminen olisi täydellinen ratkaisu tähän ongelmaan.  

Kuluttajien välinen kauppa voi olla epäluotettavaa, eikä laitteiden toimivuudesta ole mitään takeita. Useasti puhelimet myös tuppaavat jäämään yöpöydän laatikkoon. Perheen laitteiden sisäistä siirtoa ei voida loputtomiin käyttää, koska vanhemmat käyttävät usein omat puhelimensa loppuun. Käytettyjen laitteiden kauppaan ei löydetä sopivaa toimintamallia.  

Ratkaisut ja lupaus 

Innovaatiomme tavoitteena on tuoda ratkaisu asiakkaan ongelmaan ja auttaa häntä löytämään oikea toimija käytettyjen laitteiden kauppaan. Display-mainonnan avulla kiinnitetään asiakkaan huomio vähemmän tunnettuun potentiaaliseen toimijaan ja nostetaan tämä toimija johtavien kilpailijoiden joukkoon.  

Toimeksiantajan mainokset näkyisivät potentiaalisen asiakkaan hakukonetulosten yhteydessä, Facebookissa, Instagramissa, iltapäivälehdissä, blogeissa ja mobiilipeleissä. Asiakas saa luotettavuuden tunteen, toistuvasta yrityksen esilläolosta hänen päivittäin käyttämissään medioissa. 

Kulurakenne, tulovirrat ja mittarit 

Display-mainonnan kustannukset koostuvat ostetun median kustannuksista ja yrityksen käyttämistä henkilöstöresursseista, kuten mainosten tuottamisesta ja ylläpitämisestä. 

Google mainonnassa hinta määräytyy toimialan mukaan 0,20€-1,00€ per klikkaus. Facebookin mainoksissa budjetin voi päättää itse, minimipäiväbudjetin ollessa 1,00€. Valintavaihtoedot ovat kulu per klikkaus tai kulu per tuhat näyttökertaa.  

Tämän innovaation yritykselle tuomia tulovirtoja pystytään mittaamaan Display-mainonnan konversion avulla. Mitä useampi asiakas siirtyy mainoksen kautta yrityksen sivuille, sitä tunnetumpi yrityksestä tulee.  

Koko innovaation tavoitteena on nostaa yritys asiakkaiden tietoisuuteen ja täten laajentaa asiakassegmenttiä ja kasvattaa markkinaosuutta, olemalla yksi toimialan vahvoista kilpailijoista. 

Blogitekstin tekijät: Anu, Martiina, Miia, Minea, Mira 

[anuhenttonen]

Slushin markkinointiopit

Katselin YouTubesta videon vuoden 2018 Slushista otsikolla Building a Brand from Scratch. Tilaisuudessa keskustelivat Babba C Riveran johdolla Sophia Bendz, Arnd Mueller ja Natasha Lytton. Vaikka en heidän nimiään tunnistanut, olivat heidän taustansa vakuuttavia.

Keitä he siis ovat?

Babba C Rivera on ollut Uberilla Marketing Manager New Yorkissa ja tuonut Uber-brändin Ruotsiin, ja sittemmin perustanut oman brändimarkkinointitoimiston. Vuonna 2016 hän oli Forbesin ”30 alle 30” listalla, eli Forbes-lehden mukaan 30:n alle 30-vuotiaan markkinoinnin huippunimen joukossa.

Sophia Bendz on ollut Spotifylla Global Marketing Director Spotifyn alkuaikoina, nykyään hän on osakkaana Niklas Zennströmin perustamassa Atomico-yhtiössä. Atomico sijoittaa aloitteleviin teknologiayrityksiin.

Arnd Mueller työskentelee ilmailualan start-up yrityksessä nimeltä Lilium, mutta aiemmin ollut töissä esimerkiksi Walt Disneylla ja Esprit Corporationilla.

Natasha Lytton työskentelee Chief Marketing Officerina Seepcamp-säätiössä, joka on investoinut jo yli 285 start-up yritykseen.

Mikä heidän mielestään on kannattavaa markkinoinnissa?

Alussa Babba C Rivera kysyy panelisteilta, mikä on yleisin virhe, minkä aloittelevat yrittäjät tekevät markkinoinnin suhteen. Kaikkien mukaan se on brändimarkkinoinnin ja brändäyksen aliarvostus. Usein yrittäjät ovat keskittyneet niin paljon tuotteeseensa, että eivät ole ehtineet miettiä brändäystä ja markkinointia.

Yrityksen kannattaa panostaa myös siihen, että niin sanotusti talon sisällä on myös markkinointihenkilöstöä, eikä vain ostaa alussa palvelua ulkopuolelta. Oma henkilöstö pystyy jatkamaan markkinointia annettujen suuntaviivojen mukaan, eikä ulkopuoliseen markkinointiosaamiseen sijoitettu raha mene hukkaan. Mikäli brändäys ei toimi, ei loistavakaan tuote menesty yhtä hyvin kuin hyvin brändätty.

Toinen vinkki, minkä puhujat antavat, on nimen ja iskulauseen miettimistä laaja-alaisesti. Esimerkkinä kerrotaan, kuinka Mailchimp-yritys on kasvanut pelkästä uutiskirjeestä markkinoinnin kokonaisvaltaiseksi palveluntarjoajaksi. Nyt moni voi yhdistää nimen perusteella pelkkään uutiskirjeeseen. Aloittelevan yrityksen kannattaa siis katsoa tulevaisuuteen, ja muistaa että usein tuote kehittyy ajan myötä.

Tuote kehittyy myös sen myötä, että markkinat kasvavat. Aloitteleva yritys ja sen tuotteen markkinointi voivat olla huomiota herättelevä ja rohkea, mutta markkinoiden kasvaessa täytyy usein ”rauhoittaa” markkinointiaan. Näin markkinointi sopii laajemmalle yleisölle. Toisaalta, kaikkien ei tarvitse olla rohkeita, vaan markkinoinnissa täytyy aina miettiä kohdeyleisöä.

Video oli mielenkiintoinen, ja suosittelen sen katsomista. Mitä mieltä olit aiheesta?

[anuhenttonen]

Googlen tuoteperhe

Google on tunnettu hakukone ja moni käyttää sen tarjoamaa ilmaista sähköpostia, Gmailia. Googlen tuoteperheeseen kuuluu kuitenkin lukuisia muitakin tuotteita. Kuinka niistä voisi olla apua digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä?

Google My Business

Moni on varmasti käyttänyt Google Mapsin karttapalveluita etsiessään yritystä, ja katsonut siitä liikkeen aukioloaikoja tai verkkosivustoa. My Business palvelun avulla yritys voi lisätä Mapsissa omille sivuilleen aukioloajat, uutisia ja kuvia. Itseä on välillä harmittanut, kun poikkeusaukioloja ei olla ilmoitettu tai ne ovat hankalasti jossain yrityksen nettisivuilla piilotettuna vaikka ”Uutiset”-otsikon alle. Omien tietojen lisäämisen lisäksi yritys saa tietoa mistä ja miten ihmiset etsivät yrityksen tietoja, esimerkiksi ovatko etsineet hakusanalla ”leipomo” vai yrityksen nimellä, ja myös mistä aloituspisteestä reittiohjeita yritykseen on etsitty. Palvelu on ilmainen käyttäjälleen.

Google Analytics

Analytics auttaa analysoimaan tietoa nettisivujesi kävijöistä, muun muassa kävijöiden käyttäytymistä ja mainosten perusteella sivuille tulleiden kävijöiden käyttäytymistä. Tuotetta pystyy käyttämään yhdessä usean muun Googlen tuotteen kanssa, kuten Google Adsin, AdSensen ja Search Consolen kanssa. Analyticsin perusversio on maksuton, mutta lisää ominaisuuksia saa maksullisella versiolla. Google lupaa helppokäyttöiset raportit, joiden avulla pystyy nettisivujaan muokkaamaan käyttäjäystävällisemmiksi ja tuottavammiksi.

 Google AdSense

Tämä tuote on kehitetty hieman erilaista näkökulmaa silmällä pitäen. Tämä on enemmän yksityiskäyttäjälle kuin yritykselle. Google AdSensen avulla esimerkiksi bloggaaja pystyy valitsemaan, millaisia mainoksia sivuillaan näkyy. Mutta eikö tämä toisaalta ole aivan loistavaa? Jos olisin lukemassa blogia vaikkapa leipomisesta, voisin paljon herkemmin kiinnittää huomiota vaikkapa leivontatarvikekaupan mainokseen kuin talvitakkimainokseen. Google AdSense auttaa nettisivujen ylläpitäjää valikoimaan sivuilleen kiinnostavia mainoksia, ja hän saa itse valita missä mainokset sivuilla näkyvät. Klikatuista mainoksista maksetaan rahaa pankkitilille joka kuukausi.

 Näiden kolmen itseäni miellyttävimmän vaihtoehdon lisäksi Googlella on vielä monia muita tuotteita, joiden ominaisuuksista voi lukea lisää Google Marketing Platform -sivustolta. Kaikkien tarkoituksena on helpottaa digitaalisen liiketoiminnan parissa työskenteleviä yrittäjiä, sekä pienissä että suurissa yrityksissä.

Oliko näistä joku erityisesti sinun mieleesi?

[anuhenttonen]

Jakamistalous

Olen ajatellut, että jakamistalous liittyy ekologisuuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja luonnonvarojen säästämiseen. Miten ihmeessä jakamistalous liittyy digitalisaatioon ja digitaaliseen liiketalouteen?

Jakamistaloudessa tavaraa lainataan, vaihdetaan, vuokrataan, kierrätetään tai yhteiskäytetään sen sijaan, että kaikkien tarvitsisi ostaa uusi tavara. Esimerkiksi Helsingissä toimii parikin vaatelainaamoa, joista kuukausimaksulla saa tietyn määrän vaatteita lainaksi.

Luettuani kirjaa Jakamistalous sain ahaa-elämyksen. Digitalisaatio ja internet mahdollistavat jakamistalouden tehokkaan käytön. Kirjassa esitellään jakamistalouteen liittyviä termejä, kuten käyttöoikeustalous. Se tarkoittaa, että digitaalisen alustan avulla yritys myy määräaikaisen oikeuden tuotteeseen tai palveluun. Esimerkkinä annetaan Uber ja Airbnb. Voisitko kuvitella niiden toimivuutta ilman internetiä?

Jakamistalouteen kuuluu myös vertaistalous. Vertaiset siis ostavat ja myyvät keskenään tavaroita ja palveluita. En ollutkaan ajatellut, että käyttämäni REKO-lähiruokarinki on vertaistaloutta. Sieltä ostan suoraan tuottajalta juureksia ja kananmunia, välillä myös lihoja tai valmisruokia. Taas digitaalisuus astuu kuvaan, sillä tuotteet tilataan etukäteen omasta Facebook-ryhmästä.

Jakamistalouteenhan kuuluu niin paljon eri asioita! Ja hyvin paljon asioita, joita en edes ymmärtänyt, tai ajatellut, olevan osa jakamistaloutta. Kirjassa ollut kuva havainnollistaa hyvin jakamistalouden moninaisuutta.

Vaikka toistaiseksi jakamistalouden harjoittaminen on ollut Suomessa pienimuotoista, se kasvaa koko ajan. Tämä liittyy viiteen tekijään, jotka ovat keskeisiä jakamistaloudessa. Kolme niistä ovat arvon saaminen, vajaakäytöllä oleva resurssi ja yhteisö. Miksei lainaisi autoaan sukulaiselle ollessaan itse matkoilla?

Saatavuus verkossa on myös tärkeä tekijä jakamistaloudessa. Vaikka esimerkiksi vaatteiden kuvaaminen Facebookin kirpputoriryhmään on aikaa vievää, voin tavoittaa enemmän ihmisiä kuin tavallisella kirpputorilla ja saada enemmän vaatteita myytyä. Lisäksi verrattuna perinteiseen kirpputoriin ostajat voivat katsoa ilmoituksia mihin aikaan heille sopiikaan.

Vähentynyt omistamisen tarve on yksi tekijä jakamistalouden suosioon. Ihmisillä on jo niin paljon tavaroita, että kaappeihin ei mahdu enempää tai niihin ei haluta enempää. Olen itsekin harkinnut kokeilevani vaatelainaamoita. Toistaiseksi ei arkikäyttöön ole ollut tarvetta, mutta ainakin Vaatepuu kertoo mekon olevan heidän suosituin vaatekappaleensa. Vaatteita voi selata ja varata kätevästi katalogista, vaikka älypuhelimella bussissa. Taisinkin juuri ratkaista perinteiset pukeutumisongelmat seuraaviin juhliin!

Kuvittelin tietäväni jotain jakamistaloudesta, mutta se onkin paljon laajempi alue kuin alun perin käsitin. Aion tutustua tarkemmin aiheeseen ja varmasti myös ottaa lisää palveluja käyttöön, jotka sekä tukevat suomalaisia pienyrittäjiä ja pienentävät omaa hiilijalanjälkeäni. Entä sinä?

[positiivisuudenrusetti-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Maailma kehittyy tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan. Tuotamme ja kulutamme yhä enemmän materiaa – samalla kuitenkin hyödynnämme yhä laaja-alaisemmin hankittua tutkimustietoa. Miten olemme onnistuneet kaikessa tässä materian ja datan hallinnassa samalla, kun maapallon väestö on kasvanut eksponentiaalisesti?

Uudenlaiset haasteet tuottavat aina uudenlaisia ratkaisuja, yksi näistä on ollut digitalisaatio. Se on tarjonnut mahdollisuuden vastata modernin ihmiskunnan tarpeisiin.

Oletko ikinä ajatellut, miten ja milloin törmäämme digitaaliseen liiketalouteen, millä tavalla se kietoutuu lähes jokaisen ihmisen päivittäiseen arkeen ja minkälaisen digitaalisen jalanjäljen jätämme jälkeemme?

Annan aamu alkaa aamupalalla, kännykällä saa käynnistettyä kahvinkeittimen ja samalla selattua uusimmat uutiset. Jos Anna ei ole ostanut verkkojulkaistua lehteä, hän törmää auttamatta hänelle suunnattuihin mainoksiin. Kohdistetut mainokset pyrkivät tarjoamaan Annalle erityisesti hänen kiinnostuksen kohteidensa ja tarpeidensa mukaisia ratkaisuja sekä ehdotuksia. Yrityksen kannalta liiketoiminnan digitalisaatio tarjoaa uudenlaisen ikkunan asiakkaiden tuntemiseen ja kohtaamiseen. Asiakkaan kulkemat digitaaliset polut ja asiakaskokemus on suunniteltu ja jopa räätälöity ennen näkemättömällä tarkkuudella asiakkaan jalanjälkeen perustuen.

Töissä Anna kirjaa tiedot asiakastapaamisesta CRM-järjestelmään, jossa hän pystyy suunnittelemaan omaa toimintaansa sekä järjestelemään tulevia tapaamisia ja myyntiaktiviteetteja. Tämän jälkeen hän kirjaa tilaustiedot ERP-järjestelmään, jossa tiedot menevät varaston henkilökunnalle ja taloushallintoon laskutukseen.

Tänään Anna käy ostamassa uuden kevättakin töiden jälkeen. Ostoksia tehdessään Anna vertailee tuotteita ja hintoja netissä etukäteen, sekä tekee arvosteluja kivijalkaliikkeessä vierailun sijaan. Hakukoneoptimointi ohjaa Annan toimintaa netissä. Yrityksien sivuilla Anna keskustelee chat-palvelussa joko fyysisen asiakaspalvelijan tai tarkoitusta varten suunnitellun botin kanssa, selvittääkseen haluamiaan asioita.  

Annalle sattuu pieni henkilökohtainen onnettomuus ja hänen puhelimensa putoaa maahan, niin ettei se enää käynnisty. Illalla Anna tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Anna säilyttää kuitit ja vakuutusyhtiössä botti tekee päätöksen hetkessä. Rahat ovat Annan tilillä jo seuraavana päivänä.

Kaikessa edellä kuvatussa Annan toiminnassa näkyy digitaalinen liiketoiminta. Yritykset säästävät henkilökustannuksia ja mahdollistavat etätyön työntekijöilleen. Digitaalisilla alustoilla toimivien yritysten on kuitenkin panostettava laadukkuuteen, jotta työt sujuvat mutkitta, kuluttaja toteuttaa ostopäätöksensä ja loppukuluttaja saa tarvitsemansa palvelun. Tässä kohdin palvelumuotoilu ja hyvin suunnitellut liiketoimintamallit nousevat arvoon arvaamattomaan.

Ajatuksia herättävää on, mitä jäljelle jää, jos Annan elämästä poistetaan digitaalinen liiketoiminta?

Kirjoittajat: Anu Henttonen, Miia Kulmala, Mira Lintunen, Minea Mariani-Cerati, Martiina Suli