#verkkokauppa

[anuhenttonen]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Logistiikkayhtiö Postnord on kymmenen vuoden ajan tutkinut pohjoismaista verkkokauppaa. Itsekin väillä ostan verkkokaupasta ja vertasin omia kokemuksia Postnordin tutkimuksiin. Joistain eroista yllätyin. Ostatko sinä paljon verkkokaupoista?

Paljonko rahaa käytämme verkkokauppoihin?

Postnord tutki pohjoismaalaisten verkkokauppakäyttäytymistä pyytämällä ihmisiä arvioimaan, kuinka paljon he ovat käyttäneet rahaa verkko-ostoksiin. Summat siis ovat tavallisten kuluttajien itse arvioimia Tässä tutkimuksessa on keskitytty heihin, jotka ovat tehneet verkko-ostoksia viimeisen kuukauden aikana, tutkimusajankohdan ollessa joulukuu 2018.

Koko Pohjoismaissa verkkokauppaan arvioitiin käytettyä 22,4 miljardia euroa. Siitä Ruotsin osuus oli 9,0 miljardia euroa, Tanskan ja Norjan kummankin yli 5 miljardia ja Suomen 2,8 miljardia euroa. Sekä Tanskassa, Norjassa että Suomessa on yli 5 miljoonaa asukasta, kun Ruotsissa on yli 10 miljoonaa. Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin osuus ei tunnukaan niin isolta, mutta Suomen osuus on huomattavasti pienempi kuin Tanskan ja Norjan. Postnordin verkkokauppa-asiantuntija Sinikka Eloranta veikkaa tähän syyksi meillä pitkään kestäneen taantuman.

Kun jakaa summat henkilöittäin, muissa Pohjoismaissa on käytetty rahaa hieman yli 200 euroa kuukaudessa verkko-ostoksiin, kun Suomen luku on 158 euroa. Suomi laahaa perässä myös verkko-ostosten tekemisten määrässä. Kuukausittain verkko-ostoksia tekeviä on muissa Pohjoismaissa 18-79 -vuotiaista yli 60%, Suomessa vain 48%. Itse suosin perinteisiä myymälöitä, mikäli aikatauluni siihen antaa periksi, sillä mikäli tuote ei vastaa mielikuvaani, en haluaisi enää käyttää aikaa sen palauttamiseen.

Miksi ja miten käytämme verkkokauppoja?

Verkko-ostosten suosioksi mainitaan tutkimuksessa ensisijaisesti helppous. Pohjoismaalaisista yli 40% tutkimusjoukosta on ostanut viimeisen kuukauden aikana verkko-ostoksia mobiilisti, koska älypuhelin on aina mukana ja sen myötä verkkokauppa. Itsekin olen viimeisen kuukauden aikana ostanut verkosta mobiilisti, koska minulla oli hetki aikaa enkä olisi ehtinyt myymälässä käymään.                

Palauttamisen helppoutta arvostetaan myös, varsinkin suomalaisten suosituimpien verkko-ostosten tuoteryhmän eli vaatteiden ja kenkien kohdalla. Tulevaisuudessa tekoäly voi auttaa tässä, jos verkkokaupoissa otetaan käyttöön vartalon mittojen tallentaminen seuraavaa ostokertaa varten. Silloin tekoäly voi ehdottaa kuluttajalle juuri hänelle sopivia vaatteita. Yli kolmannes muista pohjoismaalaisista olisivat tähän tyytyväisiä, suomalaisista vain 28%. Palauttaminen on haastavaa verkkokaupoille lisääntyneestä työmäärästä ja logistiikasta johtuen, mutta paljon palauttavat asiakkaat ostavat tulevaisuudessakin paljon.

Silloin kun teen verkko-ostoksia, suosin itse pakettiautomaattia, josta voin noutaa pakettini silloin kun minulle sopii ja ilman jonotusta. Pohjoismaalaisista vain tanskalaiset ja suomalaiset käyttävät pakettiautomaatteja. Molemmissa maissa pakettiautomaatin valitsi parhaaksi toimitustavaksi vain noin 10% vastaajista. Itselläni on kyllä lähiympäristössä useampi pakettiautomaatti, sen sijaan noutopisteet ovat usein ruuhkaisia. Tämä on saanut minut vaihtamaan pakettiautomaattiin, mutta kaikilla ei ole vaihtoehtoja yhtä helposti saatavilla. Yleisesti noutopiste on kaikissa Pohjoismaissa suosituin vaihtoehto.

 Heräsikö sinulla ajatuksia verkkokauppakäyttäytymisestä? Käyttäydytkö samalla tavalla kuin muut pohjoismaalaiset vai oletko tyypillinen suomalainen verkko-ostosten tekijä?

[merituulista]

Mitä onkaan digitaalinen liiketoiminta?

Kylläpä on laaja kysymys. Nykyään kun digitaalisuus on vahva osa kaikkia toimialoja, yritysten on miltei välttämätöntä syventyä yritystoimintaan digitaalisella tasolla. Kuluttajat asioivat ja etsivät tietoa, sekä tekevät erilaisia hankintoja verkossa. Tässä on tärkeää huomioida se, että samalla kun vaihtoehtojen määrä on kasvanut monenkertaiseksi, myös asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet. Mikä on riittänyt asiakkaille vielä viime viikolla, aiheuttaa huomenna jo myötähäpeää. Digitaalisuus muuttuu ja muuttaa nopeasti toimintamalleja ja strategioita.

Digitaalinen liiketoiminta pitää sisällään laajalti markkinoinnin, kaupankäynnin ja asiakkuuksien hoitamisen eri alueita. Eli toisin sanoen, oli kyse sitten tuotteiden myymisestä tai uusien asiakkuuksien hankinnasta, huomattavan suuri osa tapahtumaketjujen prosessien osista tapahtuu digitaalisesti. Digitaalisten palveluiden hyödyt voidaan oikeastaan jakaa kolmen otsikon alle; myynnin kasvattaminen, asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus. On sanomattakin selvää, että nämä ovat myös yleisesti ne kolme tärkeintä tavoitetta yritysmaailmassa, joten nykypäivän yritysten olisi hölmöä olla lainkaan hyödyntämättä digitaalisia palveluja.

Jos ajatellaan yritysten markkinointia, voidaan todella laajasti ja tehokkaasti markkinoida yritystä ja sen tuotteita ja palveluita digitaalisesti. Esimerkiksi hakukoneoptimoinnilla voidaan strategisesti vaikuttaa yrityksen näkyvyyteen esimerkiksi Google-hauissa. Tänä päivänä sosiaalisen median käyttö on luonnollinen – miltei pakollinen - osa yrityksen markkinointia. Hyvällä “somesuunnitelmalla” pienempikin yritys voi tavoittaa isonkin joukon mahdollisia asiakkaita, kuitenkin suhteellisen vähällä panostuksella.

Mobiiliappien käytön lisääntymisen myötä digitaalisten alustojen kautta asiointi on kasvanut. Tämä vaikuttaa vahvasti koko digitaaliseen liiketoimintaan, koska sekä yrityksillä että asiakkailla on mahdollisuus asioida ajasta tai paikasta riippumatta. Tämä osaltaan helpottaa liiketoimintaa.

Digitaalisen liiketoiminnan tehostajana ovat toimineet myös helpot ja nopeat verkkomaksumenetelmät, jotka virtaviivaistavat asioinnin verkkokaupoissa muistamalla jo aikaisemmin lomakkeisiin syötetyt tiedot. Verkkokaupat täyttävät asiakkaan tiedot valmiiksi, jonka ansiosta asiakkaan uudelleen asioidessa samassa kaupassa tai samalla verkkomaksumenetelmällä asiakkaalla kuluu vähemmän aikaa siitä, kun he iskevät tuotteensa ostoskoriin ja tekevät lopullisen ostopäätöksen suorittamalla maksun.

Toiminnanohjausjärjestelmät ovat samaten osa tätä liiketoimintaa, sillä niiden kautta hallitaan prosessien kulkua ja tiedonkeruuta. Yrityksillä on erilaisia digitaalisia alustoja asiakkailleen ja työntekijöilleen, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan kannalta. Niin asiakkaille, kuin työntekijöillekin voidaan lähettää kaupallisia tarjouksia, tai ottaa muuten yhteyttä.

Näiden pohdintojen pohjalta jatkuu digitaalisen liiketoiminnan kehityksen tarkastelu ensiviikolla. Kiitos kaikille lukijoille ja mikäli uusia pointteja pulpahti pinnalle, tulkaa kertomaan ja keskustelemaan. Pistäkääpä myös nämä alta löytyvät blogit seurantaan! 

Kiran blogi  Eemiblog  Lööviblogi  Tare7blog  Blogdayrasmus

[bloginata-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Viikon aiheena mitä on digitaalinen liiketoiminta ja pohdin myös, miten digitalisaatio ja teknologia vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan? 

Jokapäiväisessä elämässä vahvasti läsnä olevat palvelut muuttuvat digitaaliseen muotoon ja kaikki palvelut ovat jo osittain tai kokonaan digitaalisia. Digitalisaatio on muuttanut pysyvästi tavan, miten toimimme ja miten jaamme tietoa. Samoin liiketoiminnan prosessit, sekä kulisseissa toimivat, että asiakkaan nähtävillä olevat, muuttuvat digitaalisiksi.

Digitaalisen liiketoiminnan kehityksen ansiosta voimme entistä enemmän hoitaa arkisia asioita sähköisesti, kuten vaikka ajanvaraukset, pankkiasiat ja ostokset. Maksoin juuri muutaman euron kirpputorikaupat Mobilepay sovelluksella ja eilen käytin vakuutusyhtiön OmaHoitaja -palvelua, jossa ei tosiaan tarvinnut yhtäkään lomaketta täyttää paperimuodossa.

 Miten digitalisaatio on vaikuttanut liiketoimintaan? 

Digitalisaatio mahdollistanut kansainvälisen kilpailun, joka on todella kovaa ja nopeasti muuttuvaa. Pilvipalvelut ja sovellukset ovat mahdollistaneet toimisen ja verkostoitumisen ympäri maailman. Teknologia ja innovaatiot syrjäyttävät perinteisiä toimintatapoja ja luovat uusia. Monet innovaatiot ravistelevat perinteistä liiketoimintamallia niin rajusti, että ne häviävät kokonaan ja löysin tälle termin digitaalinen disruptio.

Timo Savolainen nostaa blogissaan ylös hyvän esimerkin digitaalisesta disruptiosta: Netflix, joka on syrjäyttänyt perinteisen elokuvavuokrausyritys Makuunin. Ennen kävelin Makuuniin vuokraamaan elokuvan ja ostamaan irtokarkkeja. Nyt melkein samalla hinnalla katson rajattomasti elokuvia ja sarjoja kuukaudessa. Savolainen toteaa, että muutoksen aaltoa ei voi pysäyttää ja yritysten pitää investoida teknologiaan. Lainasin Savolaisen blogista alla olevan kuvan, koska siitä hahmottaa mielestäni tosi hyvin miten on digitalisaatio tehnyt eri toimialoille.

 Miten voi sitten pysyä ajan tasalla?

Monet tuntuvat olevan hitaita omaksumaan uusia toimintatapoja ja toiset ovat onnistuneesti tuoneet teknologian osaksi liiketoimintaa. Mieleen tulee heti Seppälä ja Anttila, jotka eivät pärjänneet verkkokaupoille ja Anttila onkin yläpuolella olevassa kuvassa mukana. Paljon puhutaan organisaatiomuutoksista ja vanhan päivittämisestä uuteen. Minun mielestäni kilpailukyky syntyy rohkeudesta ottaa selvää uusista toimintatavoista ja olla avoin oppimaan. Voiko se olla niin, että toiset on niin kiinni siinä vanhassa tavassa ja ei suostu muuttumaan?

Verkkokaupat ja hakukoneet ovat muuttaneet ostajan tapaa ostaa. Paljon puhutaan ostajan polusta ja sen ymmärtämisestä. Asiakas etsii tietoa jo kauan ennen ostotoimintaa ja sitähän on paljon tarjolla. Itsekin ostajana etsin, vertaan ja ostan verkkokaupoista yhä enemmän, onhan se paljon helpompaa.

Aaltopro:ssa Jani Alanko puhuu miten ostaja vie myyjää, kun kuluttajan käyttäytyminen on muuttunut enemmän itsepalveluun ja digitalisaatio muuttaa meidän tapoja olla vuorovaikutuksessa. Uudella lähestymistavalla, kuten asiakkaan ostoprosessin ja tarpeen tiedostamisella, voi pitää liiketoimintansa kilpailukykyisenä. Niin ja päivittää liiketoimintaansa!

[kiranblogi-blog]

Verkkokauppa Pohjoismaissa

Hei taas lukija, tällä kertaa vuorossa Postnordin tutkimuksen tutkimista. Luin siis Postnordin vuosittain tekemän julkaisun Pohjoismaisista verkkokaupoista ja ajattelin hieman avata sitä teille tänään. Keskitytään asiakkaan näkökulmasta verkkoasioinnin tärkeimpiin seikkoihin ja miten suomalaisten verkko-ostaminen eroaa muista Pohjoismaista.

Verkkoasioinnin A ja O

Verkkokauppaostosten määrä on lisääntynyt hurjasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2008 Suomalaiset käyttivät verkko-ostoksiin keskimäärin 47 euroa kuukaudessa ja 2018 summa oli jo 158 euroa. On myös arvioitu, että noin 48% väestöstä teki verkko-ostoksia Suomessa 2018. Tähän kasvuun on vaikuttanut useampi eri seikka.

Ennen hinta oli suurin syy tehdä ostoksia verkossa. Nykyään tärkeintä on verkko-ostosten tarjoama mukavuus ja yksinkertaisuus. Tuotteita voi klikkailla itselleen kotiin sohvalta tai bussissa matkalla töihin. Tämän takia toimivat mobiilisivut ovat verkkokaupoille todella tärkeät. Ostoksia tehdään yhä enemmän puhelimella.

Monen pohjoismaalaisen mielestä toimituksella on iso vaikutus verkko-ostoksia tehdessä. Tähän liittyy niin toimitusnopeus, toimituksen hinta sekä valinnanvapaus toimitustavan ja -ajan valitsemiseen. Yli 80% pohjoismaalaisista pitää tärkeänä sitä, että he pystyvät valitsemaan toimitustavan. Valinnanvapaus on siis jo nykyään välttämättömyys.  

Verkossa asioivat pitävät myös tärkeänä edulliset ja helpot palautuskäytännöt. Liian hankalat palautuskäytännöt saattavat jopa estää kauppojen syntymisen. Suomalaiset pitävät ilmaisia palautuksia tärkeinä.  

Suomi vs. Muut Pohjoismaat

Vaikka Pohjoismaat tavallaan ovat yksi markkina, löytyy kuitenkin kuluttajien välisiä eroja. Tässä muutama ero suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten välillä:

Suomalaiset ostavat muita pohjoismaalaisia vähemmän verkosta. Muissa maissa verkko-ostoksia tekevien osuudet olivat jopa yli 60%. Suomalaisilla markkinoilla on kuitenkin loistavat kasvu mahdollisuudet.

Suomalaiset ostavat tuotteita enimmäkseen ulkomailta, kuten Ruotsista ja Kiinasta, ruotsalaiset ja tanskalaiset taas suosivat enemmän kotimaisia verkkokauppoja.

Suomalaiset kuluttajat ovat kirjautuneet myymälöihin sosiaalisessa mediassa 71 % useammin kuin pohjoismaalaiset kuluttajat yleensä.

Vuodesta 2016 puhelimella ostoksia tehneiden määrä on kasvanut eniten Suomessa.

Suomalaisille on tärkeää pystyä muuttamaan toimitustapaa tilauksen jälkeen ja käyttävät tanskalaisten ohella usein pakettiautomaatteja.  

Suomalaiset ja norjalaiset arvostavat eniten ilmaista toimitusta, kun taas tanskalaisille tärkeintä on nopea toimitusaika.  

[mineablog]

Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokaupan mahdollistavan sovelluksen Shopifyn mukaan ensimmäinen kuluttajan yritykseltä tekemä ostos verkossa toteutettiin elokuussa 1994. Lienee väittämä totta tai ei, tämän tapahtuman 25-vuotisjuhlan kunniaksi voimme todeta, että nykyisin verkossa tehdään kauppaa suurissa määrin -Yrityksiltä kuluttajille ja päinvastoin, suoraan kuluttajien välillä, sekä yrityksiltä yrityksille. Verkossa on avautunut kaupankäynnin mahdollisuuksia, jollaisia emme ehkä 90-luvun alussa osanneet kuvitellakaan. Mitkä ovat sinun parhaat tai pahimmat kokemuksesi verkkokaupasta?

Amazon on verkkokaupan jättiläinen

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Amazon on kulkenut samaisen lähes neljännesvuosisadan matkan kirjojen verkkokaupasta yhdeksi maailman suurimmaksi verkkokaupaksi. Perustaja Jeff Bezos tosin ei mieltänyt liiketoimintamalliaan verkkokaupaksi, vaan kuluttajien online-transaktioiden yksinkertaistamiseksi. Näin jälkikäteen voitaneen sanoa, että molemmat ehdotetut liiketoimintamallit ovat Amazonin osalta toteutuneet. Väittäisin, että yhtä suureksi kuin Amazon, ei kasveta olematta asiakaslähtöisiä. Amazonilla on tällä hetkellä asiakkaita yli 45 maassa. Huomioitakoon, että Amazon on erittäin edistyksellinen yritys, jolla on esimerkiksi neljä kassatonta Amazon Go -päivittäistavarakauppaa Chicagossa. 

Siirryn tarkastelemaan Amazonin Yhdistyneiden kuningaskuntien verkkokauppaa. Olen onnistuneesti tilannut muutaman kirjan kyseiseltä sivustolta. Voisin tilata sieltä myös esimerkiksi vaatteita, kodin elektroniikkaa, sisustustavaraa ja start-up -yritysten uutukaisia tuotteita, sekä päivittäistavaroita. Tuotekategorioita on huimaava määrä, mutta niitä on melko helppo selata ja suodattaa. Samalla Amazon ehdottaa vaihtoehtoisia ja suositeltuja tuotteita. Tuotteiden kuvat ja kuvaukset ovat laadukkaita. Sivusto on väkisinkin väärällään tietoa ja vaihtoehtoja. Tilausprosessi on kuitenkin selkeä: Kuljetusvaihtoehtojen saapumispäivämäärät ovat ilahduttavasti esillä. Maksaa voi vain kortilla. Amazon ei ole lähtenyt erilaisten maksupalveluiden kelkkaan.

Verkkokauppa.com kivijalassa ja verkossa

Käännetäänpä seuraavaksi katseet kotimaiselle verkkokaupan kentälle. Jatketaan tutkimalla itseään “Suomen tunnetuimmaksi ja vieraillummaksi verkossa toimivaksi vähittäiskaupaksi” tituleeraavaa Verkkokauppa.com:ia. Siis verkkokauppaa, jonka nimi on Verkkokauppa. Vuonna 1992 perustetun Verkkokauppa.com:in missiona on tarjota asiakkaille aina todennäköisesti halvempi paikka tehdä ostoksia. Heillä on myös kivijalkamyymälä.

Amazonilta tuttu meno jatkuu. Sivusto pullottaa tuotekategorioita ja uutuustuotteita. Ultra HD -televisioita myydään rinta rinnan suklaakonvehtien kanssa. Sivusto ehdottaa kävijälle ajankohtaisia, suositeltuja ja uutuustuotteita joka käänteessä. Tuotteita on niin runsaasti, että on hieman haastavaa löytää haluamansa yksittäinen malli. Tilausprosessissa on mielenkiintoinen mahdollisuus: voit lähettää eteenpäin linkin ostoskorisi tuotteisiin. Siispä kaikki salaiset hyväntekijät ilmoittautukoot allekirjoittaneelle! Rekisteröityminen on helppoa ja nouto- sekä kuljetusvaihtoehtoja on runsaasti. Myös maksutapoja voi valita totuttuun kotimaiseen tapaan yllin kyllin. Niistä ei ainakaan tämä kaupankäynti jää kiinni.

Näiden verkossa liiketoimintaansa tekevien jättimäisten vähittäiskauppojen lisäksi internet on pullollaan myös esteettisesti paljon miellyttävämpiä verkkokauppoja. Asiakaskokemus on noussut arvoon arvaamattomaan kilpailun kiristyessä ja verkkokaupan arkipäiväistyessä. Päätään on nostanut myös keskustelu esimerkiksi vaatteita myyvien verkkokauppojen eettisyydestä. Valitsisitko sinä kaupan sen eettisen toiminnan perusteella?

[korhonenemma-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrail haastatteli 7 suomalaista verkkokaupan asiantuntijaa ja kokosi heidän näkemyksensä ja kokemuksensa, siitä mihin suuntaan verkkokauppatrendit ovat vuonna 2019 menossa. Julkaisussa mainittiin myös, että viime vuoden trendit ovat vielä relevantteja, mutta niihin en tässä blogipostauksessa käsittele. Julkaisussa ilmeni monia mielenkiintoisia trendejä, joista teille esitän kolme: asiakaskokemus, tekoäly ja mobiilimaksaminen.

Asiakaskokemus

Asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua osataan nykyään vaatia ja kun sitä saa, sitä arvostetaan. Paytrailin mukaan verkko-ostoksissa tärkeintä ovat helppous ja nopeus.

Asiakaskokemusta pyritään parantamaan henkilökohtaisella palvelulla, personoidulla ostokokemuksella sekä kohdentamisella. Asiakkaalle halutaan tervetullut ja hyvä mieli; ”Juuri sinua on ilo palvella!”

Tekoäly ja markkinointiautomaatio lienee parhaimmat ratkaisut asiakaskokemuksen parantamisessa verkkokaupoissa. Tarkemmin asiasta seuraavassa kappaleessa.

Tekoäly

Teknologia on kehittynyt hurjasti ja sen kehitys jatkuu edelleenkin; sillä on valtavat mahdollisuudet. Sitä hyödynnetäänkin jo verkkokaupoissa sujuvasti, mutta sitä voisi vielä kehittää. Hakutoiminnot ja koneoppiminen toimivat esimerkiksi jo hyvin. Kone oppii, miten käyttäjä eli asiakas käyttäytyy ja hakee ja sitä kautta osaa ehdottaa aiheeseen liittyviä tuotteita, palveluita ja mainoksia.

Teknologian kehittyessä voidaan myös verkkokaupoissa hyödyntää AR ja VR teknologiaa. Varsinkin sosiaalinen VR, jolloin henkilöt ovat samassa virtuaalisessa ympäristössä. Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi asuntonäytöt verkossa!

Erilaiset chat-palvelut ovat myös tulleet yleisiksi joissakin verkkokaupoissa. Asiasta voi lukea enemmän Annin mielenkiintoisesta postauksesta tästä aiheesta.

Petrattavaa löytyy erityisesti tunnistamiseen liittyvissä toiminnoissa. Suurin kehitysaskel voitaisiin ottaa geometrisissä tunnisteissa eli kasvojen ja sormenjälkien tunnistuksessa. Erityisesti mobiilimaksamisen helpottamiseksi. Asiaa käsittelen seuraavassa kappaleessa.

Mobiilimaksaminen

Mobiilimaksaminen yleistyy vauhdilla. Sekä Applella että Samsungilla n tähän tarkoitetut ominaisuudet puhelimissa ja jopa älykelloissa. Lisäksi Mobilepayn suosio on suurta. Ne ovat helppoja käyttää ja helpottavat transaktioita huomattavasti.

Asiantuntija Markus Laurin esitti julkaisussa kolme hauskaa faktaa mobiilimaksamisesta:

1.    ”Suomessa verkkokaupoista ostavista 46 % tekee ostoksia kännykällä.”  Myös huomattava osa vanhemmasta väestöstä on onnistuneesti löytäneet mobiilipalvelut helppokäyttöisiksi, ja hyödyntävät niitä usein.

2.    ”Maksamiseen tarkoitetut erilaiset sovellukset ovat vielä alihyödynnettyjä. Niiden tunnettuus kasvaa kaiken aikaa ja niitä markkinoidaan. Uskon niiden käytön lisääntyvän tulevana vuonna.”

3.    ”Ostoprosessin pitää olla nopea. Viimeisellä sivulla ei saa enää tulla uusia maksuja, tai kuluttaja ärsyyntyy. Kokonaishinta pitää olla helposti nähtävissä, jos haluaa klousata kaupan.”

Tästä tullaan johtopäätökseen, että mobiilioptimoidut verkkokaupat ovat yhä oleellisimpia.

Kuten jo aikaisemmassakin kappaleessa mainitsin, geometrisiin tunnistamismahdollisuuksiin tulisi panosta enemmän. Monissa puhelimissa on jo käytössä sormen- tai kasvojentunnistus, joita verkkokaupat voisivat hyödyntää mobiilimaksamisessa.

TL:DR verkkokauppojen tulisi hyödyntää teknologiaa ja sen kokoajan kehittyviä ominaisuuksia parantaakseen sekä omia kauppoja että asiakaskokemusta.

[r3issumies-blog]

Kauppiaan käsi asiakkaan kädessä verkossa

Minä, kuten monet muutkin ikäiseni nuoret aikuiset harrastavat ahkerasti nettishoppailua. Vaikkei ruokaostoksia vielä saa dronen kanssa kotiin toimitettuakaan tai vaatteita sovitettua verkossa – tuotteiden hintakilpailutus ja tuotetietoisuus nousee kohisten kotisohvalta käsin. Henkilökohtaisesti ostan luultavasti eniten elektroniikkaa netistä. Vaatteita on vaikea sovittaa tai omaa peilikuvaansa ihailla web-kameran välityksellä. Tietenkin jos tuntee kyseisen vaatemerkin ja mallin tai jopa oman jalankokonsa, niin voihan sitä riskitilauksia tehdä.

Hyvänä esimerkkinä esiin voisi nostaa Zalandon, joka taklaa tätä virheostojen riskitekijää hehkuttamalla sadan päivän palautusoikeuttaan. Näin maksava asiakas vakuutetaan ostopäätöksen huolettomuudella, sekä helpolla ja kätevällä palautuksella jos tulee toisiin aatoksiin. On myös tapauksia, jossa vaatemerkkejä myyvä verkkokauppias on suositellut tilaamaan useat eri koot kyseisestä tuotteesta, jolloin tilaaja voi palauttaa ne, jotka eivät sovi. Omasta mielestäni tämä ei kuulosta järinkään ekologiselta, sekä se pilaa iki-ihanan kuvan kanssakäymisestä sen mukavan kivijalkamyymälän myyjän kanssa. Nykyaikana kaiken pitää olla, nopeaa, helppoa ja huoletonta. Jopa ostamisen.

Itselleni tutuimpia url-osoitteita valuutan tuhlaamiseen on Verkkokauppa.com. Koen siellä asioinnin huolettomaksi ja satun jostain syystä luottamaan heidän kilpailukykyisiin hintoihin. Valikoima sekä tuotetiedot ovat tarpeeksi kattavat heidän sivuillaan. Myös muiden asiakkaiden jättämät palautteet tuotteista antavat ”puolueettoman” arvostelun ostamistaan tavaroista. Yllätyksenä tuli nyt heidän sivujaan selaillessani, että he ovat laajentaneet elektroniikkatuotteista muun muassa kissanhiekkaan. Eli JOS sattuisin ostamaan nelijalkaisen kehräävän petoeläimen, tietäisin välittömästi missä kilpailuttaa kissanhiekkani.

Paras kokemus teleoperaattoreista minulla on Telian verkkosivuilta. Pakollista lisämyyntiä heidän kilpailijoiden mukaisesti tietenkin harrastetaan, mutta värimaailma on sopivan neutraali sekä tuotteiden ostoskoriin vienti selkeä. Isona plussana myös alareunaan pompahtava ”myyntineuvojaksi” nimetty chatbot, joka pyrkii parhaansa mukaan vastailemaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Jos bitit asiakkaan ymmärrykseen loppuvat kesken, nykäisee tämä koodattu pikkuapuri ihmiskollegaansa, joka ottaa kuluttajan tarpeet hellään hoitoonsa.

Verkkokauppaa pyritään koko aika luomaan ilmeettömässä kommunikoinnista inhimillisempään suuntaan. Hyvänä esimerkkinä sydämellinen vastaanotto ja palvelu Musti&Mirri :n -verkkosivuilla. Mielestäni olisi hassun hauskaa, jos chattiin vastattaisiin ”Miau” kissa-asiakkaille ja ”Hau” koiraihmisille. Siltikin henkilökohtaisesti nautin lähikauppani asiakaskokemuksesta. Ostopolkuni kulkee liikennevalojen ylitse tien toiselle puolelle. Sieltä polku johdattaa hyllyjä pitkin sinne, minne ostoslistani määrää. Mikään chatbot tai verkkokaupan suosittelija ei pysty tarjoamaan sitä hymyä, jonka minulle tarjoaa Alepan ”Meri” -niminen myyjätyttö kuittia ojentaessaan.

[eetvartti-blog]

Miten meidän ryhmämme kehittyi?

Helpottaako digitalisaatio ja hurjan nopea muutos elämää? Kaikilla on tähän erilainen vastaus. Nopea kehitys voi olla mahdollisuus, mutta myös uhka!

Miten digitaalinen liiketoiminta -opintojakso on kokonaisuudessaan muuttanut käsitystämme digitalisaation liittymisestä omiin kokemuksiimme? Sitä avaamme tässä blogissa ja kerromme, mitä olemme itse omaksuneet ja oppineet tänä aikana projektityön työstämisen myötä.

Ensimmäinen aihe

Tehtävänantomme oli vapaasti pohtia, mitä digitaalinen liiketoiminta on ja vähän harjaannuttaa sitä, miten arkipäiväistä digitalisaatio yhteiskunnassamme on nykypäivänä.

Digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaan verkon, mobiilisovellusten ja tietokoneohjelmien kautta toimivaa liiketoimintaa. Hyviä esimerkkejä ovat erilaiset verkkokaupat, nettiajanvarausjärjestelmät ja digitaalinen markkinointi. Erilaiset tietokoneohjelmat ovat myös merkittävä osa sitä. 

Aihetta pohdittuamme totesimme, että digitaalinen liiketoiminta on laaja käsite. Siihen kuuluvat verkossa, mobiilissa ja ohjelmistoilla toimivat liiketoiminnan osa-alueet. Muutamia hyviä esimerkkejä ovat digitaalinen markkinointi, verkkokauppa ja verkkopankit.

Digitalisaatio ja digitalous

Digitalisaatio on nykyajan megatrendi, joka antaa uusia työkaluja toimia toisin kuin ennen. Tästä megatrendistä hyötyvät sekä yritykset että itse loppukäyttäjät. Yritykset saavat valtavan määrän dataa ymmärrettävässä muodossa, jonka avulla pystyvät palvelemaan asiakkaitaan paljon kustannustehokkaammin. Asiakkaista kerätään paljon tietoja erilaisista lähteistä, jonka jälkeen yritykset markkinoivat tuotteitaan ja palvelujaan tarkasti valitulle kohderyhmälle. 

Ihmisillä pitää olla myös aina oikeus pysyä digitalisaatiosta pois. Kaikki ihmiset eivät halua sitä samaa, pitää aina olla monta vaihtoehtoista tapaa toimia tässä yhteiskunnassa. Tätä pohdittuamme totesimme, että nyky-yhteiskunta vaatii ihmiseltä ehkä liiankin suurta verkostoitumista digitalisaation myötä.

Mobiilisovellukset ja some

Työskentely sosiaalisessa mediassa edellyttää hyviä viestinnällisiä ja sosiaalisia taitoja. Sen lisäksi on osattava hyödyntää sosiaalisen median eri kanavia oikealla tavalla ja hallittava verkon käyttäytymissäännöt. Työskennellessä tulee olla avoin oppimaan uutta, koska tekniset alustat muuttuvat, trendit vaihtuvat ja alalla tapahtuu muutoksia.

Monilla yrityksillä on tavoitteena olla sosiaalinen brändi, joka on saavutettavissa siellä, missä asiakas haluaa viettää aikaa, ja silloin, kun hän haluaa keskustella ja kommentoida. Tehtäviä tehdessä opimme hyvin sen, miten paljon nyky-yritykset panostavat omiin sosiaalisiin kanaviin tavoittaakseen asiakkaat. Sosiaalinen media tuo myös näkyvyyttä ja tunnettavuutta, mikä lisää yritysten uskottavuutta.

Digitaalinen markkinointi ja sisällöt

Lyhyesti markkinointiajattelu selittää yritysten ja asiakkaiden käyttäytymistä erilaisissa markkinoinnin tilanteissa. Se on lyhyestä historiastaan huolimatta käynyt läpi monenlaisia vaiheita ja muutoksia.

Ennen markkinointitieteen tai -käsitteen syntyä vallalla oli tuotantolähtöinen ajattelu. Silloin yritysten keskeinen toiminto oli tuotteiden valmistus. Asiakkaista ei välitetty eikä tuotteita mainostettu yhtään, kaikki tuotteet meni kaupaksi suuren kysynnän ja pienen tarjonnan ja kilpailun takia. 

Yksi uusista käsitteistä, joita opimme on inbound-markkinointi. Inbound-markkinointi on markkinointimalli, joka pyrkii siihen, että potentiaalinen ostaja hakeutuu itse vuorovaikutukseen markkinoijan kanssa. Inbound-markkinoinnissa on keskeistä asiakkaan suostumus vastaanottaa markkinointiviestejä. Hyvä esimerkki tästä on, kun asiakas on aidosti kiinnostunut tuotteesta tai palvelusta ja tilaa yrityksen suoramarkkinointikirjeen.

Verkkopalvelut ja SEO

Tämän tehtäväpaketin yhteydessä tuli etenkin tutustuttua Suomen suosituimpiin verkkopalveluihin. Suosituimpia verkkopalveluja Suomessa tutkii muun muassa Fiam.fi. Heidän tutkimus on erittäin laaja sillä se tutki 4 612 000 suomalaisen verkon käyttöä eri älylaitteilla. Tutkimus paljasti, että suosituimpien sivustojen top 20 -kärki koostuu pääasiassa uutis-, myynti- ja keskustelupalstasivustoista.

SEO eli hakukoneoptimointi on tyypillisimmin sivuston optimoinnilla haettavaa näkyvyyttä. Hakukoneoptimoinnilla pyritään pääsemään hauissa kärkipäähän. Kärkipäässä olemisella yritys saavuttaa liikennemäärien kasvua ja sitä myöten tuloja. Se on myös erittäin tehokas keino mainostaa yritystä järkevillä kustannuksilla.

Varmasti kaikille tutuin hakukone – Google – tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten optimoinnilla saadaan hyvin näkyvyyttä. Googlen palvelua käytettäessä usein klikataan vaan ensimmäisen sivun linkkejä, tällöin tarvitaan loistavaa optimointia, että saa oman yrityksen tai palvelun hakutuloksien kärkipäähän ja asiakkaiden näkyviin.

Verkkokauppa ja ostaminen

Verkkokaupan osuus kokonaiskaupasta jatkaa nopeaa kasvuaan Suomessa ja maailmalla. Paytrailin raportista “verkkokauppa Suomessa” pystyi tulkitsemaan hyvin, miten kovalla kasvuvauhdilla verkkokauppa Suomessa kehittyy. Tutkimuksesta muun muassa ilmeni, että vuodesta 2017 vuoteen 2018 verkkokaupan liikevaihto kotimaassa kasvoi peräti 18 %. Selvää ennestään oli, että verkkokaupan osuus kasvaa suhteessa perinteisiin kanaviin, mutta se miten suurta kasvu oli yllätti.

Myös ostaminen on murroksessa. Vanhanaikaiset maksutavat siirtyvät uusien tieltä. Uusia maksutapoja pohdittaessa tuli juuri mieleen helppokäyttöisyys ja reaaliaikaisuus. Näitä päivittyneitä maksutapoja ovat muun muassa lähi- ja mobiilimaksaminen, jotka vielä lähitulevaisuudessa kehittyvät ja mahdollisesti myös syrjäyttävät perinteisiä tapoja entisestään.

Doniyor Abdulazhanov, Elias Jimenez, Hemmo Laurell, Henri Pero, Eetu Saarinen & Niko Vihervuori