official terra fame

korpien kuiskintaa suoraan suoneen

[cajanaburg]

info

i have an insane obsession with the culture and history of the finnish region known as kainuu (historically cajania)

oun tosi obsessoetunna kaenⁿuun kulttuurista ja historiasta

[cajanaburg]

saako tällä loitsulla kutsuttua käärijän

[cajanaburg]

Kauan on ajateltu, että Ilmarinen tulee vanhasta sanasta *ilma (taivas), ja Jumala vanhasta sanasta *juma (jumala) joka olisi sitten lainattu kantaindoiranilaisesta sanasta *dyuman (kirkas, loistava). Niin myös marin kielen jumalaa tarkoittava sana "Jumo" olisi tullut tästä *juma-muodosta.

Vuonna 2025 Ante Aikio esitti kuitenkin eri teorian: marin Jumo voisi sittenkin tulla samasta lähteestä kuin *ilma, joka saattoi muuten alkujaan olla itse asiassa *jilma. Siksi ei ole perusteltua olettaa, että lyhyempää muotoa *juma olisi koskaan ollut olemassa, tai että -la olisi siihen jokin myöhempi "lisäke". Niin myös *dyuman-teoria menettää hieman pohjaa, kun tuo L-kirjaimen olemassaolo pitäisi nyt ottaa huomioon.

Niin tai näin, en ole äänne-ekspertti. Runoja lukiessa kiinnitin huomiota eteläpohjalaiseen muotoon "Ilmalainen" ja kainuulaiseen "Sepän Ilmolan paja". Karjalaisen "seppä Ilmollini" merkitys taas on käytännössä sama kuin "taivaallinen seppä". Päätettä -la on pidetty paikkaa merkitsevänä niin sanoissa Jumala kuin Ilmolakin. Ensimmäisen suhteen näin ei välttämättä kuitenkaan ole.

Mieleen tulee voisiko jumala-sanallakin olla jokin ilmaan tai *jilmaan viittaava suhde, jotta se olisi synonyymi ilmolan tai ilmalan kanssa, eikä siis paikannimenä. Aikiohan ei anna tälle aihetta, toteaa vaan että *jumala-sanaa pitäisi tutkia itsenään eikä tod.näk. väärän *juma-oletuksen pohjalta. Pohdin siis tässä vain omiani.

Kiinnostaisi kyllä nähdä uusia teorioita nyt siitä, että mistä tämä *jumala, eikä suinkaan *juma, voisi sitten olla peräisin. Sana kiehtoo minua paljon, sillä kaiken järjen mukaan se on alunperin viitannut juuri Ilmariseen, mutta se esiintyy kuitenkin runoissa enemmän Ukon nimenä. Ukkoa ja Ilmarista taas ei voi lyödä saumattomasti yhteen, kun Ilmarisen hommaa on lähinnä kosmisten asioiden takominen ja ehkä tuulen aiheuttelu palkeilla, kun taas Ukko on hyvin aktiivisesti vuodenkierrossa mukana (tai muuten ei pellot kasva vaan kuivuu).

Ja toinen ihmettelyn aihe on tietysti Ukko yhdistettynä ukkoseen, kun hän nimenomaan ukkosen aiheuttajana näyttää alunperin olleen Kokko, eli tulinen kotka, minkä vuoksi ukonvaajoja kutsutaan myös ukonkynsiksi. Hedelmällisyyteen liittyvät elementit sen sijaan käyvät enemmän järkeen ihmismuotoiselle jumaluudelle kuin tuliselle kotkalle, vaikka sellainen olisikin kaskenpoltossa hyödyllinen. Metsäsuomalaisten selityksissä tämä esitettiin niin, että Kokko on itse asiassa Ukon apuri. Ehkä silti kuitenkin se varsinainen salamoiden syöksijä? Tulta antava kotka ja vettä antava Ukko onkin kaskiviljelyn näkökulmasta aika ylivoimainen kaksikko.

Ja kolmanneksi voidaankin sitten ihmetellä että miksi toisinaan Väinämöiseen yhdistetyissä myyteissä sankarina esiintyy Ilmarinen ja kumpikohan versio pitäisi ymmärtää "alkuperäisenä". Esimerkiksi vanhimmassa kirjoitetussa Vipusen virren versiossa venettä tekee Ilmarinen. Kainuussa kalana esiintyvän vedenneidon kalastaa Ilmarinen, ei Väinämöinen. Etelä-Savossa kultaneidon takoo tutusti Ilmarinen, mutta Pohjois-Savossa ja Kainuussa takoja onkin Väinämöinen.

[cajanaburg]

#!!!!!#*jilma > jumo käy hyvin järkeen!#pitää lukee toi teksti itekin kyl#tekis kyl mieli palata uralilaisten kielten pariin#vois yrittää vähän tutustua kaikkeen mitä oon missannu#ilmarisesta en tiiä#kansanusko saattaa kyllä muuttua aika paljonkin ajan saatossa#siitä jumalan la-päätteestä tuli mieleen kuinka hiisi tarkoitti alunperin paikkaa mutta nykyään otusta#jumala olisi saattanut tarkoittaa alunperin jumalten kotipaikkaa tai jotain sinne päin#mut eipä sille taida olla mitään näyttöä#hiidestä tiedetään että se on ollut alun perin paikka koska viitteitä on säilynyt niin suomessa kuin sukukielissäkin#tarvis löytää jotain vastaavaa jumalalle että olis uskottava teoria#mut jos se voidaan luotettavasti yhdistää vain itämerensuomeen ja saamelaiskieliin niin voisko se kuitenkin olla vaan substraattisana?#eli jäänne jostain niistä kielistä#joita puhuttiin tällä alueella ennen uralilaisten kielten leviämistä tänne#jos se olis tosiaan marissakin niin sitten se ei olis uskottava lähde mut jos mari ei tuukaan samasta lähteestä#yhtäkkiä substraatti kuulostaa aiempaa mahdollisemmalta#jopa järkevimmältä kuin tuo indoiranilainen laina joka vaatii hiukan oletuksia#no en tiiä#kuhan pohdin 'ääneen' (via @syysmyrskyn-kirjeet)

Aikiohan on ehdottanut myös, että Tiermes (itäsaamelainen taivaan ja ukkosen jumalan nimi) olisi substraattisana. Tiermes tunnetaan tietysti myös nimillä Äijih ja Áddjá, jotka merkitykseltään vastaavat Ukkoa. Ainakin suomalaiset ovat kokeneet nämä jumalat samoiksi, sillä Tiermesin saamelainen nimi Baján on lainattu suomeen muodossa Pajainen, juuri Ukon nimenä. Ukko-nimeä tai vastaavaa jumalalla ei myöskään esiinny saamelais-itämerensuomalaisen alueen ulkopuolella.

[cajanaburg]

Kauan on ajateltu, että Ilmarinen tulee vanhasta sanasta *ilma (taivas), ja Jumala vanhasta sanasta *juma (jumala) joka olisi sitten lainattu kantaindoiranilaisesta sanasta *dyuman (kirkas, loistava). Niin myös marin kielen jumalaa tarkoittava sana "Jumo" olisi tullut tästä *juma-muodosta.

Vuonna 2025 Ante Aikio esitti kuitenkin eri teorian: marin Jumo voisi sittenkin tulla samasta lähteestä kuin *ilma, joka saattoi muuten alkujaan olla itse asiassa *jilma. Siksi ei ole perusteltua olettaa, että lyhyempää muotoa *juma olisi koskaan ollut olemassa, tai että -la olisi siihen jokin myöhempi "lisäke". Niin myös *dyuman-teoria menettää hieman pohjaa, kun tuo L-kirjaimen olemassaolo pitäisi nyt ottaa huomioon.

Niin tai näin, en ole äänne-ekspertti. Runoja lukiessa kiinnitin huomiota eteläpohjalaiseen muotoon "Ilmalainen" ja kainuulaiseen "Sepän Ilmolan paja". Karjalaisen "seppä Ilmollini" merkitys taas on käytännössä sama kuin "taivaallinen seppä". Päätettä -la on pidetty paikkaa merkitsevänä niin sanoissa Jumala kuin Ilmolakin. Ensimmäisen suhteen näin ei välttämättä kuitenkaan ole.

Mieleen tulee voisiko jumala-sanallakin olla jokin ilmaan tai *jilmaan viittaava suhde, jotta se olisi synonyymi ilmolan tai ilmalan kanssa, eikä siis paikannimenä. Aikiohan ei anna tälle aihetta, toteaa vaan että *jumala-sanaa pitäisi tutkia itsenään eikä tod.näk. väärän *juma-oletuksen pohjalta. Pohdin siis tässä vain omiani.

Kiinnostaisi kyllä nähdä uusia teorioita nyt siitä, että mistä tämä *jumala, eikä suinkaan *juma, voisi sitten olla peräisin. Sana kiehtoo minua paljon, sillä kaiken järjen mukaan se on alunperin viitannut juuri Ilmariseen, mutta se esiintyy kuitenkin runoissa enemmän Ukon nimenä. Ukkoa ja Ilmarista taas ei voi lyödä saumattomasti yhteen, kun Ilmarisen hommaa on lähinnä kosmisten asioiden takominen ja ehkä tuulen aiheuttelu palkeilla, kun taas Ukko on hyvin aktiivisesti vuodenkierrossa mukana (tai muuten ei pellot kasva vaan kuivuu).

Ja toinen ihmettelyn aihe on tietysti Ukko yhdistettynä ukkoseen, kun hän nimenomaan ukkosen aiheuttajana näyttää alunperin olleen Kokko, eli tulinen kotka, minkä vuoksi ukonvaajoja kutsutaan myös ukonkynsiksi. Hedelmällisyyteen liittyvät elementit sen sijaan käyvät enemmän järkeen ihmismuotoiselle jumaluudelle kuin tuliselle kotkalle, vaikka sellainen olisikin kaskenpoltossa hyödyllinen. Metsäsuomalaisten selityksissä tämä esitettiin niin, että Kokko on itse asiassa Ukon apuri. Ehkä silti kuitenkin se varsinainen salamoiden syöksijä? Tulta antava kotka ja vettä antava Ukko onkin kaskiviljelyn näkökulmasta aika ylivoimainen kaksikko.

Ja kolmanneksi voidaankin sitten ihmetellä että miksi toisinaan Väinämöiseen yhdistetyissä myyteissä sankarina esiintyy Ilmarinen ja kumpikohan versio pitäisi ymmärtää "alkuperäisenä". Esimerkiksi vanhimmassa kirjoitetussa Vipusen virren versiossa venettä tekee Ilmarinen. Kainuussa kalana esiintyvän vedenneidon kalastaa Ilmarinen, ei Väinämöinen. Etelä-Savossa kultaneidon takoo tutusti Ilmarinen, mutta Pohjois-Savossa ja Kainuussa takoja onkin Väinämöinen.

[cajanaburg]

i found new names for son of pohjola and/or joukahainen AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAH!! he has the epithet "son of the field"!!

finding new things in the most random places never ever ends!

[cajanaburg]

Kaarle Krohnin mukaan "Antti"-nimi tässä voisi tulla sanasta santti eli pyhä, mikä on toki mahdollista. Joopus esiintyy ainakin kerran Josefuksen väännöksenä. Kristillinen vaikutus on siis ilmeinen. Se ei kuitenkaan selitä, miksi nimi yhdistyy nuolella ampujaan ja esiintyy myös muodoissa Antti Joukahainen ja Anterias Joukas. (Sekä myös "Antti joukoss'" tai Joukos?)

Ja sitten sekin, että Antti Joopusta kutsutaan "Salmonin porttovaimon pojaksi", ja Salomonin portto on se miksi Louhea kutsutaan Peräpohjolassa ja Länsi-Pohjassa. Loitsujen nimistö on todella kristillistynyttä siellä päin jostain syystä.

[cajanaburg]

i found new names for son of pohjola and/or joukahainen AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAH!! he has the epithet "son of the field"!!

finding new things in the most random places never ever ends!

[cajanaburg]

he knew so many secrets of runot! you look at his material and think, "wait is this for real or did he just copy this from the kalevala?" NO HE DIDN'T HE KNEW SHIT LÖNNROT HAD NEVER EVEN HEARD OF!

[cajanaburg]

i found new names for son of pohjola and/or joukahainen AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAH!! he has the epithet "son of the field"!!

finding new things in the most random places never ever ends!

[cajanaburg]

first day of pride month, me and gf broke up

anyways kainuu pride week in 4 weeks!

[cajanaburg]

This summer i was thinking of travelling to southern finland and attending a medieval fest. I've never been to such an event before 👁️

[cajanaburg]

Kansanrunojen siniviitat voisi liittyä muinaispukujen ajan muotiin, niihin kuuluu usein sininen viitta.

Totta! Sinistä viittaa mainitaan myös esim. inkeriläisissä runoissa sankareilla kuten Kullervo.

Vanhaa perinnettä on myös siniset essut. Musta tuntuu vähän pahalta koskaaaaa... oon kokoamassa sellasta low budget muinaispukua itselleni ja väreissä nyt kävi silleen että mekosta tuli sininen niin viitan tulee sit olla punainen. Toivottavasti en loukkaa jotain 1000 vuotta vanhaa muotipoliisia ^^''' Tai voisi kait se viitta olla luonnonvalkeakin mutta pelkään että se likaantuis helposti...

[ellam4r1a]

I remember reblogging their mention of this but once again I wanna give another shoutout to @cajanaburg 's wonderful website that covers all kinds of things about to Finnish folk religion!! In English!!!!

[cajanaburg]

thank you for your kind comment, i makes me glad :)

[wyrd-wyrm]

I don’t know who needs to hear this,

There was no universal Scandinavian religion, or Slavic, or Celtic.

They were multiple mini cultures with changing and differing views.

That’s why we have different beliefs on who was the ‘High God’ in the Norse myths and physical evidence that we have left. Tyr, Freyr, Odin; have all been the High God in different cultures. Because people didn’t collect under orthodox and shared religion in a pre Christian world the way they do now.

You can now make a more collective religion, but saying there was always one, is a mistake at best and pseudo history at worst.

[cajanaburg]

Oisko mahdollist lisätä murmanskin suomalaiset kultapyörään (kola finns) :) <3 heidät o melkein hävitetty ja ansaitsee paikkansa kansanperintees. Tarkoitan siis “what even is finland” osaa!!

Hyvä huomio! Yritin SKVR:stä etsiä sen alueen kerättyjä kansanrunoja niin huh huh... ne ovat kategoriassa "julkaisemattomat runot", eli tosi vaikeita hakea, sillä niitä ei ole sen tarkemmin kategorisoitu.

Mutta kerta tein tämän etsintätyön jo niin tässä on mitä löysin, ja siis koko Muurmannin alueelta etnisyydestä riippumatta:

JR 60641: muistiinpantu Petsamossa

JR 52555: muistiinpantu Oulussa Suoniskylän saamelaiselta

JR 51945: Petsamosta kolttasaamelaiselta

JR 82861 (Lunastettava neito): laulaja syntynyt Petsamossa, suku Uhtualta

JR 82860: laulaja syntynyt Petsamossa, suku Uhtualta

JR 82859: laulaja syntynyt Petsamossa, suku Uhtualta

JR 38851: laulaja kotoisin Petsamon pohjoispuolen suomalaiskylästä

JR 38850: laulaja kotoisin Petsamon pohjoispuolen suomalaiskylästä

JR 38848: laulaja kotoisin Petsamon pohjoispuolen suomalaiskylästä

[cajanaburg]

joku runonlaulaja ennen vuotta 1903: *sateenkaarettaa sun väinämöisen*

[cajanaburg]

Check out my uhhhh fledgeling english-language website about finnish mythology/paganism/whateveryoucallit ❤️

[cajanaburg]

Jalmari Jaakkola kutsui v. 1935 Väinämöiseen ym. liittyviä kansanrunoja "Pohjan runoudeksi", sillä Pohjola on niissä niin keskeisessä roolissa. Toki hänen teoriansa Väinämöisestä jonain historiallisena heimopäällikkönä ei ole minusta uskottava, mutta "pohjanrunous" on minusta aika hieno sana. Ainakin parempi kuin "kalevalainen", joka pakosta sitoo kansanrunot Lönnrotin tulkintoihin, jotka eivät todellakaan ole yksiä ja ainoita, "oikeita" tulkintoja.

[cajanaburg]

Maakunta-/lääniaiheista retrografiikkaa

[cajanaburg]

Teinpäs myös Varsinais-Suomelle, muttei nimi mahdu kokonaan tuohon pohjaan valitettavasti

[cajanaburg]

#oispa kymenlaakso

Voin tehdä! Yllä olevien lisäksi oon tehnyt jo pari uutta