Nuuksio: yö Iso-Holmassa 22.10.2016
Iso-Holmaan ei löydä jos ei tiedä minne on menossa tai tutkinut karttaa etukäteen. Silti paikka kuhisi yövieraita. Kaksi eri tulistelupaikkaa ja runsaasti tilaa teltoille houkuttelee syystäkin.
Kävin yöpymässä Nuuksion Iso-Holmassa työvuorojen välissä. Lauantaina miltei suoraan töistä autolla Kattilaan ja siitä pikapatikointi reilu n.3km lyhyen etsiskelyn jälkeen perille. Teltan sain pystyyn juuri ennen pimeää.
Nuotiopaikalla oli kaverit jo odottamassa ja lämpöä riitti. Keitin retkievääni: valmiiksi vedessä turvotetut soijarouheet (kotoa lähtiessä lirautin vedet rouheen kanssa valmiiksi pakastepussiin), pilkottu porkkana-inkivääri-valkosipuli minigripistä, öljy (pikkupullo aina mukana) ja nuudelipussi sekä viimeistelynä kiehautus chili-kaurakerman kanssa. Minigripistä löytyi vielä parmesanjuustot valmiiksi siivutettuna: avot! Tiskiäkään ei tarvinnut tehdä kuin yksi trangiapannu ja -kattila sekä lusikka. Pannukin oli luxusta, ei välttämättömyys tämän reseptin suhteen. Safkaa oli oikeastaan kahdelle, mutta söin hyvällä ruokahalulla yksin koko setin.
Illan pimetessä siemailin teetä ja pikkuisesta taskumatista rommia pysyäkseni lämpimänä ja viihdytin retkikavereita lukemalla vuoden 1994 päiväkirjaani. Olin tuolloin 13-vuotias ja ihastunut ehkä kaikkiin vastaantuleviin poikiin mutta eniten rakastin epätoivoisesti Extremen kitaristia Nunoa. Tarkoitukseni oli polttaa päiväkirja mutta en sitten raaskinutkaan tehdä sitä.
Uni tuli suht hyvin ja nukuin sikeästi muutamia vilunväristyskohtauksia lukuunottamatta. Aamulla heräsin 6:30 hirveään vessahätään ja kipaisin puskapissalle. Olin säästänyt aamuenergiaksi soijakaakaojuoman. Se maistui hyvältä vaihtoehtona kylmälle vedelle. Rupesin laittelemaan kamppeita kasaan verkkaiseen tahtiin ja kun aurinko viimein alkoi nousta vähän ennen kahdeksaa, lähdin lampsimaan kohti autoa. Autossa minua odotti pika-aamiainen: retkeilyespresso (lämpenevä pikalääke kofeiiniaddiktille), banaani ja proteiinipatukka. Kerkesin kuin kerkesinkin ajoissa töihin suihkun kautta.
Reitti Iso-Holmaan kuvineen (lähtö Kattilasta):
(KUVAT LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN)
Seuraa oransseja yhdysreittimerkkejä (alkaa pellolta parkkipaikan reunasta).
n. km jälkeen pyöräreitti haarautuu kallion kohdalla erilliseen kävelypolkuun. Käänny seuraamaan metsäreittiä (edelleen yhdysreittimerkit).
n.2km kohdalla Pitkospuiden jälkeen käänny oikealle, tässä kohti reitti haarautuu Haukkalammelle johtavalta yhdysreitiltä. Polku hieman mutkittelee mutta seuraa “isointa” polkua n.500m kohti ensimmäistä tulistelupaikkaa rannassa. Pitkospuita pitkin pääsee isommalle telttailualueelle.
VARUSTEET (yölämpötila ehkä 3-4 astetta, vesisade aamuyöstä):
- MSR hubba hubba 2P -kevytteltta (ilma vaihtui hyvin, sisäteltta pysyi kuivana vaikka yöllä sateli vettä. Maa oli kuiva kun pystytin teltan joten “lattiakin” pysyi kuivana yön läpi.
- Tunturisusi -makuupussi: lainasin tätä siskolta. Hän on testannut sitä Kainuun pikkupakkasilla, hyvin pysyi lämpö sisällä. Mukana oli myös silkkimakuupussi, pidin pussinhelmaa välillä naaman päällä jotta sain unen päästä kiinni kun oma hengitysilma teki mukavan lämmöntunteen koko päähän.
- Halti -itsetäyttyvä makuualusta: tämä riitti minulle mainiosti alustaksi. Ei ollut käpy selän alla :) tyynynä oli lentomatkoilta tuttu niskatyyny. On palvellut monena yönä ja toimii mielestäni erinomaisesti retkityynynä.
- space -peitto: laitoin makuualustan alle spacepeiton siltä varalta että maa kohkaisi kosteutta telttaan. Näin ei käynyt. On kuitenkin vähän tilaa vievä ja kevyt mukaanotettava!
- merinovilla-alusasu ja huivit kaulassa ja päässä ehdoton juttu. Fleecepusakka ja paksut sukat, näillä pärjäsi makuupussissa koko yön.
ps. Mainitsinko jo että retkemme suojelijapyhimys oli tietenkin itseoikeutetusti Antti Holma, joka vastasi twiittiimme näin: “olen mukana kutinana kalsareissanne”. Tiimillämme on nyt myös tunnukset: Antti Holma -rintamerkit. Huumoria se on huonokin huumori :)
