INSTAGRAM JIM PETROL
Not today Justin
d e v o n
Xuebing Du
Show & Tell

No title available
PUT YOUR BEARD IN MY MOUTH

if i look back, i am lost

❣ Chile in a Photography ❣
🩵 avery cochrane 🩵
Claire Keane
RMH

shark vs the universe
Keni

No title available
One Nice Bug Per Day
taylor price
almost home
Sade Olutola
I'd rather be in outer space 🛸

izzy's playlists!
seen from Malaysia
seen from United States
seen from United States

seen from United States
seen from Germany

seen from Malaysia
seen from Brazil

seen from Singapore
seen from United States

seen from United States

seen from Brazil
seen from Romania

seen from Malaysia

seen from United Kingdom
seen from United States
seen from United States
seen from Malaysia
seen from United States

seen from Vietnam
seen from United States
@jimpetrol
INSTAGRAM JIM PETROL
INSTAGRAM JIM PETROL
heikkiojanpera.wordpress.com
Art - Design
Shit I sell
kuvataide - runous - musiikki
My website
Near Complete Figures
Cover art by: Heikki Ojanperä
Jim Petrol
Cover art by: Heikki Ojanperä
IG @huoneet
IG @huoneet
IG @huoneet
Puhutaan, puhutaan paljon, mitenkä hauskaa on, että on unohtaa paljon voinut se kaatumaton joukko, joka sai nähdä tuhotyön totaalisen läheltä, läheltä nähdä ihmisen julmuuden. Katsokaa, katsokaa kerran kuoremme allekkin. Siellä se koettu kerran keskellä helvetin tuskana on, ja vielä siellä nyt räjähtelee, siellä on kauhua vielä, siellä ei pesää tee harras luottamus enää elämän kauneuteen, siellä ei syty enää nuoruus uudelleen.
Timo Töyrylä - 1947
"Eiköhän jokainen ihminen olisi jotain ihmeellistä, tavatonta, suurta jos hän vain osaisi ja uskaltaisi vapauttaa itsensä olemaan oma itsensä, sts. osaisi ja uskaltaisi poistaa itsestään sen, mikä estää ja ehkäisee häntä: sovinnaisuuden, halun apinoida, miellyttää, halun olla sitä, mitä vallitseva maku ja muoti houkuttelee häntä olemaan".
Yrjö kallinen
la.kri.ma
Tyydytys kyynelistä.
Ikävä ja
kipu
maistuvat suolalta.
Tunteeton käsi
raiskaa tyhjän kuoren,
kukaan ei
synny,
kuole
ilman suolan
kovertamaa
tietä.
Kun sydän on tulessa,
se sammuu
itkemällä
rauniot märäksi.
Eulogia
Surun ja
avuttomuuden
julmuudessa,
lohduttaudun ajatuksella,
että kerran olemassaolossasi
oli hetki
jossa sait rauhan.
Lohduttaudun ajatuksella,
että kerran
ikuisuudessa
on aika
jolloin
pimeys
huutaa valoa.
Nimesi on kipeä haava ihollani.
Äänesi ei synnytä
aaltoa
lyöväksi rantaan.
Oman yöni laskussa
toivon
näkeväni
varjosi,
niin tiedän sinun yhä olevan.