San Salvador, El Tunco, hammas & välirikko
Mun viisaudenhammas oli oikutellut jonkin aikaa, ja poskiliha sen ympärillä alkoi olla jo niin turvonnut etten pystynyt puremaan tai avaamaan suuta kunnolla. Multa on aiemmin poistettu alaleuan viisaudenhampaat, nyt oli kyse yläleuan vasemmasta yksilöstä. Totesin, ettei vaiva itsestään mene pois, joten lähdimme pääkaupunkiin San Salvadoriin etsimään hyvää hammaslääkäriä.
Edin tuttu suositteli omaa hammaslääkäriään ja saatiin aika samalle päivälle. Lääkäri antoi antibiootteja ja tulehduskipulääkkeitä ja sanoi, että tulehdus on hoidettava ensin, ennenkuin hammas poistetaan. Lääkäri otti röntgenkuvat pienellä laitteella, joka tungettiin mun suuhun sillä aikaa kun makasin tuolissa. Kuvat ilmestyivät heti näytölle. En ole Suomessa törmännyt moiseen, lieköhän ihan turvallista... Oli miten oli, uusi aika hampaan poistoa varten varattiin neljän päivän päähän.
Vietimme kaksi yötä pääkaupungissa Joan's nimisessä hostellissa. Hostelli oli oikein mukava, mutta kaukana keskustasta. En kyllä tiedä olisinko halunnut edes nähdä keskustaa. Hostellissa törmäsimme taas Rebeccaan! Ei keksitty illaksi muuta tekemistä kuin mennä läheiseen ostoskeskukseen leffaan. Leffa oli Robocop... Aika hirveetä jenkkiskeidaa. Mutta kivaa pitkästä aikaa mennä oikeaan leffateatteriin poppareiden ja limun kanssa.
Ai niin, Ed kävi palauttamassa sen vuokraamamme autonrämän, ja hommasi joltain sukulaiseltaan vielä paskemman pakun. Se nyt ainakin oli ilmainen. Sillä aikaa minä ja Rebecca kävimme kasvitieteellisessä puutarhassa ja ostettiin maailman isoimmat jätskit. Koska oli lauantai, päätimme lähteä ulos illalla Santa Tecla-nimiseen lähiöön (tai Nueva San Salvador), joka on kuuluisa bilekadustaan. Minä, Ed, Rebecca ja yksi saksalaispoika. Kun astuin taksista ulos oli melkein kuin olisin ollut taas Playa del Carmenissa - katu oli täynnä tasokkaita länsimaistyylisiä baareja, discomusiikki raikasi ja hinnat olivat kaukana huokeista. Metsästettiin hyviä tarjouksia ja vietettiin pari tuntia tanssien ja humaltuen. Aika absurdi paikka, mutta hauskaa oli!
Sunnuntai-iltana minä ja Ed lähdettiin kohti El Tuncoa, surffaajien suosimaa rantapaikkaa Tyynen Valtameren rannikolla, vain joku 45 minuuttia San Salvadorista. Otimme kyytiin kaksi saksalaispoikaa hostellilta. Majoituimme Papaya-hostellissa. Uima-altaalla ja keittiöllä varustettu, 10 taalaa yö. Tämä oli taas Edin valinta, kuten hostelli San Salvadorissakin, hän kun on jo niissä käynyt ja hyväksi havainnut... Purin taas hammasta, tosin sattuneesta syystä en yhtä voimakkaasti kuin edellisinä päivinä.
El Tunco on häviävän pieni kylä, joka on viime vuosina kokenut suuren muodonmuutoksen turistien löydettyä paikan. Kylässä on kaksi toisensa risteävää tietä, joiden varsilta löytyy parikymmentä hostellia/hotellia ja ravintolaa. Todella lungi paikka, paitsi viikonloppuisin, kun San Salvadorilaiset tulevat sinne bilettämään. Jos ei surffaa, siellä ei ole mitään tekemistä. Vietimme pari päivää chillaillen, ranta ei ollut mikään hirveän hyvä (mustaa hiekkaa, kiviä, polttavan kuumaa, ei varjoa missään), mutta hostellissa oli kivaa porukkaa. Luin kirjaa riippumatossa ja relasin.
Mua oli kuitenkin alkanut hiertää tämä mun matkaseura, joka viiletti pomona ympäri maata eikä kuunnellut mua ollenkaan. Meillä oli täysin eri matkustustyyli: se kyllästyi parissa päivässä yhteen paikkaan ja halusi liikkua koko ajan, mä taas haluan viettää yhdessä paikassa enemmän aikaa ja liikkua hitaasti, antaen kaikkien vaikutteiden imeytyä. Lyhyesti sanottuna meille tuli riitaa ja päätettiin jatkaa matkaa omin nokkinemme. Vihdoinkin! Yli viikko tämän sekopään kanssa oli ihan tarpeeksi.
No, se tarkoitti myös sitä, että olin ilman autoa ja tukea kun mun piti mennä sinne hammaslääkäriin. Chicken bussilla vaan ensin läheiseen kaupunkiin (La Libertad), vaihto toiseen (piti kysyä pariin otteeseen, mistähän kadunkulmasta se lähtee), pomppiva kyyti takaisin rumaan ja kaoottiseen pääkaupunkiin.
Lonely Planetista olin lukenut, että bussit San Salvadorista kohti El Tuncoa lähtevät Occidente-bussiasemalta, ja se oli lähellä hammaslääkäriä. Oletin siis, että myös bussit El Tuncosta San Salvadoriin päätyvät Occidenteen. Paskanmarjat, kun bussi oli päättärillä, ei mulla ollut mitään hajua missä olin. Kysyin, ja olimme kuulemma menneet Occidenten ohi jo aikaa sitten. Kuskin neuvotkaan ei oikein auttanut (ota se ja se minibussi sinne ja sinne, sitten vaihda siihen ja siihen...) ja aika alkoi olla vähissä, joten taksi. Onneksi muistin missä lekuri sijaitsi. Kannattaa aina kiinnittää huomiota ympäristöönsä kun on jossain uudessa paikassa...
Lekuri löytyi, hammas vedettiin irti viidessä minuutissa (!), ja koko hoito maksoi 35 $. Helppo toimenpide. Eikun kohti sitä Occidentea, mulla oli Lonely Planetissa kartta alueesta. Kysyin silti varmuuden vuoksi varmaan viideltä paikalliselta reittiohjeita (vanutuppo suussa, verta suupielessä ja epäselvästi mumisten, hehhee). Löysin aseman, bussit lähtivät keskeltä Mercadoa (=tori / kauppahalli). Tämä on aika yleistä Väli-Amerikassa, tuntuu että ne haluaa maksimoida sen häslingin ja sekavuuden, kanat ja koirat juoksee bussien välistä, ja joka kulmassa joku myyskentelee jotain.
- Ei ne tältä asemalta lähde, sanoi mies jolta kysyin...
Mahtavaa.
- Mutta menevät ohi kyllä.
Menin ulos vilkkaalle kadulle ja totta, siellä ne menivät ohi, mutta yksikään ei pysähtynyt. Tarkkailin tilannetta hetken ja huomasin, että ne pysähtyvät n. 200 metrin päähän kadunkulmaan. Se oli näköjään "virallinen pysäkki", ilman mitään kylttejä tai muuta... tyypillistä. Pääsin siis vihdoin bussiin ja takaisin El Tuncoon, kyyti maksoi muuten yhteensä dollarin ja kesti n. 1,5 h. Huh.
Ed oli siis lähtenyt jo El Tuncosta, mutta törmäsin jälleen Rebeccaan! Päätettiin lähteä yhdessä seuraavana päivänä Léoniin, Nicaraguaan. Turistishuttle maksoi 45 $ mutta en todellakaan halunnut ottaa kahdeksaa chicken bussia ja viettää kahta päivää tien päällä...
