Näin Paimion, rakastuin
Markus Mäkitalo
art blog(derogatory)
noise dept.
The Stonewall Inn
I'd rather be in outer space 🛸
Lint Roller? I Barely Know Her
PUT YOUR BEARD IN MY MOUTH

ellievsbear
No title available
Aqua Utopia|海の底で記憶を紡ぐ
Today's Document
Fai_Ryy
🩵 avery cochrane 🩵
The Bright Sessions

tannertan36
let's talk about Bridgerton tea, my ask is open
Color Me Curious
Cosmic Funnies

bliss lane

Discoholic 🪩

Jimmy Eat World

seen from Brazil

seen from Germany

seen from Russia

seen from Australia
seen from Malaysia

seen from United States
seen from Pakistan
seen from United Kingdom

seen from Indonesia
seen from France

seen from Georgia
seen from United Kingdom

seen from Germany

seen from Singapore
seen from Ukraine

seen from United States
seen from United Kingdom

seen from Türkiye

seen from Singapore

seen from United Kingdom
@markusblogaileeopiskelee
Näin Paimion, rakastuin
Markus Mäkitalo
Pelillistäminen
Pelillistäminen eli gamification on varmasti tullut sinullekin jossakin yhteydessä vastaan, jos olet tämän blogin lukija. Pelillistäminen on trendikäs sana, jota on heitelty ilmaan jo vuosia, mutta selvennetään ihan aluksi mitä se oikein tarkoittaa. Pelillistämisessä on siis kyse siitä, kun jostakin prosessista tehdään motivoivampaa ja hauskempaa liittämällä siihen peleistä tuttuja mekaniikoita.
Mistä tunnistat pelillistetyn sovelluksen?
Käytännössä pelillistämisen voi tunnistaa seuraavista elementeistä: pisteet, saavutukset, tasot, vertailu käyttäjien välillä, edistymispalkit, tunnustukset ja kunniamerkit, tulostaulut ja internet-/virtuaalivaluuta. Useat ovat törmänneet näihin tiedostamatta, että ne ovat osa sovellusten pelillistämistä. Kahoot-peli on opiskelijalle ehdottomasti tutuin pelillistetty sovellus, jossa päästään kilpailemaan luokkatovereiden kanssa siitä, kuka on sisäistänyt tiedon parhaiten ja osaa etsiä oikeat vastaukset nopeiten. Kavereiden kanssa kilpailu tuo oppimiseen pelillistämisen elementtejä. Tämänlainen vastakkain kilpailu/vertailu kavereiden tai käyttäjien välillä on omakohtaisesti jäänyt mieleen yleisimpänä pelillistämisen muotona.
Miten pelillistämistä hyödynnetään?
Miten sitten eri instituutiot ja yritykset voivat käyttää pelillistämistä hyödykseen? Pelillistämistä voitaisiin käyttää oululaisen digitoimisto MeKiwin toimitusjohtajan Jani Kaipasen mukaan asiakkaiden sitouttamiseen sekä mielekkäämmän käyttökokemuksen luomiseen asiakkaalleen tekemällä puurtamisesta hauskempaa ja jännittävämpää. Yksinkertaisimmillaan verkkosivun lukeminen pelillistetään lisäämällä palkki, joka etenee kun sivua vieritetään eteenpäin. Tällöin lukijalle tulee etenemisen tunne, ja tämä olisikin hauska vaihtoehto esimerkiksi e-oppikirjoihin!
Varhaisopetuksessa pelillistäminen toimii kaikkein parhaiten. Sukujuhlissa 5-vuotias tulee kysymään minulta ”onko sun kännykässä pelejä?”, niin miksipä esimerkiksi lukemista ei opetettaisi tablettien välityksellä. Tuttuni lapsen esikoulussa lukemaan opetellaan ensin opettelemalla kirjaimien hahmoja tabletilta, ja pikkuhiljaa edetään tavuihin – sanoihin – ja lopulta jo lauseisiin asti. Ammattikorkeaopiskeluun minun on vaikea hahmottaa mitään pelillistettyä oppimista sen suuremmin, kuin kahoot-tietovisojen muodossa. Toivottavasti korkeakouluopiskelussakin pelillistäminen on tulevaisuudessa arkipäivää!
Työelämässä pelillistäminen on väline tehdä työstä ja sen tekemisestä mielekkäämpää työntekijöille. Näin he ovat motivoituneempia tulemaan töihin, tekevät työnsä tehokkaammin ja paremmin. Motivoitunut työntekijä heijastuu tyytyväisenä asiakkaana, jolloin yritys pärjää paremmin ja tahkoo enemmän rahaa!
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-9600219
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen
Verkkokauppa Pohjoismaissa
Tällä viikolla sukelletaan pohjoismaalaisten ostoskäyttäytymiseen verkossa. Logistiikkayritys Postnord julkaisi syyskuussa 2019 puolivuosittain julkaistavan puolivuosiraportin, jossa seurataan eri Pohjoismaiden käyttäytymistä verkkokaupoissa sekä saadaan tuotua esille maiden välisiä eroja.
Suomi – kitupiikkejä täynnä?
Kuva 1. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.3
Yllä olevasta kuvasta näemme, että Suomen osuus Pohjoismaissa käytävästä verkkokaupoittelusta on varsin pieni. Vuoden ensimmäisellä puolella suomalaiset arvioivat ostaneensa noin 1,47 miljardin arvosta tavaraa verkkokaupoista, kun koko potti Pohjoismaissa on järisyttävät 10,61 miljardia euroa.
Samassa kuvasta saamme tiedon, että kotimaisen verkkokaupan osuus on sangen pieni kaikesta verkkokappatilauksista. Kuvan perusteella voitaisiin ajatella, että kotimaan tilaukset kutistuvat ja kaikki siirtyvät Wishin kaltaisiin halpaverkkokauppoihin. Trendit kuitenkin liikkuvat toiseen suuntaan, sillä kotimaisuutta arvostetaan nykyään enenevissä määrin, joten toivottavasti tulevaisuudessa kotimaiset verkkokaupat ahmaisevat suuremman osan piirakasta.
Toimitustavat – mielenkiintoisia tilastoja
Pohjoismaissa yleinen tyytyväisyys verkkokauppaostosten toimituksiin on hyvä. Suomi pysyy keskiarvon tuntumassa 85% tyytyväisyydellään, jonka ympäriltä löytyvät muutkin Pohjoismaat.
Yleisin toimitustapa kautta maiden on toimitus nostopisteeseen (54%). Tästä tilastosta Tanska eroaa eniten. Tanskassa 32% tilauksista toimitetaan noutopisteeseen, kun jopa 18% toimitetaan ulko-ovelle ilman kuittausta. Vertauksen vuoksi suomessa vain 4% paketeista jätetään ulko-ovelle ilman kuittausta. Onko siis Tanskassa vain vähemmän kerrostaloja, vai luotetaanko siellä naapuritoveriin näin paljon enemmän kuin Suomessa?
Noudot pakettiautomaateista ovat yleisimpiä Tanskassa (14%) sekä Suomessa (12%). Mielenkiintoista on, että Norjassa 0% paketeista kulkee pakettiautomaatin läpi, joka osoittaa ettei Norjassa olisi lainkaan pakettiautomaatteja. Myös Ruotsissa paketeista vain 1% sijoittuu pakettiautomaattiin.
Kuva 2. Postnord puolivuotisraportti 2019 s.7
Asiakkaan arvot
Vastuullisuus ja sen tärkeys on alati kasvava trendi jokaisessa Pohjoismaassa. Eniten ympäristövaikutukset kiinnostivat ruotsalaisia, joiden jälkeen hyvänä kakkosena tulivat suomalaiset. Suomalaiset olivat kuitenkin kaikkein vastahakoisimpia maksamaan toimituksesta syntyvien päästöjen kompensointimaksuja, kun taas norjalaiset olivat tässä innokkaimpia.
Lähde ja kuvat:
https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa_pohjoismaissa_2019_puolivuotisraportti.pdf
Hakukoneoptimointi (SEO)
Luulisi olevan nykypäivänä jo kaikille tiedossa, että hyvät verkkosivut luovat lisää potentiaalisia asiakkaita. Silti välillä eksyy sivuille, joista huokuu 90-luvun värikkäät fontit sekä alkuvuosituhannen teknologiakupla. Nykyään verkkosivut vaativat jatkuvaa huoltoa, jotta ne pysyvät Google-haussa ensimmäisellä sivulla. Nykyään harvasti selataan haussa toiselle sivulle asti, vaan tyydytään ensimmäisen sivun hakutuloksiin. Olen koonnut Googlen omasta oppaasta minun mielestäni parhaita tärppejä omien verkkosivujen näkyvyyden optimisointia ajatellen, ja esittelenkin ne nyt sinulle.
1. Strukturoitu data
Strukturoidulla datalla tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen aukioloaikaa, sen sijaintia, arvosteluja, yrityksen logoa, tapahtumatietoa tai videoita ja kuvia. Pidä siis huoli, että asetat verkkosivuillesi selkeästi vähintäänkin palveluajat sekä sijainnin
2. Käytä avainsanoja
Käytä avainsanoja, jotka erottavat sinut kilpailijoistasi luomalla avainsanoja, jotka ovat juuri sinun sivustollesi sekä yrityksellesi spesifejä ja kuvaavia. Vältä yleisiä avainsanoja, sillä ne asettavat sinut vain keskelle kovempaa kilpailua.
3. Kohderyhmän tunteminen
Ota selvää mikä potentiaaliset asiakkaasi Googlailevat. Selvitä heidän hakusanapreferenssinsä, jolloin voit käyttää sivullasi paremmin hakusanoja, joilla parantaa omaa näkyvyyttäsi. Liikkuvuutta verkkosivulle luo myöskin somen voima, josta seuraavaksi lisää.
4. Someaktiivisuus
Ole aktiivinen somessa. Kun päivität some-tilejäsi tasaiseen tahtiin, ja luot kohderyhmällesi suunnattua sisältöä, saat sivuillesi lisää liikennettä jolloin sivusi tulee paremmin esille hakutuloksissa.
5. Tekstin laatu
Kiinnitä huomiota sivustoltasi löytyvän tekstin kielioppiin sekä helppolukuisuuteen. Jo pienikin kirjoitus- tai kielioppivirhe saattaa karkottaa kärkkäimmän asiakkaan kilpailijan verkkosivuille. Laadi tekstisi helppolukuiseksi ja selkeäksi käyttämällä kappalejakoja ja väliotsikoita!
6. Sivuston mielekkyys
Sivustosi tulisi olla mielenkiintoa herättävä ulkoasultaan. Mielenkiintoa lisää laadukkaan oloiset verkkosivut. Laadukkaat sivut luovat myös lisää liikennettä, ja käyttäjä voi herkemmin suositella sivustoa ystäväpiirilleen.
7. Hidastavien tekijöiden kitkeminen
Oma isäni on hyvä esimerkki äkkipäisestä verkkoselaajasta. Jos sivun lataaminen kestää liian kauan, siirtyy hän seuraavaan vaihtoehtoon. Poista siis jättimäiset kuvat sivustoltasi, sekä vältä suuria tiedostoja kuten liikkuvia grafiikoita ja taustamusiikkia.
8. Mainosten välttäminen
Nykyään yhä useampi torjuu mainokset jollakin selaimen mainoksenestopalvelulla. Kaikki eivät siihen kuitenkaan alistu. Älä siis täytä verkkosivujasi häiritsevillä mainoksilla, vaikka kyseenalaisista mainoksista saisikin enemmän tuloja. Mieti, millaisia mainoksia haluat sivustollasi näyttää, ja millaiset mainokset sopivat yrityksesi brändiin.
9. Mobiiliystävällinen sivusto
Suurin osa google-hauista tapahtuu nykyään puhelimen välityksellä. Googlella on oma mobiiliystävällisyystesti, jolla voit kokeilla miltä verkkosivusi näyttävät puhelimen näytöltä.
10. Pidä avoin mieli
Pysy avoimella mielellä, ja kulje trendien aallonharjalla. Ei ole pahasta katsoa myöskään kilpailijoiden verkkosivuja, ja miettiä mitä heidän aspektejaan sopisi sinun verkkosivullesi.
Lähteet:
Hakukoneoptimoinnin aloitusopas: http://www.google.fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf
5. Tekoälyn sovelluksia - kuvankäsittely ja kuvantunnistus
Tällä viikolla ihmettelin mitä kaikkia mahdollisuuksia sekä uhkia kehittynyt kuvankäsittely ja kuvantunnistus voikin oikein sisältää! Materiaalina käytössäni on YouTubesta löytyvä Bloombergin video ’It´s getting harder to spot a deep fake video’ sekä Ylen aihetta käsittelevä artikkeli ’Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta’.
Bloombergin videossa käydään läpi teknologiaa, jossa voidaan ”istuttaa” toisen ihmisen kasvot videoon, jolloin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti saadaan lausumaan hauskoja lauseita. Nykypäivänä tosin Trumpin ja feikkivideon sanomien erotteleminen saattaa olla hieman haastavaa, onhan Donaldilta päässyt lipsahtamaan ties minkälaisia lipsahduksia.
Videolla käytiin läpi tämänkaltaisten deepfake -videoiden syntyä, ja onkin jotenkin ironista, että tämäkin teknologia on tullut ensimmäisenä käyttöön pornoteollisuudessa. Aikoinaan olikin paljon uutisia suivaantuneista Hollywood-näyttelijöistä, jotka eivät ymmärrettävästikään pitäneet siitä, että heidän naamansa muokattiin aidoilta vaikuttaviin aikuisviihde-elokuviin.
Yritysmaailmassa näen tämänkaltaiset videot uhkana, jos jonkun edesmenneen yhtiön suurmiehen, kuten Steve Jobsin, teoista löytyy jotakin tämänkaltaisella teknologialla tehtyä materiaalia. Koska hän on jo edesmennyt ja teknologia on jo niin pitkälle vietyä, niin mistä tiedetään, onko video todellinen vai tietokoneen luoma? Samalla videoiden kehittyessä alkaa mietityttämään, että kelpaako videotodiste vielä 20 vuoden päästä oikeudessa.
Ylen artikkelissa käytiin läpi, minkälainen valvontakameroiden verkko maasta on kasvamassa. Artikkelia lukiessa eteenpäin, sinulle lyödään faktoja tiskiin kuten että maasta löytyy jo artikkelin julkaisun aikaan (3/2018) 176 miljoonaa valvontakameraa. Tällöin arvioitiin, että parin vuoden sisään kameroiden määrä nousisi jo järisyttävään 626 miljoonaan, jolloin aloin vain miettimään, että kuinka pitkällä mennään jo nyt.
Etenkin teknologian edelläkävijäyrityksille tämä kasvojentunnistaminen sekä verkoston kasvaminen avaa paljon mahdollisuuksia. Asiakkaat voivat nykypäivänä jo ostaa lähiruokakaupasta maksamalla kortin sijaan kasvoillaan, jotka ovat kytketty heidän omaan tiliinsä. Esimerkiksi Uber-kuskin turvallisuus nousee, kun hän näkee asiakkaastaan kasvokuvan jo ennen kuin asiakas nousee kyytiin, jottei kelmit pääse anastamaan muiden kyytejä.
Tämä teknologia on tietysti hyvästä vain oikean polun kulkijoille, mutta missä menee raja, kun isoveli alkaakin valvoa liikaa?
Lähteet:
YLE: https://yle.fi/uutiset/3-10135093
Bloomgerg: https://www.youtube.com/watch?v=gLoI9hAX9dw
Slushin markkinointiopit
Katsoin Brian Halliganin keskustelun Slush 2018 tapahtumasta, jossa hän pohtii uusia kasvumalleja yrityksille. Hän on markkinointialan yrityksen, Hubspotin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hän käy keskustelussa läpi yritysten vaikeuksia nykyaikana, jotka liittyvät digitalisaation mukana tulleisiin uusiin tuuliin myynti- ja markkinointiosastoilla.
Kuluttajien luottotaso yleisellä tasolla on romahtanut viime vuosina. Markkinoinnissa tämä luoton puute sosiaaliseen mediaan, instituutioihin, mediaan ja hallituksiin vaikuttaa Brian Halliganin mukaan erittäin vahvasti. Olen itsekin erittäin skeptinen kaikkeen mainontaan mitä kohtaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. En ole ikinä ostanut esimerkiksi Instagramin tai Facebookin virrassa olevien mainosten kautta, koska en luota niihin, tai uskon tuotteiden olevan jotakin muuta kuin mainoksessa luvataan.
Halligan nostaa esille start-uppien nykytilanteen. Start-upin perustaminen on nykyään helpompaa kuin ikinä ennen, mikä on johtanut niiden räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Tämä räjähdys on tehnyt markkinoilla yrityksen skaalaamisen ja laajenemisen entistä hankalammaksi, koska jokaisella start-up alalla on massiivinen kilpailu. Kun Halligan perusti oman yrityksensä, Hubspotin, vastaavia markkinointisoftia oli markkinoilla 14. Ennen esitystä hän oli tarkistanut alan tarjonnan, ja nykyään kilpailevia yrityksiä on yli 6000.
Koska yrityksiä perustetaan nykyään niin paljon, perinteiset markkinointikikat ja pelikirjat eivät enää toimi, kun yritetään erottua markkinoilla. Enää ei kilpailla niinkään tuotteiden paremmuudella, vaan kehitystä haetaan paremmista bisnesmalleista sekä erityisesti yritetään kehittää ylivoimaista asiakaspalvelua. Nykyään myyjän ja ostajan suhde on kääntynyt selkeästi niin päin, että ostajalla pitää naruja käsissään. Sen takia yritysten on pakko muuttua.
Hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat luoneet erinomaisen palvelualustan ja asiakaspalvelun ovat start-upit kuten Uber ja Wolt. Uberilla on käytössään samanlaiset, ellei jopa huonommat autot kuin kilpailevilla taksiyrityksillä, mutta käytän Uberia mieluummin heidän käyttäjäystävällisen sovelluksen takia. Wolt on myöskin lähellä sydäntäni, koska saan sieltä kaikennäköistä ruokaa mitä en oikeasti tarvitse. Käytän sitä silti usein, koska se on niin helppokäyttöinen ja odottaessa ruokaani voin pelata hauskaa näpytyspeliä. :D
https://www.youtube.com/watch?v=JN_oxEqAvIM
Digitaalinen yhteiskunta
Oletko yön pikkutunteina lukenut artikkelia, jossa sinua pelotellaan digitalisaation vievän sinulta työsi? On arvioitu, että työpaikkoja katoaa vuosittain noin 50 000 vuoteen 2030 mennessä. Vaikka pelottavalta tämä vaikuttaakin, ei tilanne ole vain mollivoittoinen, vaan uusia työpaikkoja syntyy teknologian edistyessä. Valitsemani artikkelit avarsivat mielikuvaani siitä, minkälaisia tulevaisuuden työllisyysnäkymät ovat sekä miten työnkuvat tulevat kehittymään tulevaisuudessa.
Teknologian kehitys sekä automatisaation lisääntyminen kirpaisee etenkin palvelu- ja teollisuusaloja, ja se vaanii myös korkeakoulutettuja. Ammattirakenteet muuttuvat työnkuvien yhteydessä, ja palveluiden ulkoistaminen vie jatkossakin työpaikkoja halpatyömaihin. Bottien on arvioitu jopa vievän puhelinmyyjien työt täysin, jolloin perinteistä puhelinmyyjää ei tarvita laisinkaan. Myös taloushallinnon työtehtävät tulevat vähenemään, kun monet tehtävät siirtyvät robottien hallittaviksi.
Itsestään selvää on, että digitalisaation ja teknologisen kehityksen edetessä työpaikkoja on hävinnyt ja tulee häviämään tulevaisuudessakin. Uudenlaisia aloja sekä työpaikkoja kehittyy kuitenkin samanaikaisesti jatkuvalla syötöllä. Uusia työpaikkoja ei kuitenkaan välttämättä synny samalla syötöllä kuin niitä katoaa, eivätkä ne myöskään korvaa vanhoja, vaan automaatio sekä siirtyminen bottien käyttöön kadottaa monia työpaikkoja pysyvästi.
Yksi erinomainen esimerkki alati kasvavasta alasta on ICT eli tietotekniikka-ala, joka on suhteellisen uusi ala ja kasvaa jatkuvasti. ICT-ala on kehittynyt digitalisaation ja tietotekniikan kehityksen myötä, jonka ansiosta alalle on syntynyt aivan uudenlaisia tehtäviä ja työpaikkoja, joista ei voitu edes unelmoida parikymmentä vuotta sitten. Samalla kun teollisuudesta on hävinnyt huomattavasti työpaikkoja globalisaation sekä digitalisaation myötä, tulee myös huomata ICT-alan ammattilaisten räjähdysmäinen kasvu. Määrällisesti alan ammattilaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 1995-2009. ICT-ala tulee olemaan myöskin tulevaisuudessa vahvassa kasvussa ja tulee luomaan vielä monia uusia työpaikkoja.
Onkin aivan täysin itsestä kiinni, miltä näkökulmalta asioita tarkastelee; lannistaako työpaikkojen katoaminen sekä työnkuvien muuttuminen sinua, vai ovatko nämä muutokset sinulle ennemminkin mahdollisuus kuin uhka. Tärkeintä on pysyä ajan hengessä mukana varautumalla muuttuviin ammattirakenteisiin pitämällä omia taitojaan yllä sekä kehittämällä itseään. Pysy siis askel edellä amattirakenteiden myllerrystä äläkä anna robottien korvata työtäsi!
http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf
http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/2%20Tallentajista%20sovellussuunnittelijoiksi.pdf
oon ryhmässä 2
Eka postaus *<:) @villenblogsu
Moikka, tää on mun uusi blogi. Tervetuloa minun elämään!
Menkää ottaa mun frendi haltuun (peace merkki) Tänään pinaattiletui koulus ruokan, mennää poikien kaa ottaa testii niist :P :P