Untitled

[megapalmrothstuff-blog]

Yrityksen somekanavat

Veikkaus on mukana sosiaalisessa mediassa. Facebook, Instagram ja Twitter ovat Veikkauksen pääasialliset somekanavat. Seuraaja määrät sekä julkaistava sisältö eroavat toisistaan. Myös päivitysten lukumäärät vaihtelevat kanavien välillä. Yhteistä kaikilla on kuitenkin lotto.

Facebook

Veikkauksella on Facebookissa 270 000 seuraajaa sekä tykkääjiä 290 000. Se on ylivoimaisesti Veikkauksen seuratuin somekanava. Seuraajia löytyy kaikista ikäryhmistä pääsääntöisesti kuitenkin täysi-ikäisistä. Veikkaus julkaisee Facebookissa sisältöä säännöllisesti. Julkaisut perustuvat pääasiassa lottopeleihin sekä suomailaiseen urheiluun kuten raveihin. Loton mainostaminen tulee kuitenkin eniten esille päivityksiä tarkasteltaessa. Sieltä kuitenkin löytyy myös videoita ja tietoa tulevista tapahtumista. Veikkaus myös pitää kilpailuja Facebook kanavallaan.

Twitter

Twitterissä Veikkausta seuraa 47 000 käyttäjää ja tykkäyksiä heillä on 6930 kappaletta. Veikkaus päivittää ahkerasti Twitter tiliään, välillä jopa monta kertaa päivässä. Twiittejä heillä on peräti 16 300 mikä on mielestäni todella paljon. Päivityksistä päätelle seuraajia on todella paljon alle 30-vuotiassa miehissä. Toki muunkin ikäisiä ja naisia seuraa veikkausta Twitterissä. Tämän huomaa Veikkauksen julkaisemista päivityksistä siltä osin, että he keskittyvät paljon e-urheiluun ja etenkin peliryhmä Ence:ä seurataan paljon. Myös lotto pelien tulokset ja ravipäivitykset löytyvät Veikkauksen Twitter tililtä. Sisällöt vaihtelevat videoiden ja twiittien välillä.

Instagram

Some kanavista selvästi peräpäätä pitää Instagram. Seuraajia heillä on siellä vähiten 16 300. Seuraajat ovat ikähaarukaltaan kaiken ikäisiä. Julkaisuja heillä on kuitenkin 1529 kappaletta mikä on verrattain paljon. Uusia julkaisuja tehdään melko harvoin ja esimerkiksi syyskuussa heillä oli 6 päivitystä ja elokuussa vain yksi. Julkaistu sisältö on kaikenlaista kausiurheilua missä suomalaiset ovat mukana. He julkaisevat myös hastag iskulauseita tilillään. Julkaisut keräävät keskimäärin 50-150 tykkäystä per julkaisu.  

Yhteenveto

Analyysini pohjalta voidaan todeta, että veikkaus mainostaa ylivoimaisesti lottoa somekanavillaan. Facebook tavoittaa eniten kaikenikäisiä seuraajia kun taas Twitter tilillä tavoittaa parhaiten alle 30-vuotiaat miehet. Instagram ei mielestäni toimi kovinkaan hyvin asiakkaita tavoitellessaan sekä sisällöt eivät kiinnosta ihmisiä tykkäysten perusteella. Veikkauksen tulisi keskittyä parantamaan Instagram tarjontaansa tai sitten vaan keskittymään jo enemmän seuraajia tavoittamiin somekanaviinsa.

 Lähteet:

https://twitter.com/Veikkaus_fi?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Eauthor

https://www.facebook.com/pg/veikkaus/photos/?ref=page_internal

Instagram/@veikkaus

Kuvat: Pexels

[megapalmrothstuff-blog]

Uudet sisältömuodot

Nykyään ihmisille on tarjolla todella paljon erilaista sisältö monessa eri muodossa. Sisältömuodoiksi lasketaan esimerkiksi pelit, videot, arvostelut, e-kirjat ja paljon muuta. Tarjottava sisältö voi olla, viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa tai vakuuttavaa. Sisältöä tarjoavat yritykset, mutta myös yksittäiset henkilöt voivat tuottaa sisältö. Tämän blogin tarkoitus on antaa kehitysideoita Ruoto kalastustarvikeliikkeelle erilaisista uusista sisältömuodoista.

Viihdyttävä sisältö

Ruoto voisi alkaa tarjota asiakkailleen erilaisia kalastus videoita. Esimerkiksi leikkimieliset kalastuskilpailut Youtuben välityksellä viihdyttäisivät varmasti asiakkaita. Myös kuumimmat trendit sekä tuotteet voitaisiin tuoda videoiden avulla lähemmäksi asiakasta. Uutena ideana Ruoto voisi alkaa kirjoittamaan artikkeleita erilaisista kalastusmuodoista ja julkaista niitä heidän nettisivuilleen.

Hyödyttävä sisältö

Ensimmäisenä kehityskohteena Ruodon pitäisi alkaa tekemään opetus videoita eri kalastustekniikoita ajatellen. He voisivat julkaista kattavan video paketin missä käydään perusteellisesti läpi erilaisia kalastusmuotoja sekä tekniikoita. Se tukisi myös heidän myymiään tuotteita. Toiseksi asiakkaille voisi lähettää vuoden aikana 4 numeroa ilmaista tuotelehteä missä olisi myös vinkkejä kalastukseen. Lehti sisältäisi ruodon katalogin, sekä uusimmat vieheuutuudet ja varusteet.

Inspiroiva sisältö

Ruodon oma podcast lähetys olisi varmasti asiakkaille mieluinen ilmainen tuote. Podcast olisi kalastukseen pohjautuva lähetys missä keskusteltaisiin kalastuksesta. Lähetyksiin voisi kutsua kalastus skenen kovimmat ammattilaiset. Podcast lähetyksissä olisi aina vaihtuva aihe. Ruoto voisi myös järjestää vuosittain tapahtuman asiakkailleen mikä loisi yhteisöllisyyden tunnetta. Verkkosivuilla Ruodon pitäisi laittaa kattavat tuoteanalyysit arvosteluinaan, joihin asiakkaat voisivat käydä laittamassa omakohtaiset mielipiteet.

Vakuuttava sisältö

Edellä mainituissa sisällöissä on jo paljon myös vakuuttavia ideoita uusiksi sisällöiksi. Niiden lisäksi Ruoto voisi alkaa julkaisemaan faktapohjaista saalispäiväkirjaa missä huomioidaan erilaiset sää ilmiöt sekä käytetyt vieheet ja tekniikat. Päiväkirja kertoisi tuulen nopeuden ja suunnan, ilmanpaineen, veden- ja ilmanlämpötilan, vedenkorkeuden ja käytetyn vieheen sekä kellonajan. Näin ollen asiakas saisi konkreettista fakta tietoa ja voisi luoda omat arviot tulosten pohjalta.

Mikä toimii?

Omakohtaisen kokemuksen perusteella uudesta sisällöstä ihmisiä eniten kiinnostaa viihdyttävä sisältö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että siihen ei voisi sisällyttää faktoja tai tuote-esittelyitä myynnin vauhdittamiseksi. Kalastaja seuraavat trendejä ja ovat kiinnostuneita uusista tuotteista ja mikä olisikaan paras tapa mainostaa tuotteitaan kuin viihdyttävät videot? Millaista sisältö sinä pidät parhaana?

Lähteet:

www.ruoto.fi

Kuva: Pexels

[megapalmrothstuff-blog]

Avoin data

Suuret ja vähän vielä suuremmat tietomassat ovat nykypäivää. Nämä ovat avoin data sekä big data. Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään? Kuka kerää tietoa ja minne? Kuinka yritykset voivat hyödyntää jo olemassa olevaa dataa?

Big data

Erittäin suurta järjestelemätöntä tietomassaa kutsutaan big dataksi. Se lisääntyy jatkuvasti keräämällä tietomassoja. Big data on todella suuri, jopa massiivinen tietomäärä mitä ei yleisesti pystytä käsittelemään käytössä olevilla laitteistoilla tai ohjelmistoilla ilman, että siihen menisi tolkuttomasti aikaa. Big dataa saatetaan käyttää monessa eri paikassa yhtä aikaa. Yleensä big dataa tuottaa jokin laite automaattisesti ja sitä kerätään ilman suunnitelmaa sen käyttötarkoituksesta. Monimutkaista eikö vain?

Avoin data

Avoin data on puolestaan kaikkien saatavilla olevaa dataa, joka on avattu rakenteisessa muodossa. Se on myös ilmaista. Kuka tuottaa avointa dataa?  Sitä tuottaa organisaatiot, julkishallinto tai yritykset tai se voi myös olla niille kertynyttä tietoa. Esimerkiksi kaupungilla on paljon tietoa väestöennusteista, ilmanlaadusta tai liikenne melusta. Avoimen datan ansioista tietoa voi hyödyntää kuka tahansa sitä tarvitseva.

Sovellukset

Keltapyörä sovellus käyttää avointa dataa siihen, että se voi kertoa käyttäjälleen mistä saa lähimmän kaupunkipyörän noudettua. Sovellus myös kertoo pyörien lukumäärän kyseisellä pyöräasemalla. Sovellus on todella hyödyllinen kaupunkipyörien käyttäjille, koska välillä lähimmät asemat ovat tyhjän ja näin ollen käyttäjä osaa automaattisesti suuntaamaan asemalle mistä löytyy vapaita pyöriä.

Meriopas sovellus tarjoaa veneilijöille paljon hyödyllistä tietoa. Sovelluksesta voi katsoa mielenkiintoiset vierailukohteet veneilyreitin varrella. Sieltä voi myös katsoa lähimmät vierasvenesatamat. Sovellus tarjoaa myös säätä, sinileväesiintymät sekä mahdolliset rajoitukset.

Avoimen datan hyödyntäminen yrityksissä

Avoimesta datasta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun tuottamasta yhdyskunta jätteen määrästä sekä laadusta. Esimerkiksi jäteyhtiöt pystyvät kehittämään toimintaansa määrien sekä laadun tiedon perusteella. He pystyvät tarjoamaan tarvittavia lajittelu vaihtoehtoja sekä keskittämään resurssit tarvittaviin kuljetusmäärin sekä kalustoon.

Yhteenveto

Lopuksi voi todeta, että varsinkin big data on vielä tulossa tulevaisuudessaan arvoonsa. Vielä ei kunnolla edes tiedetä mihin kaikkea olemassa olevaa tietomäärää voidaan käyttää. Tulevaisuuden tietokoneet mahdollistavat big datan analysoinnin nopeammin. Avoimesta datasta voi taas sanoa, että se on hyödyllistä dataa kaikille sitä tarvitseville. Yritykset sekä yksityishenkilöt pystyvät hyödyntämään julkishallinon ohella saatavilla olevia tieoja toimintansa kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen. Vieläkin aika sekavaa, eikö vain?

 Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://hri.fi/fi/

Kuva: Pexels

[go-essithings-deactivated202002]

Lean Canvas

Tässä blogitekstissä käsittelemme kohdeyrityksemme toimintaa Lean Canvas- työkalulla. Idea on tiedossa opettajillamme, joten emme avaa sitä tässä tekstissä enempää emmekä paljasta kohdeyrityksemme nimeä. Lean Canvasin avulla selvitämme digitaalisen innovaatiomme toimivuutta ja erittelemme sen ominaisuuksia.

                          ’’Pyörä konttiin ja kuntoon’’

Innovaation ratkaisu

Kohdeyrityksemme ongelmana on asiakkaiden puute talvikaudella, haasteet ajankäytössä ja henkilöstövaje vilkkaimman sesongin aikana. Pyöräily on yleisesti kausiluontoinen laji, joten asiakasvirran tasoittaminen ympärivuotiseksi helpottaisi näitä ongelmia. Kahden hengen yrityksessä on haastavaa vastata kesän kasvavaan kysyntään, mutta talvella töitä riittää tuskin yhdelle. Ongelmana kesällä on ajanhallinta ja ylipitkät työpäivät. Toisaalta on haastavaa löytää osaava työntekijä, joka olisi valmis työskentelemään vain kesäisin.

Ideamme tarkoituksena on tavoittaa asiakkaat toimipisteen naapurustoa kauempaa ja palvelun helppouden avulla houkutella asiakkaita myös talvella. Palvelu eroaa muista olemassa olevista sillä, että vastaavaa ei ole vielä lanseerattu. Yrityksen arvolupauksena on vastaanottaa pyörä joustavasti ja huoltaa se nopeasti: ’’pyörä konttiin ja kuntoon’’.

Arvonlupaus ja päätoiminnot ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti

Ratkaisuna edellä mainittuihin ongelmiin tarjoamme seuraavia vaihtoehtoja: talvikauden vilkastuttamiseksi ehdotamme erillistä talvihinnastoa ja noutoboksia, johon on helppo pääsy julkisilla (kauppakeskuksen läheisyyteen, metro- tai juna-asemien yhteyteen). Tämä on ratkaisu myös ajankäytön haasteisiin, sillä jos asiakkaita saisi houkuteltua myös talvella, työmäärä olisi tasaisempi ympärivuoden. Lisäksi yrityksellä saattaisi olla selkeämpi aikataulu, kun pyöriä saapuisi huoltoon useampi kerralla.  

Päätoiminnot, minkä vuoksi palvelun käytöstä ollaan valmiita maksamaan tai käyttämään uudestaan ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti.

Palvelun pääasialliset käyttäjät ovat uudesta innostuvia

Asiakasryhmä pysyy ennallaan, mutta noutoboksi saattaisi tarjota etenkin autottomille uuden ja helpomman tavan tuoda pyörän huoltoon. Tämä voi olla myös ratkaisu kiireisille tai uusista innovaatioista kiinnostuneille.

Heidät tavoittaa kohdennetuilla mainoksilla somekanavien yhteydessä, puskaradiolla ja päivitetyillä kotisivuilla. Noutoboksin ulkoasu saattaa myös herättää kiinnostuksen yritystä kohtaan.

Laajentuminen katetaan uusilla asiakkailla

Palvelun kiinteät ja muuttuvat kustannukset koostuvat kontin hankintahinnasta, kiinteistökuluista ja maa-alueen vuokrasta. Lisäksi vakuutus ja muut hallinnolliset kulut. Kustannukset katetaan uusilla asiakkailla, jotka tulevat laajemmalta alueelta.

Luotamme idean toimivuuteen, sillä yritys on etulyöntiasemassa ajoituksen ja sijainnin suhteen. He ovat ensimmäinen Suomessa ja heillä on lupaava brändi.

Näkisitkö sinä tässä mahdollisuuden?

 - Ryhmä 1

[megapalmrothstuff-blog]

6. Asiakaspalvelua chatbotilta

 Chatbotit ovat tulleet jäädäkseen. Verkkosivustoilla törmää usein chat ikkunaan missä voit puhua robotin tai ihmisen kanssa, palveluntarjoojasta sekä asiasta riippuen. Chatti on nykypäivän nopeutettu kanava löytää yrityksistä tuotteita, saada apua tai jättää asiakaspalautta.

Botti vs. ihminen

Esimerkiksi monet puhelinoperaattorit kuten Telia tarjoavat asiakaspalvelua heidän nettisivuillaan aluksi chatbottien avulla. Sivuilla ponnahtaa ikkuna auki, jossa lukee teksti ”Hei, kuinka voisin olla avuksi”. Teksti on automaattinen ja kaikille sama. Vastaamalla tekstiin botti yrittää ratkaista ongelmasi. Todella usein kuitenkin botin kohdalla käy niin, että se ei pysty vastaamaan ainakaan minun esittämiin kysymyksiini ja minut ohjataan seuraavaan vaiheeseen eli puhumaan ihmisen kanssa.

Idea botissa on säästä ihmisten työtä, mutta mielestäni botit eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneitä ainakaan minun tarpeisiini. En ole koskaan vielä kohdannut bottia, joka olisi ratkaissut ongelmani. Itse näen myös ongelman siinä, että botti vie minulta turhaa aikaa siksi, että se yrittää esittää lisäkysymyksiä, vaikka haluisin jutella oikean ihmisen kanssa chatissä suoraan. Olenko väärässä?

Chatti ihmisen kanssa tuo esille sen parhaat puolet. Esimerkiksi Ruodon verkkosivuilla chatti ponnahtaa auki ja voin halutessani kysyä esimerkiksi onko heillä tiettyä tuotetta hyllyssä. Ruoto ei käytä bottia vaan vastauksen saa aina suoraan ihmiseltä ilman erikoisia lisäkysymyksiä. Hyvänä puolena näen myös sen, että minun ei tarvitse soittaa erikseen liikkeeseen, jos esimerkiksi teen verkko-ostoksia. Saan vastauksen kysymyksiini nopeasti eikä se vaadi minulta erikoisia toimenpiteitä ja voin jatkaa samalla ostoksiani.

Sovelluksissa kuten Wolt voit jättää asiakaspalautetta suoraan sovelluksen sisällä. Esimerkiksi, jos ruuan toimitus on kestänyt ja ruoka on kylmää tullessaan voit suoraan reklamoida chatin välityksellä ja saada ihmisen vastauksen reaaliajassa ilman soittoja tai sähköpostin lähettämistä. Mielestäni tässä asiakaspalvelun helppous lähentelee huipputasoa. Samaa mieltä?

Chat on siis tuonut asiakaspalvelun lähstyttävämpään muotoon ja kaikkien käsille. Varsinkin ihmisen kanssa chattäily tuottaa yleensä helpon ja nopean tavan kommunikoida palveluntuottajan kanssa. Botit tulevat varmasti paranemaan ja ehkä minäkin pystyn tulevaisuudessa ratkaisemaan ongelmani botin kanssa. Vai voinko sittenkään?

 Lähteet:

https://www.telia.fi/

https://www.ruoto.fi/

Kuva: Pexels

[megapalmrothstuff-blog]

Kaksi tulevaisuutta

Maailma kehittyy uskomattomalla vauhdilla ja ihmiset voivat vain kuvitella, miten heidän elämänsä muuttuu digitalisaation suurten harppausten äärellä. Microsoftin ja Keiichi Matsudan videoista saa osviittaa tulevaisuudesta ja siitä, miten ihmisten elämät ja maailma muuttuvat digitalisaation myötä. Videoissa tuodaan esiin uusia palveluita, jotka helpottavat, mutta toisaalta saattavat myös hankaloittaa ihmisten elämää. Videot esittävät täysin eri näkökulmat tulevaisuudelle. Meneekö kehityksemme oikeaan suuntaan?

Microsoft tuo videossaan esille näkökulman työnteon ja elämän helpottamiseksi. Videossa esitellään kuinka työnteko, eläminen sekä vuorovaikutus tulevat muuttumaan yhteiskunnassamme. Esimerkiksi Microsoftin videossa näytetään, miten tietoa saadaan veden alta videokuvan välityksellä. Tekoäly kertoo kasvin nimen sekä faktaa kasvin elinoloista, ja samalla video ja tiedot leviävät virtuaalisesti moneen maailman kolkkaan reaaliajassa. Tiedon välitys ympäri maailman on yhä nopeampaa, mistä johtuen fyysinen työpaikka menettää merkitystään tulevaisuudessa. Virtuaalisovellukset kehittyvät yhä todentuntuisemmiksi, ja esimerkiksi yhteydenpito ihmisten välillä tapahtuu yhä useammin etänä.

Keeichi Matsudan videossa näytetään, miltä ihmisen työpiste voi tulevaisuudessa mahdollisesti näyttää, ja miten se hallitsee ihmisen elämää. Hän tuo videossaan ilmi, kuinka työpisteen on tarkoitus saada ihminen mahdollisimman tuottavaksi, mikä tuntuu olevan nykypäivän työnteon jatkuva tavoite. Samalla työpiste hallitsee sekä työntekoa, urheilua, ruokailua ja ihmisen psyykettä. Se esimerkiksi kertoo milloin on aika pitää tauko ja milloin on urheilla. Tämä tarkoittaa käytännössä todellisuuden korvaamista virtuaalisella maailmalla, jonka keskipisteenä on työ. Huolestuttavaa?

Ihminen vai tekoäly?

Jos vertaa videoiden pohjalta tulevaisuuden näkymiä niin Microsoft vie tässä voiton sata-nolla. Mielestäni tulevaisuutta pitää helpottaa digitaalisuuden lisääntyessä, eikä niin kuin Keeichi Masunda:n videossa, jossa työpiste hallitsee kaikkia elämän osa-alueita. Microsoft näkee ihmisen itse hallitsevan teknologiaa kuin taas Masunda näkee teknologian hallitsevan ihmistä. Aika sekä ihmiset näyttävät mihin suuntaan digitalisaatio vie meitä sekä minkälaista roolia se näyttelee tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Miten itse näet digitalisaation vaikuttavan tulevaisuuteemme?

Linkit:

https://www.youtube.com/watch?v=elYb4m9dRA8&feature=youtu.be

https://www.dezeen.com/2019/01/17/merger-keiichi-matsuda-future-workplace-augmented-reality-video/

Kuva: Pexel

[les-burito-les-grande]

Digitalisaation yleistyminen opiskelijan arjessa

Digitalisaatio näkyy jatkuvana muutoksena arjen toiminnoissa. Omaa mobiililaitetta ei enää käytetä tekstiviestien lähettämiseen vaan ne alkavat olla historiaa. Ilmaiset mobiilisovellukset ovat ajaneet perinteisen puhelimen käytön uudelle aikakaudelle. Se nähdään nykyajan tietokoneena. Kaikkia toimintoja halutaan kehittää ja luoda digitalisaation ympärille.

Elämme siinä ajassa, että voimme sanoa jokaisen yrityksen jo hyödyntävän digitalisaatiota tavalla tai toisella. Yritykset innovoivat jatkuvasti uusia menetelmiä siirtämällä perinteiset toimintatavat digitaaliseen muotoon. Yritysten kehittämät palvelut helpottavat ja nopeuttavat huomattavasti opiskelijan arkea. Aikaa säästyy myös yrityksiltä, kun erilaiset mobiilipalvelut siirtyvät digitaalisiksi.

Pankkitunnistautuminen ja uudet maksutavat

Pankkitunnistautuminen toimii kuin sähköisenä henkilötunnuksena ja laskujen maksu sujuu käymättä pankissa. Laskut ja maksumuistutukset saa suoraan verkkopankkiin tai sähköpostiin.

Opiskelijan on helppo seurata omaa rahankulutusta ja suunnitella talouttaan erilaisten mobiilisovellusten avulla. Esimerkiksi Nordea Wallet ilmoittaa reaaliajassa, mihin rahaa on kulunut sekä maksaminen kaverille tai kaupassa onnistuu puhelimella.

Opiskelijan etuudet kulkevat mukana taskussa

Opiskelijajärjestöjen kautta on mahdollista saada opiskelijakortti. Perinteisen kortin voi korvata myös ilmaisella mobiilisovelluksella kuten Frank App:illä, jossa saa monenlaisia opiskelijan etuuksia.

Joukkoliikenne 

Matkalippu kulkee mukana kännykässä, vaikka lompakko unohtuisi kiireessä. Hsl-sovelluksessa saa päivitettyä opiskelijastatuksensa heti alkusyksystä jonottamatta toimistossa. Myös Reittiopas on kätevästi saatavilla sovelluksessa ja siellä voi ostaa myös matkalipun. Uutena ominaisuutena on kausilippu kännykkään, johon saa opiskelija-alennuksen Opintopolku-sivustolle kirjautumalla.

Digitalisaatio on positiivinen kehitys arjen helpottamiseksi, mutta vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Osa sovelluksista ovat vielä kankeita, joten käyttäjäkokemukset ovat tärkeää dataa yrityksille. Sovellusten kehittäjiltä odotetaan helppokäyttöisiä ja luotettavia digitaalisia palveluratkaisuja.

(via go-essithings)