Mitä ovat digitaalisen ajan termit, jotka on syytä tietää?
Olen kirjoittanut yhdeksän blogia, jotka liittyvät itseäni kiinnostaviin digitaalisiin artikkeleihin. Tämä blogi keskittyy selittämään digitaalisuuteen liittyvää sanastoa, jotka olen poiminut kirjoittamistani blogeista. Blogikirjoituksissa olen jo hieman avannut kyseisiä käsitteitä, mutta tässä kirjoituksessa tarkennan termejä edelleen.
Nämä termit esiintyvät hyvin monessa mediassa, joihin liittyy digitaalinen kehitys. Termien sisältö on syytä ymmärtää edes päällisin puolin, mikäli haluaa pysyä mukana kehityksessä ja tietää mistä puhutaan. Termit, joihin saadaan lisäymmärrystä tässä blogissa ovat data-analytiikka, digitaalinen media, yhteisömanageri, saapumispaikannus (AoA-teknologia), immersiivisyys, sisällöntuotanto, algoritmi, tietoturva, digitaalinen transformaatio, lisätty todellisuus, koneoppiminen, tekoäly, digitaalinen ulkomainonta ja informaatioteknologian ekologisuus.
Data-analytiikka tarkoittaa kokoelmaa menetelmiä ja työskentelytapoja, joiden tavoitteena on muodostaa kerätystä tiedosta kiinnostavaa informaatiota ja malleja. Data-analytiikka ja ylipäätään datan analysointi, käsittely ja visualisointi liiketoiminnan tarpeisiin on ollut nopeasti nouseva trendi 2010-luvulla. Teknologian kehityksen myötä mahdollisuudet tehdä monipuolisia ja kilpailuetua tuovia löydöksiä omista datalähteistä ilman maailmanluokan koodaustaitoja ja resursseja on tullut mahdolliseksi päivittäisessä työnteossa – organisaatioiden kaikille työntekijöille.
Digitaalinen media tarkoittaa siis digitaalisesti (numeerisesti koodattua) siirrettävää ääntä, kuvaa ja tekstiä. Digitaalinen media mahdollistaa hypertekstin ja multimedian käyttämisen. Digitaalinen media voi olla vuorovaikutteista, jolloin siihen liittyy joukko tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, grafiikkaa, kuvaa, ääntä, animaatioa ja videota.
Yhteisömanageri on Suomessa suhteellisen uusi ammattikunta. Yhteisömanagerit toimivat verkossa organisaation viestinnän, asiakkaiden ja sidosryhmien rajapinnassa. Yhteisön osallistaminen, fasilitointi ja joukkoistaminen ovat osa toimenkuvaa. Yhteisömanageri voi vastata esimerkiksi organisaation viestinnästä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Heidän tehtävänään on vahvistaa esimerkiksi suurten yritysten verkkoläsnäoloa ja parantaa julkisuuskuvaa.
Saapumiskulmapaikannus (Angle Of Arrival, AOA), toiselta nimeltään saapumissuuntapaikannus (Direction Of Arrival, DOA), perustuu nimensä mukaisesti signaalin saapumiskulman/-suunnan mittaukseen. Mittaus tehdään tukiasemiin asennettujen suunta-antennien avulla. Matkapuhelimen sijainti voidaan selvittää kahdelta tai useammalta tukiasemalta saatujen signaalien saapumissuuntien avulla saapumiskulmajanojen risteämiskohdasta.
Immersiivisyys tarkoittaa uppouttavaa. Yleensä puhutaan kuvannollisesti taideteoksesta, teknisestä järjestelmästä tai muusta sellaisesta, joka ”uppouttaa” ihmisen kuvitteelliseen todellisuuteen ja saa hänet kokemaan olevansa sisällä siinä.
Sisällöntuotanto on melko moderni termi ja sille ei välttämättä ainakaan jokaisen mielessä ole tarkkaa määritelmää. Käytännössä sisällöntuotanto käsittää tekstien laatimisen, kuvien valitsemisen ja niihin liittyvät hakukoneoptimoinnilliset toimenpiteet. Lisäksi, riippuen käytetystä alustasta, sisällöntuotantoon voi kuulua myös tuotetun sisällön asemointi silmää miellyttävään muotoon. Esimerkiksi tekstityypit, värit, kuvien paikat ja koot, otsakkeiden sijoittelu, koko ja välit ja kaikki muu visuaalinen ilme, samaten se, kuinka listat, lainaukset, lihavointi, alleviivaus, linkit ja vastaavat vakioasettelut esitetään, ovat osa sisällöntuotantoa.
Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. Algoritmi koostuu järjestyksessä olevista, yksiselitteisistä toiminnoista, jotka voidaan suorittaa ja jotka määrittelevät lopputulokseen johtavan prosessin.
Algoritmi on alkujaan matemaattinen käsite. Algoritmeja ovat jo nekin koulun alaluokilla opetetut menetelmät (allekkain kertomisesta ja jakokulmassa jakamisesta), joilla mitkä tahansa luvut voidaan kertoa tai jakaa keskenään. Nykyisin algoritmin käsite kuitenkin liittyy ennen kaikkea tietokoneiden ohjelmointiin ja tietojenkäsittelytieteeseen, joissa niillä on erityisen suuri merkitys etenkin tietorakenteiden yhteydessä. Tietojenkäsittelyn terminä määritelmä algoritmille tarkoittaa sitä, että on mahdollista rakentaa algoritmia vastaava Turingin kone, joka pysähtyy kaikilla syötteillä. Esimerkiksi keittokirja on oikeastaan kokoelma algoritmeja, joita seuraamalla ruoanlaiton pitäisi onnistua. Vastaavasti koottavan kirjahyllyn mukana pitäisi tulla algoritmi, jonka avulla palasista saa rakennetuksi toimivan kirjahyllyn. Todellisuudessa algoritmit ovat kuitenkin usein monimutkaisempia ja sisältävät myös toistoja ja haarautumia loogisen päättelyn perusteella. Tietokoneohjelmien toiminta perustuu kehittyneisiin ohjelmointikielillä ilmaistuihin algoritmeihin.
Tietoturva eli tietoturvallisuus tarkoittaa tiedon saatavuuden, luottamuksellisuu-den ja eheyden ylläpitämistä. Turvattava tieto voi ilmetä useassa eri muodossa. Näitä ovat esimerkiksi digitaaliset tallenteet, fyysiset tallenteet sekä ihmisten, kuten työntekijöiden, tietämys. Tietoturva koskee tiedon suojaamista myös sen siirtämisen aikana.
Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen.
Digitaalinen transformaatio on yksi tämän hetken kuumimmista yritysmaailman muotitermeistä. Termillä on lähes yhtä monta tulkintaa kuin sen käyttäjääkin. Eräs yleinen termin määritelmä on, että digitaalinen transformaatio on liiketoiminnan kehittämistä, jossa yhdistyvät digitaaliset teknologiat sekä prosessien ja liiketoimintamallien uudelleenajattelu. Kehittämisen tarkoituksena on luoda uudenlaista arvoa työntekijöille ja asiakkaille, sekä parantaa yrityksen kilpailuasemaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisessa ympäristössä. Käyttäjä tarkastelee näitä graafisia elementtejä läpikatseltavien näyttöjen kautta.
Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jonka tarkoituksena on saada ohjelmisto toimimaan entistä paremmin pohjatiedon ja mahdollisen käyttäjän toiminnan perusteella. Koneoppimisessa ohjelmistolle ei ole välttämättä määritetty toimintamenetelmää (algoritmia) jokaista tilannetta varten, vaan kone oppii itsenäisesti päätymään haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi hakukoneet pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman osuvia - ja oikeita - hakutuloksia käyttäjälleen. Hyvä hakukonohjelmisto osaa esimerkiksi tunnistaa kirjoitettua tekstiä mm. kirjoitusvirheiden varalta, tunnistaa synonyymeja tai eri kirjoitusmuotoja. Koneen oppiminen kehittyy itsestään sitä mukaa, kun tietoa lisätään tietokantaan.
Nykyisin ulkomainonta on muiden mainosmedioiden mukana digitalisoitumassa niin, että monien kadunvarsien ja bussien matkustamoiden julistetelineiden tilalle asennetaan liikkuvaa kuvaa esittävä, tietokoneohjattu näyttöruutu. Tätä kutsutaan digitaaliseksi ulkomainonnaksi.
Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.
Informaatio-teknologian ekologisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaatio haluaa tehdä ekologisesti kestäviä valintoja hyödyntäessään informaatioteknologiaa. Tällöin valinnoissa on huomioitava niiden ympäristökuormitus. Laitteistoa on hyvä hankkia vain tarvittava määrä ja pohtia, minkä verran luonnonvaroja valmistusprosessiin on mennyt. Laitteisto rasittaa ympäristöä myös käytön ajan ja käytöstä poistuttuaan. Laitteiston lisäksi ekologisia ratkaisuja voidaan tehdä koko it-infrastruktuurissa. Digitaalisten keinojen avulla ympäristökuormitusta voi pienentää muutenkin – teknologia mahdollistaa muun muassa paperittomuuden, etätyön ja työmatkojen vähentämisen.