Uuden kehittäjä

[pipsapaaja-blog]

Kokemuksia blogin kirjoittamisesta

Blogin kirjoittaminen oli mielenkiintoinen tapa oppia ja tutustua uusiin asioihin. Aihealueet oli valittu hyvin, sillä siellä oli monta ennestään täysin tuntematontakin asiaa, joihin nyt pääsi tutustumaan. Opin paljon asioita markkinoinnista sekä digitalisuudesta. Oli myös mielenkiintoista huomata, kuinka paljon digitaaliset kanavat ja palvelut ovat koko ajan käytössämme ja arkielämässämme.

Kokonaisuudessaan opintomoduuli oli melko poikkeava aiemmista moduuleista. Asiat ovat uusia ja tähtäävät selkeästi tämän hetken työelämän tarpeisiin. Pidin moduulin sisällöstä sekä toteutustavoista. Blogin kirjoittaminen sopi hyvin digitaaliosuuden suoritustavaksi ja innovaatio-osuudessa oli mielenkiintoista päästä innovoimaan oikean asian äärelle eikä pelkästään lukea teoriaa.

[pipsapaaja-blog]

Ohjelmistorobotiikka HR:ssä

Ohjelmistorobotiikka, RPA (Robotic Process Automation), tarkoittaa ohjelmistoratkaisuun pohjautuvaa konseptia, jonka avulla automatisoidaan määrämuotoisia tai rutiiniluonteisia toimistotyön tehtäviä. Henkilöstö- ja palkkahallinnossa on paljon rutiininomaista työtä, jota on useammassakin paikassa alettu työstää robotin avulla. Robottien käytön etuna on vapauttaa asiantuntijoiden aika arvoa lisäävään työhön ja robotti voi hoitaa rutiinit. Robotin ei tarvitse levätä koskaan ja robotti ei tee inhimillisiä virheitä. Tästä syystä esimerkiksi palkkahallinnossa robotti voi tehdä erilaisia tietokantahakuja yöllä, jolloin aineisto on aamulla valmiina palkanlaskijalle.

Robottien käyttäminen tulee muokkaamaan työelämää, kun rutiininomainen työ tulee vähentymään ja asiantuntijuus korostuu entistä enemmän. Rutiinityöt voidaan antaa robottien hoidettavaksi, jolloin henkilöstöä mahdollisesti tarvitaan vähemmän.

Robotin hoidettavaksi HR:ssä voidaan antaa erilaisten tietojen siirtoa järjestelmästä toiseen, raporttien muodostamista, tapahtumien hyväksyntää ja erilaisten tarkastusten tekemistä. Aditro Oy käyttää robottia asiakasyritysten palkka-aineiston noutamiseen. Kun robotti on hakenut ja koostanut sen valmiiksi, pääsee palkanlaskija suoraan työstämään palkkoja eikä hänen tarvitse käyttää aikaa tietojen noutamiseen. Fingrid Oy:llä robotti tarkastaa lomia ja ylityökirjauksia. Silta Oy:llä robotti hoitaa palkkapalveluun liittyviä täsmäytyksiä, ra­portointeja ja maksatuksia.

Itse kuvittelen robottien olevan tulevaisuuden ja miksei nykyhetkenkin työelämän positiivinen uusi asia. Minua mietityttää eniten se, että rutiinityöt antavat välillä pienen levähdyshetken ajattelua vaativasta työstä. Mitä jos rutiinin osuus vähenee tai poistuu kokonaan, muuttuuko työ henkisesti kuormittavammaksi? Pitääkö silloin olla koko ajan tekemässä arvoa tuottavaa työtä ja aiheuttaako tämä paineita ja kuormitusta työntekijöille?

https://www.talouselama.fi/uutiset/karolinan-tyokaveri-on-ohjelmistorobotti-ohjelmistorobotiikan-aika-on-nyt/0b2b57b3-d25e-33fe-98f2-96ae919be0a5

https://www.integrata.fi/ohjelmistorobotiikan-roi-hinta-hermojen-saastamiseksi/

https://www.knowit.fi/referenssit/energia-ala/fingrid/fingrid-hr-hyodyntaa-ohjelmistorobotiikkaa/

https://aditro.com/fi/henkilostohallinto/esittelyssa-uusi-ohjelmistorobottimme-bobo/

[pipsapaaja-blog]

Hakukoneoptimointi (SEO)

Hakukoneoptimointi eli SEO (search engine optimization) tarkoittaa verkkosivujen sisällön muokkaamista niin, että ne antaisivat mahdollisimman paljon hakutuloksia hakukoneissa. Osa hakukoneoptimoinnin eteen tehdystä työstä auttaa myös verkkosivuilla kävijää hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin. Näitä asioita kannattaa siis tehdä jo pelkästään käyttömukavuuden vuoksi, mutta myös sen takia, että ne auttavat lisäämään näkyvyyttä hakukoneissa.

Kuinka yritys voi optimoida omien verkkosivujen näkyvyyden:

1.       Tarkista, löytyvätkö sivusi Googlesta. Joskus sivu saattaa olla jäänyt ulkopuolelle ja silloin sisällön optimointi ei pelkästään auta. Sivuillasi voi olla jokin virhe, joka estää Googlea indeksoimasta sivua tai sivujen rakenne vaikeuttaa sitä. Voit myös liittyä Search Consoleen, jonka avulla voit saada tietoa sivuillasi havaituista ongelmista.

2.       Lähetä Googlelle sivustokartta! Sivustokartta on sivustollasi oleva tiedosto, joka kertoo hakukoneille sivustosi uusista tai muuttuneista sivuista.

3.       Auta Googlea ymmärtämään sivustojasi eli muuta asetukset niin, että Google näkee ne samalla tavalla kuin muutkin kävijät.

4.       Otsikoi oikein! Valitse sellaisia otsikoita, joita on helppo lukea ja joista ymmärtää sisällön. Hyvä otsikko on lyhyt ja informatiivinen.

5.       Lisää Description-sisällönkuvauskenttä. Google käyttää näitä esitelläkseen sivustasi olennaisen sisällön, jos ei löydä sisältöä helposti sivulta. Kiinnitä siis huomiota siihen, että description kuvaa oikein juuri sitä sivua, jolle se on asetettu. Lisää tämä jokaiselle sivulle, jotta Googlella on aina relevanttia materiaalia käytettävissä.

6.       Sisällön optimoinnissa tärkeintä on, että sivut ovat mielenkiintoiset ja sisältävät hyödyllistä tietoa. Tunne asiakas- tai lukijakuntasi tarpeet ja tuota sisältöä näihin tarpeisiin. Kiinnitä myös huomiota sisällön kirjoitusasuun ja helppolukuisuuteen.

7.       Kiinnitä huomiota kuvien nimeämiseen ja anna niille myös Alt-määrite. Alt-määrite on teksti, joka näytetään silloin, kun kuvaa ei voida näyttää. Kuvien tulee olla nimetty lyhyesti ja kuvaavasti.

8.       Kiinnitä huomiota sivustosi mobiilikäyttöön. Suuri osa ihmisistä selaa sivuja muulla kuin tietokoneella, jolloin huono käyttökokemus esim. mobiililaitteella voi aiheuttaa sen, ettei asiakas enää halua käyttää sivuja ollenkaan. Määritä mobiilisivustosi niin, että Google pystyy indeksoimaan ne oikein. Tähän voit käyttää apuna Googlen mobiiliystävällisyystestiä.

9.       Kiinnitä huomiota URL-osoitteisiin ja tee niistä kuvaavat. Vältä siis liian pitkiä tai ei-kuvaavia osoitteita.

10.   Analysoi sijoittumistasi hakutuloksissa. Voit seurata sijoituksia Search Consolessa. Samassa palvelussa voi myös analysoida sitä, mitä kävijät tekevät sivuillasi. Näet esimerkiksi mikä sisältö on kiinnostavinta ja mistä kävijät ovat löytäneet sivuillesi.

Lähde: https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

[pipsapaaja-blog]

Lean Canvas

Viime viikolla kirjoitimme Restis-sovellukseen kehittämästämme innovaatiosta ja käsittelimme sitä Lean Canvas –mallin avulla. Nyt on aika paneutua tarkemmin siihen, mikä Lean Canvas on ja mihin sitä voidaan käyttää.

Lean Canvas sopii erityisen hyvin uuden liiketoiminnan kehittämisen menetelmäksi. Tämän työkalun avulla ideaa voidaan jatkojalostaa ja pohtia tarkemmin. Lean Canvas on alun perin luotu liiketoimintasuunnitelman tekoa varten. Sitä voidaan soveltaa kuitenkin moneen muuhunkin kuten esimerkiksi innovaation jalostamiseen.

Lean Canvas –malli koostuu seuraavista osa-alueista:

·         Ongelma

·         Asiakasryhmät

·         Arvolupaus

·         Ratkaisu ongelmaan

·         Kanavat

·         Tulovirrat

·         Kustannusrakenne

·         Avaintoiminnot ja mitattavat elementit

·         Epäreilu kilpailuetu

Asiakkaan ongelmasta kirjataan kolme tärkeintä haastetta. Asiakastyhmästä tunnistetaan tärkeimmät asiakassegmentit. Arvolupaus on selkeä sanoma, miksi olemme parempia kuin kilpailijat ja miksi meidän palveluita kannattaa ostaa. Asiakkaan ongelmaan keksitään kolme tärkeintä asiaa, joilla haasteet voidaan ratkaista. Kanavat tarkoittavat sitä, miten asiakas löydetään ja tavoitetaan. Kanavat voivat olla ilmaisia tai maksullisia. Tulovirtoihin kuvataan kaikki ne tahot, joista saadaan tuloja. Kustannusrakenne muodostuu kaikista kustannuksista. Näitä ovat kiinteät ja muuttuvat kustannukset eli muun muassa henkilöstökulut, jakelu ja vuokrat. Avaintoiminnot ovat ne pääasiat, joiden takia palvelua ollaan valmiita käyttämään ja miksi palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Näitä avaintoimintoja täytyy mitata ja seurata. Epäreilu kilpailuetu on sellainen ominaisuus, jota ei voida helposti kopioida tai siirtää.

[pipsapaaja-blog]

Case Restis – osa 2

Puheohjaus Restis-sovellukseen

Tarkastelimme Restis-sovellusta jäähalliasiakkaiden näkökulmasta. Asiakassegmentiksi valitsimme jäähallien kaikenikäiset asiakkaat. Kiinnitimme erityistä huomiota aikaisiin omaksujiin eli nuoriin ja diginatiiveihin, sillä heidän kauttaan uudistunut sovellus on mahdollista saada pikkuhiljaa jokaisen asiakkaan käyttöön.

Ongelma

Jääkiekko-otteluissa asiakas haluaa nopeaa ja sujuvaa palvelua, sillä erätauot ovat lyhyitä. On ehdittävä käymään vessassa ja moni tulee matsiin seurueen kanssa, eli seurustelullekin on varattava aikaa.

Ongelma nykyisen sovelluksen osalta on palvelun hitaus, kömpelö toteutus sovelluksessa sekä se, etteivät suuret asiakasryhmät ole ottaneet sitä käyttöön. Sovellusta ei mainosteta ja markkinoida tarpeeksi. Jäähallin asiakkaat eivät ole omaksuneet uutta tapaa tilata ruokaa, vaan jonottavat edelleen totuttuun tapaan ravintoloihin.

Ratkaisu

Puheohjauksen käyttöönotto nopeuttaa palvelua ja sovelluksen sujuvuutta merkittävästi. Puheohjaus tuo sovellukselle uutta näkökulmaa, sillä muissa vastaavissa sovelluksissa sitä ei ole vielä käytössä. Uniikki konsepti tuo hyvää näkyvyyttä koko Restikselle ja houkuttelee uusia asiakkaita kokeilemaan ja käyttämään sovellusta. Kun kokonaisuus uudistuu, Restis muuttuu aivan uudenlaiseksi kokemukseksi ja siirtyy sovellusten kärkijoukkoon.

Hyvä asiakaskokemus luodaan yhdessä käyttäjien kanssa

Hyvän ja elämyksellisen asiakaskokemuksen luominen alusta saakka on tärkeää, eli mahdolliset virheet ja kömpelyydet sovelluksessa on korjattava ennen puheohjauksen käyttöönottoa. Muussa tapauksessa uudet uteliaat asiakkaat eivät käytä sovellusta enää uudemman kerran. Siksi puheohjausta testataan ennen käyttöönottoa testiryhmän avulla. Testiryhmä etsitään nykyisten aktiivisten käyttäjien joukosta ja heidät houkutellaan testaajiksi palkinnoin.

Sovellus tulee uudistaa kokonaan (mm. ulkoasu ja käytettävyys) ennen puheohjauksen lanseerausta, jotta raikas ja tulevaisuutta luova ilme käy ilmi. Asiakaskohderyhmän eli nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta myös ruokavalikoimaa muutetaan samalla nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi.

Uudistetun sovelluksen markkinointi

Uudistetun sovelluksen lanseeraukseen tulee käyttää kattavasti eri kanavia. Markkinoinnissa tuodaan selkeästi esiin uutuusarvo eli ääniohjaus, jota kukaan muu ei hyödynnä! Näkyvyyttä tulee olla enemmän ja selkeämmin paikoissa, joissa sovellusta käytetään. Yhteistyö bloggaajien ja vloggaajien kanssa tavoittaa valtavan määrän nuoria, aikuisia ja diginatiiveja. Houkuttelevat blogimainokset ja yhteistyöpostaukset lisäävät sovelluksen tunnettuutta sekä innostaisivat uusia käyttäjiä kokeilemaan. Lisäksi mainontaa on tehtävä sekä sosiaalisen median kanavissa, että suoraan sähköpostilla nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Näiden lisäksi tarvitaan näkyvää ulkomainontaa, internet-mainontaa sekä mainontaa yhteistyökumppaneiden verkkosivuilla.

Sovelluksen kehitys tulee vaatimaan rahallista panostusta sekä kehityspuolella että markkinoinnissa. Onnistuessaan uudistus tuo lisää asiakkaita sekä sovelluksen käyttäjäksi että Restelin ravintoloiden asiakkaiksi.

Tanja Korvenmaa, Jenni Laitinen, Pipsa Paaja, Jennika Rantanen ja Ritva Verho

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Uuden kehittäjä -moduuli RDI1LH101-3029

[pipsapaaja-blog]

Yrityksen somekanavat - Mehiläinen Oy

Valitsin case-yritykseksi Mehiläisen, koska he käyttävät kattavasti eri sosiaalisen median kanavia ja olen suunnannut blokirjoitukseni terveydenhuollon toimialalle. Mehiläisellä on käytössä verkkosivujen lisäksi Instagram, Facebook, Twitter, Linkedin ja WhatsApp.

Verkkosivuilta löytyy kaikki oleellinen tieto palveluista, yhteystiedot ja mahdollisuus mm. ajanvaraukseen. Tämän lisäksi verkkosivuilla on runsaasti tietoa erilaisista sairauksista ja niiden hoidosta. Verkkosivuilla olevassa blogissa on asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita laajasti eri aiheista.

LinkedInissä Mehiläinen on selkeästi suuntautunut liiketoiminnan ja työnantajamielikuvan parantamiseen. Siellä julkaistaan paljon uutisia yrityskaupoista ja onnistumisista sekä ilmoitetaan avoimia työpaikkoja. LinkedInissä ei niinkään tavoitella suoria asiakkaita, vaan lisätään yrityksen tunnettuutta ja parannetaan imagoa.

Instagramissa Mehiläisellä on useita tilejä muun muassa @mehilainenoy ja @urheilumehilainen. Urheilumehiläinen on keskittynyt urheiluvammoihin ja niiden hoitoon. Sivulla on 2147 seuraajaa ja julkaisuja on tähän mennessä 321. Käytössä ovat sekä perinteiset kuvat että InstaStoryt. InstaStoryjen puolella jaetaan asiakkaiden omia storyjä, joihin Mehiläinen on liitetty. @mehilainenoy –sivulla seuraajia on 2413 ja julkaisuja 322. Ensimmäinen kuva on julkaistu kesällä 2018. Näillä sivuilla aiheet vaihtelevat kaikkien Mehiläisen palveluiden välillä. Tänä syksynä Mehiläinen teki InstaStoryihin jatkosarjan, jossa katsojat pääsivät vaikuttamaan lopputulokseen. Tarinasarjassa kerrotaan nuoren naisen loppuun palamisesta ja sillä tavoitellaan selkeästi nuoremman asiakaskunnan huomiota.

Twitterissä Mehiläinen operoi nimellä @Mehilainenoy. Seuraajia on 1830. Twitteriä Mehiläinen käyttää ajankohtaisiin tiedotteisiin ja asioihin. Viimeisin tviitti koskee influenssarokotuksia. Samoja uutisia huomasin myös muissakin somekanavissa.

Facebookissa Mehiläisellä on useita sivuja. Löytyy mm. yleinen sivu ja pelkästään lääkäreille suunnattu sivu. Yleisillä sivuilla on yli 18000 seuraajaa. Sivujen kautta tiedotetaan monenlaisia yleisiä asioita, kuten häiriöitä ja uutisia eri palveluihin liittyen. Sivuilla mainostetaan myös Mehiläisen omaa urheiluvammoihin ja niiden hoitoon liittyvää podcastia. Facebook on kanavana esimerkiksi Instagramia suositumpi ja tunnetumpi myös iäkkäämmän väestön keskuudessa.

Mehiläinen tarjoaa asiakaspalvelua myös somessa. Yleistä neuvontaa voi saada WhatsAppin, Facebookin ja Twitterin kautta. Näissä kanavissa on päivystys joka päivä klo 8-16. Mielestäni tämä on hyvä tapa laajentaa perinteisiä kanavia ja tavoittaa asiakkaita. Asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja varsinkin nuoret käyttävät WhatsAppia mielellään.

[pipsapaaja-blog]

Inbound-markkinointi terveyspalveluissa

Inbound-markkinoinnin tarkoitus on houkutella asiakkaita kiinnostavan sisällön kautta. Inbound on vastakohta outbound-markkinoinnille, joka tarkoittaa perinteisempää mainontaa esimerkiksi tv:ssä, lehdissä, internetissä, sähköpostilla tai soittaen. Outbound-markkinointi voi kääntyä itseään vastaan, jos asiakas kokee sen tyrkytykseksi ja häiritseväksi. Itse termi Inbound on Hubspotin lanseeraama ja sillä tarkoitetaan markkinointia, jolla asiakas ottaa itse yhteyttä yritykseen.

Inbound-markkinoinnilla pyritään siis luomaan sisältö, joka tuo aitoa lisäarvoa asiakkaalle. Tällaista sisältöä ovat mm. blogikirjoitukset, artikkelit, oppaat, webinaarit tai videot. Laadukas sisältö alkaa ruokkia itse itseään, kun se saa enemmän hakukonenäkyvyyttä ja sitä kautta uusia lukijoita ja asiakkaita. Inbound-markkinointi ei tuputa asiakkaalle mitään, vaan saa asiakkaan itse ottamaan yhteyttä yritykseen. Näin kommunikointi on kaksisuuntaista perinteisen outbound-markkinoinnin yksisuuntaisuuden sijaan. Hausta huomio on se, että tätä artikkelia kirjoittaessani olen etsinyt tietoa inbound-markkinoinnista netistä. Jokainen sivu, jolla olen vieraillut ja josta olen tietoa etsinyt, on ollut jonkun markkinointifirman oma blogi, joten he soveltavat juurikin tätä markkinointitaktiikkaa itsekin. Jos olisin nyt etsimässä tätä tietoa esimerkiksi oman yritykseni markkinointiin, olisi tässä jo ollut monta potentiaalista yritystä, joihin ottaa yhteyttä.

Terveydenhuollossa erilaiset artikkelit ja asiantuntijahaastattelut ovat olleet osa markkinointia jo melko pitkään. Blogitekstien merkitys on myös nousussa ja niillä voidaan palvella sekä nykyisiä että myös potentiaalisia asiakkaita.

Esimerkki 1. Selkäkivuista pitkään kärsinyt henkilö etsii tietoa netistä. Leikkaus pelottaa eikä hän oikein tiedä, onko sille aihetta. Hän törmää videoon, jossa ortopedi kertoo selkäleikkauksista ja miten ne ovat helpottaneet monen potilaan vaivoja. Henkilö kiinnostuu tästä ja etsii lisää kyseisen ortopedin materiaalia. Hän löytää artikkelin, josta hän saa kattavasti tietoa häntä askarruttaneisiin kysymyksiin. Hän päättää varata ajan konsultaatioon.

Esimerkki 2. Henkilöstöhallinnon päättäjä pohtii työterveyshuollon vaihtamista. Hän alkaa etsiä netistä vaihtoehtoja ja haluaa tietää, miten digitalisaatio vaikuttaa työterveyshuoltoon nyt ja tulevaisuudessa. Hän löytää tekstin erään terveyspalveluja tuottavan yrityksen sivuilta, jossa kerrotaan yritysten saavuttaneen merkittäviä säästöjä digiklinikan avulla. Hän ottaa asiasta selvää vielä lisää ja huomaa kyseisen yrityksen olevan erittäin pitkällä digitalisoidussa terveydenhuollossa. Hän ottaa yhteyttä yritykseen ja he sopivat tapaamisen.

Lisää tietoa inbound-markkinoinnista:

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

[pipsapaaja-blog]

Grand One 2019 - Pohjola Sairaalan mobiilisovellus

Grand One 2019 on taas valinnut vuoden parhaat digitaalisen suunnittelun ja markkinoinnin onnistujat. Pohjola Sairaala pääsi parhaiden mobiilisovellusten listalle ja ajattelin avata sovellusta hieman enemmän, sillä olen erittäin kiinnostunut digitalisaatiosta terveydenhuollon kentällä.

Pohjola laajensi Terveysmestari puhelinpalveluaan mobiiliin vuonna 2019. Sovellus mahdollistaa lääkärin etävastaanotot sekä keskustelut "terveysmestarin" kanssa. Sovelluksessa on myös terveystiedot kätevästi samassa paikassa. Mobiilisovelluksen tarkoituksena on ollut madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä "terveysmestareihin".

Sovelluksessa on mahdollista chattailla hoitajan tai lääkärin kanssa, varata aikaa tai uusia reseptejä. Chattikeskustelu lääkärin tai hoitajan kanssa on nykyaikainen vastine vastaanottokäynnille, sillä useat vaivat voidaan hoitaa täysin etänä. Tällaisia palveluita on käytössä selainversiossa myös muilla terveydenhuollon palveluntarjoajilla kuten Aavalla, Heltillä ja Mehiläisellä. Keskusteluiden käyminen sovelluksessa on salattua, joten siellä voi keskustella arkaluontoisiakin asioita.

Lanseeraus ja sovelluksen toteutus oli niin onnistunut, että ensimmäisen kuukauden aikana jopa kolmasosa ajanvarauksista ja kontakteista tehtiin sovelluksen kautta. Markkinointia ei oltu tässä vaiheessa ehditty edes aloittaa, joten olisi mielenkiintoista, millä tavalla sovellus saatiin jalkautettua niin tehokkaasti. Sovellus ei ole mikään uusi keksintö, mutta ehkäpä Pohjolan asiakkailla oli tilausta tällaisellekin palvelulle ja sellaista oli ehditty jo odottaa.

Pääset lukemaan asiast lisää täältä https://www.grandone.fi/tyo/pohjola-sairaala-sovellus ja täältä https://www.pohjolasairaala.fi/fi/palvelumme/pohjola-sairaala-sovellus

[pipsapaaja-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla – terveydenhuollon palvelut

Digitalisaation vaikutukset palveluliiketoiminnalle ovat valtavat. Tiedon määrä lisääntyy ja tiedon hallinta monimutkaistuu, liiketoiminta muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, palveluita tuotetaan vahvemmin asiakkaan todelliseen tarpeeseen, paikka- ja aikasidonnaisuus vähenevät tai poistuvat kokonaan ja verkostojen merkitys korostuu.

Palvelualojen digitalisoituminen voi merkitä joko palveluiden tarjoamista digitaalisten kanavien kautta tai liiketoiminnan helpottamista digitalisaation avulla. Esimerkiksi Mehiläinen on ottanut käyttöön työterveysasiakkaiden järjestelmässä olevan tiedon haravoimisen tekoälyn avulla, jotta työkykyriskit voitaisiin havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Digitalisaatio on mahdollistanut täysin uudenlaisten palveluyritysten synnyn, mutta myös uusia liiketoiminta-alueita perinteisille palveluyrityksille. Hyvä esimerkki tästä ovat digitaaliset terveyspalvelut, jotka yleistyvät erityisesti työterveyshuollossa. Myös täysin digitaalisesti toimiva psykoterapiakeskus, Vastaamo, on saanut hyvän vastaanoton ja kasvaa vuosittain. Kaikki suuret työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset hyödyntävät digitalisaatiota vahvasti. Heltti on ollut edelläkävijä etäkonsultoinnissa ja etäsairaanhoidossa. Mehiläisessä palkataan digilääkäreitä, jotka tekevät suurimmaksi osaksi vain digipalveluita.

Palveluiden digitaisoituminen muuttaa myös asiakkaiden käyttäytymistä, sillä palvelut ovat mahdollisesti sekä ajasta että paikasta riippumattomia ja helpommin saatavilla. Tämä tekee asiakassuhteiden hallinnan entistä haastavammaksi. Asiakkaat olettavat myös asiakaspalvelun olevan saatavilla ympäri vuorokauden. Myös asiakastietojen hallinta muuttuu vaikeammaksi, koska tietoa eri kanavista tulee entistä enemmän. Hyvän asiakaskokemuksen ja ostouskollisuuden vahvistaminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Etäpalveluiden yleistyminen terveydenhuollossa voi kuitenkin jättää ulkopuolelle esim. iäkkäät ja työelämän ulkopuolella olevat. Näin ollen myös perinteisten palveluiden kysyntää edelleen on.

Terveydenhuollossa on otettu laajalti käyttöön asiakkaiden sähköinen asiointi. Vähimmillään ajanvarauksen ja omien varaustietojen tarkastelun voi hoitaa sähköisesti. Myös erilaiset laajemmat asiointipalvelut ovat yleisiä ja suuri harppaus digitalisaation suuntaan on ollut eKanta-hanke, jossa kaikki terveystiedot ja mm. reseptit ovat sähköisesti saatavilla. Taulukossa 1 on kuvattu, millä asteella terveydenhuollon digitalisaatio on. Suurin osa käyttää verkkosivuja tiedottamiseen, mutta muilta osin digitalisaatiossa on vielä paljon eroja. Vuonna 2015 terveyskeskuksista alle puolilla oli käytössä sähköinen ajanvaraus.

[pipsapaaja-blog]

https://jennikarantanen.tumblr.com/post/188674019067/esimerkki-digitaalisesta-liiketoiminnasta-case

[pipsapaaja-blog]

Hyvinvointia digitalisaation avulla

Erilaiset laitteet ja verkkopalvelut auttavat meitä seuraamaan ja ylläpitämään terveyttämme sekä hyvinvointiamme. Teknologian avulla voidaan seurata esimerkiksi unen laatua ja aivotoimintaa.

Tähän asti teknologiaa on käytetty hyvin paljon liikunnasta ja hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten omaan terveydentilansa tarkkailuun, mutta kuinka tätä voitaisiin käyttää hyväksi ikääntyvien terveydenhuollossa? Moni ikääntyvä ihminen asuu yksin ja valitettavasti myös sellaiset, jotka tarvitsisivat hoitoa, odottavat paikkaansa hoivakodissa tai tuetun asumisen yksikössä.

Futurice Future Forces 2019 -julkaisussa on ennustettu, että seuraavan vuoden aikana erilaiset unen laadun mittaukset tulevat yleistymään edelleen, terveyspalvelut perustuvat enemmän kestotilauksiin ja onnellisuus nousee edelleen tärkeämmäksi tekijäksi. Seuraavan kahden vuoden sisällä tullaan keskittymään naisten voimaannuttamiseen kehitysmaissa ja teknologian mahdollisuuksiin saattohoidossa ja kuoleman kohtaamisessa. 2-5 vuoden päästä teknologia voi mahdollistaa DNA:n tutkimisen niin tarkasti, että oman terveyden elinkaarta voidaan suunnitella. Myös iäkkäämmille tullaan kehittämään teknologian avulla varmasti erilaisia palveluita ja helpotusta arkeen ja oman terveyden seuraamiseen, edistämiseen ja oireiden ennakoimiseen. Robotit tulevat osaksi hoitotyötä ja vapauttavat henkilöstöä ihmisen kohtaamista vaativiin tehtäviin. Myös kuolemisen vastuullisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota.

Näkökulmat ovat mielestäni hyviä. Osa niistä kuulostaa vielä kovin kaukaiselta niin oman elämän kuin teknologiankin kannalta. Toivoisin erityisesti teknologian tuovan helpotusta ikäihmisten kotona-asumiseen ja että se toisi myös turvallisuuden tunnetta heille.

[pipsapaaja-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta saatetaan yhdistää suoraan esimerkiksi verkkokauppoihin, mutta se on käsitteenä paljon laajempi. Verkkokauppa on vain yksi tapa harjoittaa digitaalista liiketoimintaa. Digitaalisuus on osa nykypäivän liiketoimintaa. Sekä yrityksen sisäiset prosessit että ulkoinen toiminta on vahvasti digitalisoitunutta. Varsinaisella digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaankin siis toimintaa, joka on totutusta poikkeavasti toteutettu digitaalisesti ja johon liittyy jonkinlainen ansaintalogiikka. Hyvä esimerkki on nykyajan lääkäripalvelut, joita voi käyttää täysin digitaalisesti lääkärin tehdessä diagnoosin esimerkiksi verkkoalustan kautta lähetetystä kuvasta. Lääkäri voi myös määrätä reseptin, joka siirtyy sähköisesti suoraan apteekkiin.

Miten se vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan?

Digitalilsaatio ja digitaaliset palvelut ovat tulossa osaksi jokaista toimialaa. Digitalisaatiota ei kannata pelätä, sillä se voi tuoda yritykselle kilpailuetua, jos esimerkiksi keksitään aivan uudenlainen tapa toimia tai jos vanha toiminta toteutetaan digitaalisessa muodossa tehokkaammin. Myös sisäisten prosessien digitalisointi vapauttaa työntekijöiden aikaa tehdä liiketoiminnalle arvokkaampaa työtä.

Liittyvätkö digitalisaatio ja globalisaatio toisiinsa?

Digitalisaatio edesauttaa globalisaatiota, koska monet palvelut eivät enää ole paikkaan sidottuja. Digitalisaatio on myös lisännyt kilpailua, kun uusiksi kilpailijoiksi nousevat myös sekä ulkomaiset että kotimaiset kilpailijat, jotka fyysisen sijaintinsa puolesta eivät aiemmin olisi olleet kilpailijoita. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kansainväliset suuret verkkokauppaketjut, jotka ovat Suomeen rantauduttuaan vieneet markkinatilaa suomalaisilta kivijalkamyymälöiltä. Kilpailun kääntöpuolena on kuitenkin se, että kansainväliset markkinat ovat lähempänä suomalaisia toimijoita ja näin avautuu myös aivan uusia alueita, jotka eivät ennen digitalisaatiota välttämättä olleet suomalisten yritysten saavutettavissa.

Kuinka olen itse kokenut digitaalisen liiketoiminnan?

Digitalisaatio on luonteva osa lähes jokaisen meistä arkea. Kaikenlaisia ostoksia on helppo tehdä verkossa, verkossa voi lisäksi mm. opiskella, kuunnella musiikkia, hoitaa pankkiasioita, ostaa matkalippuja, lukea lehtiä ja ostaa terveydenhuoltopalveluita.