ALUSSA OLI PEPSI, TYHJÄ PAPERI JA MINÄ
Olin alussa suoraan sanottuna älyttömän hukassa koko asian kanssa. Artblockia oli kestänyt jo useampi viikko ja piirtäminen sun muu työstäminen oli tuntunut elämää hankalammalta. Tämän lisäksi faktan – että joudun maksamaan ihan kaiken tarvitsemani itse ilman koulun tai kotiporukoiden tukea – tajuaminen ei auttanut tilannetta yhtään. Saimme onneksi tietää valittavat aiheet hyvissä ajoin etukäteen ja infotilaisuuskin pidettiin ja ajattelin, että saan homman käyntiin hyvin. Ja sainko ? No en.
Päädyin tehtävään numero 3. Valokuvan ja maalauksen suhde ja tehtävänanto kuului seuravaasti:
Tutki maalauksen ja valokuvan eroja, yhtymäkohtia ja vuoro-vaikutusta taiteessa ja visuaalisessa kulttuurissa. Toteuta teos, jossa hyödynnät sekä valokuvan että maalauksen tekniikoita ja ilmaisukeinoja. Nimeä teoksesi.
Kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että olisin kokenut sanoinkuvaamattoman valaistumisen ja saanut mahtavan idean vaan oikeastaan siitä, että mikään muu aihe sytytti kipinää vielä vähemmän kuin tämä. En ollut koskaan ollut samanlaisessa tilanteessa kuvaamataidon tehtävän kanssa, pääni oli tyhjä kuin rei’itetty vesisanko. Istuin tumput suorina koulussa ja kotona ja aloin pikkuhiljaa ymmärtämään, että aika oli käymässä vähiin. En halunnut aloittaa kurssia ilman minkäänlaista käsitystä siitä, mitä olin alkamassa tehdä.
