Alkuintro – Tämä sinun vähintään tulee tietää
Tässä sitä nyt ollaan. Vihdoin tuntuu siltä, että on jotain kirjoitettavaakin. Minä olen siis Emmi ja olen mukana Setan Yhdenvertainen vanhuus-hankkeen ja Metropolian yhteisessä projektissa. Kuten on 12 muutakin opiskelijaa. Me haluamme saada jotakin muuttumaan. Ei juuri nyt ja tällä sekunnilla, mutta tulevaisuuden soisimme ihmisten olevan hitusen (no okei, vähän enemmän kuin hitusen) enemmän perillä siitä, että iäkkäitä ihmisiä ei voi tarkastella yksien ainoiden linssien läpi ja tehdä myös ikääntyneelle asiakkaalle selväksi oman toiminnan kautta, että tämä saa olla näyttää kaikki puolet itsestään ilman, että kukaan tuomitsee. Että oma elämän tarina on tärkeä tapahtui siinä sitten mitä tahansa ja, että sen saa kertoa ilman sensuuria jos vain haluaa.
Setan hanke on lähtenyt tarpeesta ja mukana menossa ovatkin myös Mummolaakso ja Suomen Karhut Fin-Bears ry. Ikääntyneitä on jatkuvasti enemmän, kuten meitä jaksetaan muistuttaa. He ovat terveempiä kuin aiemmin, he elävät pidempään ja he haluavat parempaa palvelua. Opiskelijaprojektissamme keskitymme siihen, että terveyden-, sosiaali- ja hoitoalan opiskelijat, työntekijät ja asiantuntijat osaisivat tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuudet työskennellessään iäkkäiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa.
Olemme halunneet mukaan projektiin, koska koemme että tällä asialla on väliä, koska se herättää tunteita (olisitte olleet kärpäsinä katossa parissa ensimmäisessä tapaamisessa ne olivat kuin jonkunlaisen lievästi kajahtaneen tukiryhmän kokous) ja koska suurin osa meistä ei itsekään koe tietävänsä aiheesta riittävästi, jotta voisi hyödyntää tietoa työelämässä. Henkilökohtaisesti olin aluksi aivan kujalla. Niinkin kujalla että ajatus kissojen tanssittamisesta sushi-aineksiksi pukeutuneina tuntui hyvältä ajatukselta (”Oikeesti, minkälainen video voisi olla enemmän suosittu Youtubessa?! Sitten sinne väliin vaan tietoiskuja siitä, miten retuperällä tämän asianhoitaminen on!”). Luojan kiitos yksinään kaverini ei suostunut lainaamaan minulle kissojaan.
Me olemme siis opiskelijoita, me olemme nuoria, lähinnä alle 30-vuotiaita. Me emme tiedä mitä vanhuus on. Me tiedämme, miten se määritellään, mitä se aiheuttaa ja että se on joskus meidänkin kohtalomme. Omassa ikäryhmässämme näemme helposti heterogeenisyyden, koska tunnemme niin paljon omanikäisiämme ja pystymme luomaan kokonaiskuvan ikäryhmästämme. Silti ennakkoluuloja ja stereotypioita esiintyy. Ne ovat tiedostamattoman mielemme tietoiseen ajatteluumme lähettämiä viestejä, jotka ovat syntyneet elämämme varrella kokemuksien, lukemamme ja muiden ihmisten kertomuksien kautta. Tiedostamaton mielemme on tehnyt päätöksen siitä, miten toimimme jo ennen kun tiedämme päättäneemme yhtään mitään. Aivomme näkevät tarkasti peukalonkyntemme kokoiselle alueelle kerralla ja kaikki tieto, joka menee aivoihimme on vain omaa tulkintaamme todellisuudesta. Se ei ole totuus. Tai siis tietenkin se on oma totuutemme, mutta täytyy muistaa, että jokaisella on omansa.
Haluamme tässä projektissa siis tarjota itsellemme, opiskelutovereillemme, opettajille ja kaikille muillekin kokemuksia, tarinoita ja vähän luettavaakin (hahaa, vieläkin luet!), jotta pystyisimme näkemään ikääntymisen ja ikääntyneet paremmin sellaisina kuin he ovat, ei stereotypioina. Tämä blogi seuraa projektin etenemistä. Lisäksi meillä on päivänsana-osio, jossa selitetään erilaisia aiheeseen liittyviä termejä (alkaa heti, kun saamme itse termit selviksi itsellemme). Pyrimme myös selvittämään, miten muualla maailmassa aiheeseemme on pureuduttu sekä tietenkin viihdyttämään. Olemme osa markkinointiryhmää. Ryhmämme toimenkuvaan kuuluu tämän blogin lisäksi julisteen tekeminen ja artikkelien kirjoittaminen, joita tietenkin promoamme häpeämättömästi täällä.
Toinen ryhmämme on videoryhmä. He toteuttavat haastattelut, he tuovat tarinat lihaksi. Ensimmäinen uhri oli ihana Jorma Hentilä, joka ennen haastatteluaan piti kaikille projektissa mukana oleville briiffauksen siitä, mitä meidän mahdollisesti tulisi tietää (siitä lisää seuraavassa postauksessa!). Toivomme saavamme lopputulokseksi videon, jonka voimme pistää eri kouluihin jakeluun. Lisäksi meillä on kyselyryhmä, joka lähettää kaikille Hyvinvointi- ja toimintakyky klusterin ja Terveydenhuolto klusterin opettajille kyselyn liittyen siihen otetaanko heidän mielestään seksuaali –ja sukupuolivähemmistöt tarpeeksi hyvin huomioon opetuksessa. Ja jos ei, mitä asialla pitäisi tehdä. Toivomme vähintään 20% vastausaktiivisuutta. Tuloksista sitten kootaan kovaa dataa. Henkilökohtaisesti odotan innolla tämän kyselyn tuloksia!
Tässä pieni intro aiheeseen. Kysymyksiä saa esittää ja kommentteja jättää. Se olisi jopa toivottavaa. Kertokaa myös jos teillä on mielessä jotain aineistoa, johon meidän olisi hyvä tutustua!
Tulossa lähitulevaisuudessa:
1) Materiaalia Jorma Hentilän luennosta ja haastattelussa,
4) Blogiparini ensimmäinen postaus!
Kannattaa siis pysyä messissä!
P.S. Millaisen kuvan sinä loit minussa mielelläsi tätä postausta lukiessasi? Keksitkö, mitä voisin opiskella? Miksi lähdin mukaan tähän projektiin? Miltä minä näytän? Olenko mukava vai besserwisser? Miksi annoin edellisessä kysymyksessä juuri nuo kaksi vaihtoehtoa? Millaisia minä ajattelen niiden ihmisten olevan, jotka tätä blogia lukevat?
