Matka markkinoinnin huipulle

[sallamt18-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

DNA:n tilaamassa tutkimuksessa suomalaisten asioinnista ja palvelukokemuksesta digitaalisella alustalla paljastuu paljon tietoa. Osa on aika itsestään selviä asioita mutta tutkimuksessa paljastuu myös muutamia yllättäviä tuloksia. 

Käsittelen tässä vielä ensin käsitteen palvelukokemus, joka tarkoittaa oikeastaan samaa asiaa kuin asiakaskokemus. Eli mistäs se koostuu:

Maya Angelou on kiteyttänyt hyvin sen, mitä asiakaskokemus on. Asiakas- ja palvelukokemus koostuu siis pääasiassa siitä miltä asiakkaasta tuntui palveluhetkellä. Totta kai siihen vaikuttaa myös asiakaspalvelijan ammattitaito, sovellusalustan käytettävyys/kivijalka liikkeen helppo saavutettavuus.

------------

Noniin takaisin siihen kyselyyn.

Lähes kaikki (80%) kyselyyn vastanneista on hoitanut pankkiasioita digitaalisesti. Hieman yli kolmasosa on varannut ajan lääkärille digitaalisesti ja lähes saman verran käyttänyt nettihuutokauppoja ja/tai nettikirppiksiä. Itselleni oli yllättävää, että parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista /-kirppiksiltä. Luulen, että tähän vaikuttaa se, että ruudun toisessa päässä on ihminen ja kauppaa käydään vain (hyvin toimivalla) digitaalisella alustalla. Ja varsinkin jos kyseessä on hieman kinkkisempi ratkaisu mitä asiakas hakee, hän toivoisi, että olisi fyysisiä kanavia missä olisi asiantuntijan apu saatavilla. Yllättävää kyselyn tuloksissa ei siis ole se, että vastauksissa on korostunut väittämät:

”Haluan asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan – välillä ”fyysisissä” kanavissa ja välillä verkossa/mobiilisti”

”Pidän tärkeänä, että yritykset kehittävät toimintaansa kivijalassa (perinteiset myymälät asiakaspalvelupisteet ym.).”

Tänä päivänä lähes kaikki digitalisoituu. Minun teoriani on, että tulevaisuudessa ihmiset tulevat kaipaamaan yhä enemmissä määrin ihmiskontaktia ja tämän takia yllä olevat väittämät eivät tule yllätyksenä.

Totta kai vastauksissa oli myös niitä vastauksia paljon, että ihmiset haluavat yhä enemmissä määrin hoitaa asiansa digitaalisesti. Kyselyssä tuli esille, että tulevaisuudessa haluttaisiin hoitaa omaan terveyteen liittyviä asioita yhä enemmän digitaalisissa kanavissa. Esimerkiksi lääkäriajan varaaminen, reseptien uusiminen, pienimuotoinen keskustelu lääkärin kanssa ja niin edelleen. Tämä tulos ei ole yllättävä, koska kyllähän me kaikki tiedämme, miten raivostuttavaa on jonottaa puhelimessa varaamassa aikaa tai apteekissa uusimassa reseptejä tai maksaa lääkärille maltaita siitä, että käyt vain uusimassa sen reseptin ja kaikkien aika menee hukkaan.

Digitaalisia palveluja on paljon. Kyselyssä yllättävä tulos on se, miten pieni osa ihmisistä on tehnyt ruokaostoksia netissä. Tätä markkinoidaan todella vähän, koska ilmeisesti se vielä tuottaa tappiota kaupoille. Mutta tämähän olisi loistava palvelu esimerkiksi vanhuksille, jotka liikkuvat huonosti eivätkä jaksa kantaa ruokakassejaan tai yrityksille, jotka tarjoavat työntekijöille lounaan/hedelmiä/välipalaa.

Yritysten tulisi viedä palvelunsa ja tuotteensa nettiin. On kuitenkin tärkeää, että alusta on toimiva, helposti käytettävä ja sen tulisi toimia myös mobiilialustalla. Yritysten on myös extratärkeää huomioida asiakaspalvelu myös verkossa, kuin kivijalkamyymälässäkin. Siihen tulee kiinnittää erityishuomiota. Pienet asiat, tunne, ratkaisee, miten asiakas koki palvelun liikkeessä, oli se digitaalisella alustalla tai kivijalkamyymälässä.

  Lähteet:

DNA - Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016. Tutkimusyhteenveto medialle.

https://www.asml.fi/blogi/asiakaskokemus-tunne-tunnelmamuotoilu/

[sallamt18-blog]

Hakukoneoptimointi (SEO)

Hakukoneoptimoinnilla (SEO= search engine optimization) tarkoitetaan pieniä muutoksia sivustoon, joilla asiakkaat löytävät sivuston helpommin ja paremmin. Luin Googlen oppaan hakukoneoptimoinnista ja koostin tähän 10 kohtaa, millä kuka tahansa voi optimoida omien sivujensa näkyvyyttä. 

Kohdat 1-6 ovat todella teknisiä osioita ja niihin saatat tarvita apua. Mutta kohta 7-10 ovat tärkeimpiä asioita joihin voit vaikuttaa itse, etkä välttämättä tarvitse ammattilaista tekemään niitä.

1. Ensi askeleet

Tarkista nämä asiat:

Näkyykö sivustosi Googlessa?

Onko sisältö korkealaatuista?

Näkyykö yritys Googlessa?

Onko sisältö nopea käyttää kaikilla laitteilla?

Onko verkkosivustosi turvallinen?

2. Rajoita joidenkin sivujen näkyvyyttä 

Jos jotain sivuja ei halua, että Google löytää ne, ne voi merkitä robots.txt merkinnän avulla. Näin kannattaa tehdä esimerkiksi oman sivuston hakusivulle. Käyttäjät, jotka etsivät tietoa Googlesta, eivät pidä siitä, että heidät ohjataan uudelle hakusivustolle.

3. Kuvaavat otsikot

On tärkeää, että sivustolla on kuvaavia, yksilöllisiä ja jämäköitä otsikoita. Esimerkiksi etusivun otsikko voi sisältää yrityksen nimen ja yhteystiedot. Epämääräiset otsikot ja sisällöt kannattaa jättää pois, esimerkiksi ”uusi sivu”. Otsikon ollessa liian pitkä, Google voi jättää osan siitä pois. Jokaiselle sivulle on hyvä luoda yksilöllinen ja kuvaava otsikko, jotta Google tietää miten se eroaa muista sivuston sivuista. On myös tärkeää, että käyttäjät ja Google näkevät sivuston samalla tavalla. Näin sivusto löytyy parhaiten hakutuloksissa. Descreption -osion käytöllä on hyötyä siinä vaiheessa, jos Google ei löydä sivulta katkelmaa, joka kuvaa otsikkoa hyvin. Silloin Google näyttää Descreption -osion kirjoituksen 

4. Otsikkotagit

Otsikkotagit korostavat tärkeää tekstiä. Se näyttää myös suuremmalta, joka kertoo lukijalle, että tämä kohta tekstistä on tärkeä. Otsikkotagejä tulee käyttää jäsentämiseen myös eikä pelkästään tekstin tyylittelyyn

5. Strukturoitu data

Strukturoitu data on koodi, jonka avulla pystytään kuvailemaan sisältöä. Esimerkiksi yrityksesi ollessa verkkokauppa ja myyt vaikkapa leivontatarvikkeita, kun lisäät tuotesivuille merkintöjä, se auttaa Googlea ymmärtämään, että sivustolla on tuotteita, asiakkaiden arvosteluja ja hintatietoja. Merkinnät kannattaa tarkistaa Googlen strukturoidun datan työkalulla. Näin varmistat, ettet käytä virheellisiä merkintöjä. Muista, että et muuta sivuston lähdekoodia, jos et ole varma, miten merkintä tehdään!

6. Sivustohierarkian organisointi

Sivuston jokaisella osiolla, tuotteella jne. täytyy kaikilla olla oma URL -osoite, jotta ne voidaan indeksoida ja ohjata asiakas oikealle sivustolle. URL -osoitteet kannattaa merkitä selvästi, esimerkiksi nimillä. Numeroilla merkityt URL -osoitteet ovat epäselviä. Navigointi sivustolla kannattaa suunnitella hyvin. Etusivulta kaikki yleensä lähtevät liikkeelle. Jos sinulla on tuhansia tuotteita, täytyy miettiä ala – ja luokkasivujen luontia järkevästi. Alasivuja ei kannata olla kuitenkaan liikaa, ettei käyttäjän tarvitse klikkailla liian montaa kertaa päästäkseen haluamalleen sivulle Navigointipolku on kätevä käyttäjälle, koska siitä hän pääsee paljonkin taaksepäin ja nopeasti. 

7. Sisällön optimointi

On tärkeää, että sivustosi sisältö on kiinnostavaa. Jos ihmiset pitävät sisällöstäsi, he yleensä jakavat sitä esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yrityksen täytyy miettiä millä hakusanoilla yrityksen sisällöt löytyvät. Harjaantunut kotikokki voi etsiä vain ”reseptejä kukkakaalista”, kun taas uusi leipuri käyttää spesifimpää hakusanaa ”kukkakaalilaatikko”. Nämä erot kannattaa ottaa huomioon sisällöntuotannossa. Pidä huoli, että sisältösi on helppolukuista, loogisesti jaoteltuja, relevanttia, uutta. Vältä käyttämästä tekstiä kuvissa ja videoissa, koska käyttäjä ei voi kopioida niitä ja laittaa hakukoneisiin. Myös kielioppivirheitä tulee välttää, joten oikoluetuta teksti aina jollain toisella ennen julkaisemista!

8. Linkit

Kun linkität tekstissä omalle sivustolle tai ulkopuoliselle sivustolle, täytyy miettiä tarkasti mihin sanoihin linkin linkittää, jotta käyttäjä ja Google ymmärtää navigoida sivustollasi oikein. Tähän auttaa kuvaava teksti, esim. jos blogikirjoituksessa kerrot uudesta kakkuvuoasta, voit linkittää kakkuvuoka sanaan linkin, mistä pääsee tutustumaan ja tilaamaan kakkuvuoan. Jos sivustosi sisältää kommenttiosion, kannattaa niihin lisätä ”nofollow” -linkki. Tällöin vältyt oman sivustosi maineen tahraamisesta Googlen silmissä. Jos sivustoltasi klikkaamalla pääsee paljon roskasivustoille, sivustosi arvo Googlen silmissä laskee.

9. Kuvien optimointi

Kuville kannattaa antaa myös kuvaavat ja lyhyet nimet. Joten älä käytä yleisiä esim. ”pic1.jpg” nimiä kuvilla. Näin myös kuvat löytyvät paremmin Google haussa ja ohjaavat sivustollesi. Käytä kuvista yleisesti tuettuja tiedostotyyppejä (JPG, GIF, PNG jne.)

10. Sivuston mainostaminen

Sosiaalisen median sivustojen käyttäminen yhteisölle tiedon jaossa on hyväksi. Mutta vältä jokaisen sisällön mainostamista. On tärkeää, että tunnistat myös itse relevantit, uudet ja kiinnostavat sisältösi. On hyvä, että verkostoidut samanlaisista asioista kiinnostuneiden yritysten kanssa. Näin voitte jakaa toistenne osaamista ja tietotaitoa ja auttaa toisianne omien sivujenne mainostamisessa.

Ja muista tehdä sivustostasi myös mobiililla toimiva! Suurin osa käyttäjistä käyttää mobiililaitetta tiedon etsimiseen ja netissä surffaamiseen.

 Lähteet:

https://www.tulos.fi/hakukoneoptimointi/

https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

[sallamt18-blog]

Asiakaspalvelua chatbotilta

Perinteinen chat on tietokoneohjelma, jossa ruudun toisella puolella asiakkaalle vastaa ihminen.

Perinteisen chatin hyödyt: 

Ihminen osaa todennäköisesti vastata kaikkiin kysymyksiin joita asiakas esittää. Tai ainakin pystyy ottamaan asiakkaan yhteystiedot ja palaamaan asiaan. Jos asiakaspalvelija on hyvä viestiä myös virtuaalisesti, saa asiakas erinomaista asiakaspalvelua. 

Perinteisen chatin haitat: 

monesti ihmisen vastaamassa chatissa vastauksen saaminen voi kestää. Jos sivustolla on monta vierailijaa ja asiakaspalvelijoita vain yksi, voi palvelun saamisessa kestää hetken aikaa. Asiakas voi saada myös tylyn kuvan kirjoittajasta, jos viestintä ei ole kohdillaan. Yrityksellä ihmisen käyttämä chat on myös kallista, koska työntekijä tekee niin paljon kuluja.

Löysin vain yhden chatin, jota käyttää ihminen alusta asti. 

https://www.sokos.fi/fi/sokos/ohjeet/chat-palvelu

Chatbot

Chatbot on tietokoneohjelma, joka käyttää tekoälyä ja oppimista. Se tunnistaa kysymyksiä ja oppii keskustelemaan ihmisen kanssa kuten ihminen. Eniten chatbotteja käytetään asiakaspalveluun. Yleensä asiakaspalvelussa on vielä myös ihminen, jolla kysymykset ohjataan, jos tekoäly ei osaa vastata asiakkaalle. Aikaisemmin chatbotit ovat toimineet esimerkiksi Facebook Messengerin kautta mutta nykyään ne saadaan toimimaan yrityksen omilla kotisivuilla. Chatbotilla voi myös tilata esimerkiksi ruokaa kotiin (Kotipizza KotiBot) tai varata lennot (KLM). Chatbotia on myös käytetty hyväntekeväisyyteen, kuten tehtiin vuoden 2017 Nenäpäivä keräyksessä, jossa pystyi lahjottamaan NenäBotin kautta rahaa keräykseen. Chatbot voi myös suositella asiakkaalle uusia tuotteita ja palveluja

Chatbotin hyödyt:

Chatbot on nopea ja lopulta edullinen ratkaisu. Vaikka alkuinvestointi ja -koulutus täytyy tehdä, pystytään chatbotin avulla varmasti ainakin yhden henkilön työpanos sijoittamaan johonkin muualle. Robotti/tekoäly pystyy tehokkaasti hoitamaan useamman asiakkaan kerrallaan, kun taas ihmisellä kestää aikaa poukkoilla eri chatistä toiseen. Tekoäly osaa myös tarvittaessa ohjata kysymykset ihmiselle, jos tekoäly ei osaa niihin vastata. Tekoäly myös oppii, joten ehkä tulevaisuudessa se osaa vastata kaikkiin kysymyksiin.

Chatbotin haitat:

Joskus kun robotti vastaa ihmiselle, vastaukset voivat tuntua tylyiltä. Tekniset ongelmat voi vaikeuttaa chatbotin toimintaa. Ennen kuin teknologia kehittyy äärimmilleen, asiakkaasta voi tuntua, että hän ei saa henkilökohtaista palvelua, kun robotti vastaa hänelle.

Lähteet:

https://pivo.fi/mika-ihmeen-chatbot/

https://www.salesforce.com/fi/blog/2018/chatbot-usein-kysytyt-kysymykset.html

https://studio.kauppalehti.fi/telia/hyodynna-ensikohtaaminen-nain-hurmaat-asiakkaasi-verkossa

[sallamt18-blog]

Facebookin algoritmit

Tietoa on tänä päivän paljon ja sitä tulee joka tuutista. Facebook auttaa löytämään timantit, joista ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneet.

Vuosittain järjestettävässä F8 tapahtumassa kerrotaan Facebookin uudistuksista. Vuoden 2017 tapahtuman videolla Adam Mosseri kertoo miten Facebookin News Feed toimii.

Miten Facebookin News Feed toimii?

News Feed käyttää algoritmeja, joilla se tekee jokaiselle käyttäjälle yksilöllisen News Feedin. Algoritmi on kaava tai joukko vaiheita, jolla pystytään ratkaisemaan tietty ongelma.

Niihin kuuluu inventointi(Inventory), signaalit (signals), olettamukset (predictions) ja pisteet (score). 

FB katsoo kaikki tarinat mitä ystävät ja yritykset ovat julkaisseet, eli tekee inventaarion mitä on tarjolla (inventory).

Sitten se etsii signaaleja: Kuka tarinan on julkaissut? Kuka, koska ja paljonko kello on, millä puhelimella olet ja niin edelleen. Signaaleja on satoja tuhansia mistä voi valita. Näistä signaaleista päätellään, miten kiinnostunut käyttäjä on julkaisuista. (signals)

Tämän jälkeen lasketaan millä todennäköisyydellä käyttäjä tykkäisi/kommentoisi/jakaisi tarinaa, paljonko aikaa käyttäjä viettäisi lukiessasi tarinaa jne. Nämä ennusteet perustuvat aikaisempiin tekemisiin Facebookissa, kuten kenen julkaisuisista käyttäjä on aikaisemmin tykännyt tai kommentoinut, onko julkaisu ollut kuva tai teksti. Myös se, kuinka usein tämä henkilö julkaisee tai vaikka jos joku käyttäjän ystävä on kommentoinut julkaisua. (predictions)

Sitten annetaan relevanssi pisteet eli annetaan pisteet kuinka kiinnostunut käyttäjä olisi tarinasta. (score) 

Eli mitä käyttäjä näkee News Feedissä, riippuu siitä kenen kanssa ollaan kavereita ja ketä seurataan. Eli jokaisella käyttäjällä on oma personoitu News Feed. Kun pisteet on annettu, korkeimmat pisteet saanut julkaisu näkyy ensimmäisenä ja etenee piste järjestyksessä.

Nämä toimenpiteet tehdään jokaiselle ystävälle, yritykselle josta tykkäät tai ketä seuraat, joka ikinen kerta, kun menet Facebookiin.

Videolla käytiin vielä 2017 vuoden teemat liittyen News Feediin:

Discovery -osio: auttaa ihmisiä löytämään paremmin sisältöjä mistä he pitävät, vaikka eivät edes tiedä niiden olemassaoloa. News Feed auttaa löytämään uusia juttuja, tästä esimerkkinä ”Pages you may like”.

Integrity: Facebook on alustana massiivinen, joten velvollisuuksia paljon. Facebook haluaa kehittää sitä, miten voisi tukea paremmin yhteisöjä ja lisätä hyvää ja vähentää pahaa, joten raportointia parannetaan. Käyttäjien on helpompi raportoida esim. epäasiallisesta sisällöstä, ja Facebook kehittää väärennettyjen uutisten havainnointia ja niistä kouluttamista. Samoin Facebook haluaa vähentää klikkiuutisia.

Partnershisps: haluaa tulla paremmaksi partnerille. Facebook haluaa auttaa luomaan mielenkiintoisia uutisia ja lisäämään paikallisten uutisten määrää. Samoin lisätään mahdollisuus joukkorahoitustuotteille, jotta pienet yritykset voivat kasvaa ja kehittyä

[sallamt18-blog]

Verkkomarkkinointi

Fonectan  Markkinointi NYT -raportin mukaan tuotteeseen liittyvä tietojen haku, myynti ja suosittelu tehdään verkossa. Jos asiakas halutaan vielä kivijalka myymälään, täytyy se tehdä verkossa mainostamalla tai sosiaalisen median avulla. Monet yrittäjät vielä miettivät, että pitäisikö omaa liiketoimintaansa laittaa verkkoon, vaikka suurin osa ihmisistä käyttää verkkoa ja mobiilipuhelinta ostostensa tekemiseen tai ainakin tuotetietojen ja -arvostelujen etsimiseen. 92% 15-55 vuotiaista suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin, mutta vain alle kolmasosa yrityksistä aikoo kasvattaa sosiaalisen median näkyvyyttään. 

Ostokäyttäytyminen on muuttunut

Yritys ei voi olettaa, että asiakas tietää jo ennestään yrityksen. Asiakas perustaa ostopäätöksensä siihen tietoon pohjautuen, mitä tietoa hän löytää verkosta yrityksestä ja sen tuotteista. Yrityksen täytyy olla näkyvillä monessa eri kanavassa monipuolisesti.

Verkkosivut

Fonecta kehottaa yrityksiä päivittämään yrityksen verkkosivut. Verkkosivujen tulisi tukea myös mobiilialustaa, koska melkein 80% suomalaisista omistaa älypuhelimen. Verkkosivuilla tulee myös olla aina joku tavoite, esimerkiksi uusien liidien saaminen. Yrityksen täytyy pitää huoli, että yrityksen yhteystiedot ovat näkyvillä ja helposti löydettävissä.

Tietojen päivittäminen

On tärkeää, että yritys ylipäätään löytyy verkosta ja sillä on omat sivustot. Muuten se olisi lähes sama asia kuin, että yritystä ei ole olemassakaan. Yrityksen täytyy päivittää tietojaan koko ajan, jotta ne ovat ajan tasalla ja uudet asiakkaat pystyvät kontaktoimaan yritystä. Hyvä tapa selvittää miten yritys näkyy hakukoneissa, on yksinkertaisesti hakea tietoa alasta hakusanoilla ja katsoa miten oma yritys näkyy ja pärjää hakutuloksissa. Yrityksen tulee mitata kaikkia markkinoinnin toimenpiteitään ja valita niistä kannattavimmat.

Mainonta verkossa

Monet yritykset luulevat, että Facebook on hyvä mainontakanava B2C myynnissä. B2B myynti on todettu myös tehokkaaksi Facebookissa, joten sitä kannattaa hyödyntää. LinkedIn mainonta on myös erinomaista B2B -mainontaa. Remarketingilla yritys saa tavoitettua ne asiakkaat, jotka ovat joskus ostaneet mutta eivät ole sitä pitkään aikaan tehneet. Mainonnassa on kuitenkin tärkeää, että se on kohdennettu oikein ja sisältö on järkevää ja kohderyhmää inspiroivaa.

Datan käyttö

Datan keräämisessä on tärkeää, että yritys sen oikein ja laillisin keinoin, samoin dataa tulee käyttää laillisesti. Asiakkaan tulee olla antanut markkinointilupa. Sähköpostitse voi lähestyä asiakasta tarjouksilla tai vaikkapa uudella blogijulkaisulla.

Digimarkkinoinnissa on tärkeää, että tiedät mitä teet, milloin teet ja miksi teet. On hyvä valita yhteistyökumppani, joka auttaa yrityksen alkuun ja kertoo mitä asioita voi tehdä itse ja mitä olisi hyvä tuottaa yhteistyökumppanilla. Sisällöt eri kanavissa ja hyvät arvostelut ja maine sosiaalisessa mediassa lisäävät asiakasmäärää.

[sallamt18-blog]

Inbound -markkinointi

Markkinointi on aikaisemmin keskittynyt tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksiin ja kampanjoiden luomiseen. Tätä kutsutaan outbound -markkinoinniksi. Siihen on yleistä, että myyjät menevät asiakkaan luokse vaikka he eivät ole kiinnostuneet tuotteesta. Outbound -markkinoinnin keinoja on muun muassa TV -mainonta ja ostetut sähköpostilistat. Moni ei pidä tästä markkinoinnin muodosta, koska se tuntuu tuputtamiselta. Asiakas saattaa tarvita tuotteen/palvelun, mutta markkinointi tapahtuu väärällä hetkellä, joten se ärsyttää asiakasta.

Alla taulukko outbound- ja inbound -markkinoinnin eroista mukaillen Power Markkinoinnin taulukkoa.

Inbound -markkinointia voisi kuvailla suomeksi asiakaskeskeiseksi, laadulliseksi tai vaikuttavaksi markkinoinniksi. Inbound -markkinointi keskittyy sisältöön. Sellaiseen sisältöön mikä kiinnostaa asiakasta ja herättää innostusta hänessä. Kun yritys auttaa asiakasta tuottamillaan sisällöillään, asiakas hakeutuu itse yrityksen asiakkaaksi, omasta halustaan. Asiakkaat halutaan kiinnostumaan yrityksestä erilaisten sisältöjen avulla. Luottamus asiakkaisiin kasvaa, kun yritys ratkoo yhteisössä asiakkaan ongelmia.

Inbound -markkinointi ei häiritse kuluttajaa. Se saa kiinnostuneet asiakkaat ostamaan, mutta ei aiheuta vihareaktiota muissa henkilöissä. Inbound -markkinoinnin tuloksia on myös helppo seurata; montako verkkokauppaostosta, klikkausta, tykkäystä jne. toimenpiteet tuottavat. Näistä tuloksista oppii myös paljon; mikä kiinnostaa kohdeyleisöä ja mikä ei. Inbound -markkinointi vaatii kuitenkin sen, että tunnet kohdeyleisösi hyvin ja sen mitä he vaativat, haluavat ja tarvitsevat.

 Sales communications oli tehnyt konkreettisen esimerkin inbound -markkinoinnista. He olivat tutkineet HubSpotin tietojen kautta, millä hakusanoilla oli heidän sivuilleen löydetty. He huomasivat valtavan trendin sosiaalisen median markkinoinnin hakusanoissa. He päättivät tehdä siitä blogikirjoituksen. Inbound -markkinoinnissa on todella tärkeää, että hakukoneoptimointi on tehty oikein, jotta sisältö näkyy mahdollisimman ylhäällä Googlen -hauissa. Sales communications kehottaa myös laittamaan aina call to action:in blogin tms. loppuun. He itse käyttivät banneria, jossa mainostivat asiakkaalle, että tätä painamalla saat ladata ilmaisen sosiaalisen median julkaisukalenterin. Näin he saavat henkilön yhteystiedot ja myös uuden liidin.

Inbound -markkinointi vaatii paljon. Se vaatii, että yritys tuntee asiakkaansa ja hänen tarpeensa, yrityksen täytyy osata tuottaa asiakkaalle arvoa tuottavia sisältöjä ja tätä myöten myös aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Mutta inbound antaa myös paljon; se on kustannustehokasta, sen tuottavuutta voi seurata ja näillä samoilla mittareilla opitaan omasta tekemisestä ja kohderyhmästä.

Siispä, inboundaamaan 😉

 Lähteet:

https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi

http://blogi.zeelandfamily.fi/inbound-markkinointi-suomeksi

https://someco.fi/blogi/mita-on-inbound-markkinointi/

[sallamt18-blog]

Lean Canvas

Uuden kehittäjä – kurssillamme Haaga –Heliassa saimme asiakascaseksi Validian ja innovoida heille jokin digitaalinen palveluratkaisu. Päädyimme mobiilisovellukseen, joka yhdistäisi Validian työntekijät ja asiakkaat. Mobiilisovellukseen saa integroitua paljon ratkaisuja. Esimerkiksi tiedotuksia asiakaspalvelusta, omien tietojen päivitystä, harrastekerhoista ilmoittaminen, työpaikka- ja asuntoilmoitukset.

Seuraavaksi avaamme hieman Lean Canvasiin kiteyttämiämme kohtia:

Ongelma

Lähtökohtaiseksi ongelmaksi totesimme viestinnän vaikeuden asiakkaiden ja palveluntarjoajan välillä. Tällä tarkoitamme puutetta suorasta, reaaliaikaisesta sekä helposta viestintäkanavasta osapuolien välillä.  

Ratkaisu

Ehdottamamme ratkaisu tähän ongelmaan on mobiilisovellus, jonka avulla yhdistetään Validia ja asiakkaat. Tämän lisäksi sovelluksen avulla voidaan mm. varata henkilökohtaisia avustajia. Alustana mobiilisovellus tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia jatkokehitystä varten.  

Avainmittarit

Paras avainmittarimme on sovelluksen latausmäärät, ja sitä kautta kävijämäärät. Mitä enemmän latauksia ja käyttäjiä, sitä enemmän tuloja ja näkyvyyttä sovellus saa.

Kustannusrakenne

Mobiilisovelluksen kustannusrakenne koostuu sovelluskehitys- ja palveluoperointikustannuksista. Jotta mobiilisovellus olisi kaikkien käytössä, Validian tulisi hankkia älypuhelimet asukkailleen. Älypuhelimen hankinta- ja käyttökustannukset voi sisällyttää vuokraan.  

Uniikki arvoehdotus

asiakkaan tarpeiden välitön huomiointi

asiakkaan arkeen helpotus

asiakkaalla mahdollisuus olla yhteydessä henkilökuntaan nykyaikaisin keinoin

Epäreilu kilpailuetu

Vankka kokemus alalta ja laaja asiakaskunta. Validialla on hyvä maine ja se tekee paljon yhteistyötä, jolloin heidän kokemuksensakin karttuu.

Kanavat

Sovelluksen markkinoinnissa käyttäisimme sosiaalisen median kanavia, kuten Instagramia, jota henkilökunta voisi itse päivittää eikä siitä tulisi mitään kuluja.  

Asiakassegmentit

Määrittelimme asiakassegmentit tai kohderyhmät siten, että ne vastaisivat Validian tarpeita. Päädyimme seuraaviin asiakasryhmiin:  

Kehitysvammaiset, jotka hoitavat päivittäiset asiansa itse ja käyvät mahdollisesti töissä

Fyysisesti vammaiset

Kehitysvammaiset

Kuntoutuspotilaat

Päädyimme siihen, että Validian palveluita aktiivisesti käyttävä henkilö, jolla on omasta takaa olemassa älypuhelin olisi potentiaalinen kohderyhmä siihen, että he ottaisivat ensimmäisen sovelluksen käyttöönsä. He ovat potentiaalisia ihan jo siitäkin syystä, että heille älypuhelimen käyttö on mutkatonta ja helppoa eikä aluksi tarvitse opetella käyttämään pelkkää älypuhelinta vaan päästään suorilta käyttämään sovellusta.

Tulovirrat

Tulovirtoja saadaan siitä, kun ulkoiset palveluntuottajat (fysioterapeutit, avustajat, laite- ja apuvälineiden toimittajat) otetaan mukaan markkinointiin Validian Instagram- tilin kautta. Omien palveluiden ja tuotteiden mainostamisesta sovelluksen kautta otetaan pieni palkkio.  

Tulovirrat koostuvat myös siitä, että asiakkaiden ja henkilökunnan välinen kommunikointi nopeutuu. Sovellukseen rakennetaan malli, josta näkee, kuka henkilökunnasta on “kuitannut” asiakkaan pyynnön, jolloin ei tule päällekkäisiä yhteydenottoja. Sovelluksen avulla Validia osoittaa arvostavansa nykyaikaisia välineitä asiakasyhteistyössä, ja toisaalta asiakkaat ovat tyytyväisempiä. Tämä taas tuottaa mahdollisia uusia asiakkaita tai nykyiset asiakkaat ostavat enemmän tarjolla olevia palveluita.

[sallamt18-blog]

Verkkokaupan trendit

Paytrailin kokoamassa verkkokaupan trendit 2018 – paketissa esitellään 5 verkkokaupan trendiä. Pureudun niistä itsellenni mielenkiintoisimpiin trendeihin: Kuluttajan käyttäytymisen muutokseen, asiakaskokemuksen merkityksen kasvamiseen ja kasvun nojautuminen rohkeuteen ja asiakkaan tuntemiseen.

Trendi 1: Kuluttajakäyttäytymisen muutos konkretisoituu

Lasse Mitronen ja Pasi Pietarinen ovat koonneet kolme mielenkiintoisinta ilmiötä;

Suomalaisia on alkanut kiinnostaa ulkomaiset verkkokaupat, etenkin muotituotteiden saralla. 

Ruuan verkkokauppa lähtee kasvuun, se on herättänyt mielenkiintoa kuluttajien keskuudessa varsinkin kotiinkuljetusten osalta.

 Verkkokaupan lisäännyttyä voimakkaasti, showroomien lukumäärä tulee kasvamaan. Ihmiset voivat tutustua tuotteisiin ja sitten ostaa ne netistä.

Verkkokaupan asiakasryhmät vuonna 2018 ovat Paytrailin mukaan, ”video-only” – nuoret, ”mobile only” –sukupolvi, sosiaalinen sukupolvi ja x – ja vanhemmat sukupolvet. Nämä asiakasryhmät käyttäytyvät eri tavalla verrattuna toisiinsa ja odottavat verkkokaupalta eri asioita.

”Video-only” –nuoret ovat tottuneet näkemään videoita, eivätkä lue mielellään. He kaipaavat verkkokaupalta visuaalisuutta, vaikuttajamarkkinointia, tarkkaa kohdennettavuutta ja kokemuksellisuutta.

 ”Mobile –only” –sukupolvi ovat milleniaaleja ja elävät puhelin kädessä. Kaikki pitää tapahtua mieluummin heti eikä nyt. Jos he kokevat asiakaspalvelun olevan huonoa, he siirtyvät nopeasti muualle asioimaan. Tämä sukupolvi odottaa verkkokaupalta sekä toimituksilta sujuvuutta ja nopeutta, vaikuttajamarkkinointia ja käyttäjien luomaa sisältöä.

Sosiaalinen sukupolvi (Y- sukupolvi) on erittäin brändiuskollinen. He myös vertailevat tuotteita ja tarvitsevat paljon enemmän informaatiota tuotteista kuin nuoremmat sukupolvet. Sosiaalinen sukupolvi haluaa verkkokaupalta luotettavuutta ja helposti löydettävyyttä, vertailuja ja arvioita.

X – ja vanhemmat sukupolvet siirtyvät varovasti verkkokauppaan. He arvostavat kotimaisuutta. Tämä sukupolvi oppii hitaasti verkkokaupan käytön, mutta sitten kun se on hallussa, he ovat erittäin verkkokauppauskollisia. Tämä sukupolvi toivoo verkkokaupalta luotettavuutta ja helppoa käytettävyyttä.

Trendi 2: Asiakaskokemuksesta kilpailuetu

Nopeus, valikoima ja laatu. Ne tulevat olemaan pääosassa verkkokauppa -asioinnissa. Asiakaskokemusta voi helpottaa nopeasti kolmella helpolla tavalla: verkkokaupan täytyy korostaa, miksi se on uniikki. Asiakkaat haluavat tuntea myös verkkokaupassa yhteenkuuluvuutta ja kokea elämyksiä. Ja asioinnin tulisi olla helppoa.

Pasi Pietarisen mukaan hinta ei ole enää ratkaiseva tekijä. Asiakas haluaa palvelulta helppoutta ja painottaa myös palvelun laatua. Verkkokauppiaan tulisi olla monessa kanavassa mukana. Hänen tulisi hyödyntää sosiaalisen median alustoja ja luoda sisältöä esimerkiksi videoiden avulla. Vaikka asiakas on verkossa, hänet tulisi huomioida yksilönä ja luoda personoitu asiakaskokemus ja ostopolku. Lasse Mitronen korostaa, että suomalaiset verkkokaupat eivät ole vielä kehittäneet kauppansa mobiilialustaa mahdollisimman hyväksi. Lähes kaikki tapahtuu mobiilisti ja yhä enemmässä määrin, joten mobiilialustojen käytettävyyteen tulisi kiinnittää ekstrahuomiota. Mitronen korostaa myös personoitua ostopolkua ja kohdennettua mainontaa.

Trendi 3: Yrityksen kasvu perustuu rohkeuteen ja asiakastuntemukseen

Leevi Parsaman mukaan verkkokauppiaan tulisi panostaa asiakasymmärrykseen. Verkkokauppa tarvitsee investointeja, jotta sen markkinointiin ja myyntiin voidaan keskittyä täysillä. Asiakas tulee myös tietää syvemmällä tasolla kuin vain demografisilta ominaisuuksiltaan. Lasse Mitronen korostaa taas ainutlaatuisuutta. Asiakkaalle tulee tehdä selväksi, miksi hän valitsisi juuri sinut ja miten erotut massasta. Tässä onnistuakseen verkkokauppiaan tulee tietää ja ymmärtää kohderyhmänsä ja osata myös poistaa heidän ostopoluiltaan esteet. 

Maria Rajakallio painottaa asiakaskokemuksen tärkeyttä. Nopeus ja helppous ovat verkkokauppa –asiakkaalle tärkeimpiä asioita. Valikoiman tulisi olla laaja, toimituksen nopea ja apu tulisi olla lähellä, jos asiakas sitä kaipaa.

Näistä trendeistä huomaa yhteistä, että esimerkiski  etenkin vaikuttajamarkkinointi, nopeus, helppous ja laatu ovat tärkeitä tekijöitä verkkokauppa –asiakkaille. Vaikka ostaminen tapahtuukin nykyään paljon netissä, ostajat ovat ihmisiä: he kaipaavat kokemusta, palvelua ja wau –efektiä. Verkkokauppiaiden täytyy olla luovia, jotta he pystyvät toteuttamaan mahdollisimman hyvän asiakaskokemuksen asiakkailleen.

[sallamt18-blog]

Valion somekanavat

Valion nettisivuilta löytyy linkit Valion Facebookiin, Instagramiin, Twitteriin, YouTubeen, LinkedIniin ja Pinterestiin.

Valion Facebook  tilillä on seuraajia 483 378 ja tykkääjiä 491 490. Facebook sivuilla yritetään paljon osallistaa ihmisiä keskusteluun käyttämällä julkaisuissa kysymyksiä. Julkaisussa mainostetaan paljon reseptejä, joissa tietenkin käytetään valion tuotteita. Julkaisuissa on myös linkkejä Valion tai yhteistyökumppanin Youtube -kanavaan, sekä tuotteiden mainostamista. Facebookiin julkaistaan lähes päivittäin. Facebook on suunnattu lähinnä kuluttajille ja varsinkin aikuisille ja erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneet ruuan laitosta.

Valion Twitter –tilillä on noin 18700 seuraaja. Eli merkittävästi vähemmän kuin Facebookissa, mutta Twitterillä onkin paljon vähemmän käyttäjiä Suomessa kuin Facebookilla. Twitteriin Valio julkaisee viikoittain ja viikoittainen aktiivisuus vaihtelee. Twitter –tilillä nähdään paljon ammattilaisille tarkoitettuja julkaisuja kuten pakkauksiin, yrityskilpailuihin ja maidontuottajiin liittyen. Kohdeyleisö on lähinnä ammattilaiset (markkinoijat, maidontuottajat, ilmastomuutoksista kiinnostuneet) mutta hieman myös kuluttajat, koska heille yritetään paljon avata, että mitä maidontuottajat tekevät ja miten esimerkiksi ammattikorkeakoulusta voi valmistua esimerkiksi tuotekehitykseen.

Valion Instagram sivuilla seuraajia löytyy noin 41 900. Instagramiin Valio julkaisee viikoittain useita kertoja. Instagramissa keskitytään selvästi visuaalisuuteen. Instagramissa yritetään Facebookin tavoin osallistaa yhteisöä kommentoimaan ja keskustelemaan julkaisuissa. Julkaisuista löytyy myös linkkejä resepteihin. Osa julkaisuista vetoaa myös tunteisiin ja ihmisten arkisiin asioihin; kiireiseen arkeen, perheen yhteisiin hetkiin jne. Instagramissa löytyy myös linkkejä yhteistyökumppaneiden blogeihin tai Youtube –kanaviin. Kohderyhmänä onkin varmasti nuoret aikuiset ja varsinkin naiset tai visuaalisuutta arvostavat henkilöt.

Valion YouTube –kanavalla on hieman yli 5000 tilaajaa. Videot ovat pitkälti mainosvideoita. Ne mainostavat kilpailuja ja tuotteita. Kohderyhmä jää minulle hieman epäselväksi. YouTubeahan käyttävät lapset ja nuoret suurimmaksi osaksi. Mutta mainokset ovat sellaisia mitä näkyy myös tv:ssä. Ehkä tarkoitus on kohdistaa mainonta lapsiin ja heidän vanhempiin, jotka mahdollisesti katsovat videoita yhdessä lastensa kanssa.

LinkedIn on ammatillinen sosiaalinen alusta. Valion LinkedIn –sivustolla on seuraajia noin 13500. Siellä on ammatillisia julkaisuja esimerkiksi messuilta, työpaikkailmoituksia, kansainvälistymistarinoita, markkinatietoa, työpaikkailmapiiristä. Sisällöt ovat selkeästi kohdistettu alan ammattilaisille, työnhakijoille, nykyisille työntekijöille, alasta kiinnostuneilla ja niin edelleen.

Pinterest on paikka, johon ihmiset voivat luoda tauluja mihin kokoavat omia inspiroivia kuvia. Valion Pinterest sivustolla on 2488 seuraajaa. Pinterestiin Valio on luonut tauluja, joissa on eri kategorioita esimerkiksi Mifu, jouluruoka, laktoosittomat ruuat jne. Kuvista löytyy linkki resepteihin. Kohderyhmä on todennäköisesti visuaalisuutta arvostavat henkilöt, jotka etsivät inspiraatiota ruuan laittoon.

Valiolla on selkeästi eniten seuraajia Facebookissa; lähes puoli miljoonaa. Valio käyttää fiksusti eri somealustoja; se ei julkaise samoja sisältöjä jokaiseen kanavaan vaan hyödyntää fiksusti eri kanavien käyttäjät. Hyvä Valio! 

[sallamt18-blog]

Muutama some -markkinoinnin trendi vuonna 2018

Some -markkinointi muuttuu koko ajan. Kaikkien yritysten tai ainakin yrityksen some -vastuuhenkilöiden tulisi olla koko ajan päivittämässä tietojaan somemarkkinoinnin muutoksista.

Kurio on tehnyt raportin somemarkkinoinnin trendeistä vuonna 2018. Ensimmäinen trendi johon pureudun, on vaikuttajamarkkinointi. Olen huomannut muun muassa omassa Instagramissani tämän. Monet julkisuudenhenkilöt (bloggari tai influencer) ovat tehneet paljon maksettuja kumppanuuksia eri tahojen kanssa. Toki julkisuuden henkilöt tai vaikuttajat saattavat mainostaa vain omiin arvoihin kuuluvia tuotteita, esimerkiksi Eevi Teittinen ja Alpro. Eihän se olisi edes järkevää mainostaa fitnesstähden somessa sipsipussia… Vaikka kohderyhmä voisi ollakin todellisuudessa ihan oikea :D Ymmärrätte varmasti pointin.

Harto Pönkä kertoo Kurion raportissa, että selvityksen mukaan some –vaikuttajien mielipiteillä on voimakas vaikutus kuluttajien tuotevalintoihin. Myös Henri Molin kertoo samaisessa raportissa, että yhteistyöt ovat paljon laajempia kuin ennen. Vaikuttajamarkkinointiin on tullut paljon myös lakimuutoksia. Nykyään ei riitä enää, että kerrotaan tekevänsä yhteistyötä jonkun tahon kanssa. Julkaisussa täytyy selkeästi ilmoittaa, että kyseessä on maksettu kumppanuus tai tuotteet ovat saatu. Lotta Kinnunen kirjoittaa Somecon blogissa, että varsinkin Facebookin algoritmit suosivat ihmislähtöisyyttä, jolloin yritys saattaa jäädä orgaaniselta näkyvyydeltään jäädä näkymättä kohderyhmälle. Joten vaikuttajamarkkinointi on oiva kanava tavoittaa kohderyhmä. Myös ”takeoverit” (eli vaikuttaja tai muu vastaava, ottaa yrityksen sometilin käyttöön vaikka yhden päivän ajaksi) ovat vaikuttajamarkkinointia parhaimmillaan. Sillähän saadaan valtava huomio kohdistettua yritykselle ja sen sometilille.

Toinen trendi on sisältömarkkinointi. Tai no tämähän on ollut hypessä jo jonkun aikaa. Olen avannut sisältömarkkinointia tarkemmin edellisessä postauksessani. Mutta raportissa tarkoitetaan sisältöjen laadullistamista. Sisältöjä ollessa paljon, täytyy sisällön laatuun kiinnittää entistä enemmän huomiota. Helene Auramo kertoo raportissa, että hän on kehottanut asiakkaitaan vähentämään sisältöjen määrää ja panostamaan laatuun. Tässä voidaan hieman sivuta personoitua markkinointia. Elena Bezbodorova kertoo Koodiviidakon blogissa, että nykyisillä kehittyneillä markkinoinnin automaatiojärjestelmillä pystytään tehdä todella kohdennettua markkinointia. Tämä perustuu heidän osto- ja selaushistoriaan. Myyn blogissa kerrotaan myös, että tekoälyn ja Big Datan hyödyntäminen auttavat kohti personoitua sisältöä.

Kolmas trendi on somen sisältäminen strategiaan. Ihmiset olisi hyvä saada reagoimaan julkaisuihin ja sitouttaa heidät sitä kautta yritykseen. Enkä tarkoita nyt vain painamalla tykkää, vaan ottamaan osaa keskusteluun. Henri Molin kertoo Kurion raportissa, että moni yritys kopio vain toisten onnistuneita some –tempauksia. Hänen mielestään tulisi käyttää oman yrityksen brändiä ja ääntä ja antaa sen kertoa yrityksen tarina. Henna Niiranen korostaa samassa raportissa sitä, että jokaisella julkaisulla tulisi olla joku tavoite, eikä niin, että julkaistaan vaan julkaisemisen ilosta. Tämä liippa myös läheltä tuota sisältöjen laadullistamista. Kuulun blogissa, kerrotaan, että heidän näkemyksen mukaan some –markkinointi on ollut tuloksellista vain, jos yrityksen johto on ottanut somen osaksi strategiaa, eikä näe sitä pelkästään pienenä yksittäisenä asiana.

Kuten jo postauksen alussa mainitsin, some –markkinointi muuttuu ja kehittyy koko ajan. Kohta saamme varmaan jo blogipostauksia siitä, mitä vuonna 2019 tapahtuu some -markkinoinnin saralla. Jos haluaa pysyä kärryillä mitä tapahtuu, täytyy seurata ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia asian saralla. Onneksi näitä blogeja löytyy paljon, itse esimerkiksi seuraan Somecon blogia (ja ei, tämä ei ollut maksettu kumppanuus Somecon kanssa 😉 )

[sallamt18-blog]

Community manager -Yhteisömanageri - yleishäslääjä vai strateginen kulmakivi?

Yhteisömanageri toimii brändin ja sen luoman online yhteisön välillä, joka koostuu ydin asiakkaista, kuluttajista joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet.  Yhteisömanageri luo suhteita yhteisön ja yrityksen välillä. Monesti sosiaalisen median manageri ja yhteisömanageri sekoitetaan keskenään tai luullaan, että heillä on sama työnkuva. Somemanageri luo sisältöä sosiaalisen mediaan ja seuraa sen analytiikkaa. Yhteisömanagerin on taas tarkoitus luoda linjoja, ohjeita ja keskustelu yhteisössä. Heidän tulisi toimia yrityksen lähettiläinä ja kommunikoida mahdollisten tulevien asiakkaiden kanssa sekä luoda suhteita nykyisten asiakkaiden kanssa. Somemanageri kommunikoi netissä yrityksen brändillä, yhteisömanageri taas omalla nimellä ja kasvoillaan samalla kun promoaa yrityksen brändiä. 

Nikki Gilliland kiteyttää kolumnissaan Econsultancyn sivuilla hyvin somemanagerin ja yhteisömanagerin eron: esimerkiksi Facebook -julkaisussa somemanageri julkaisee sisällön, jonka on tarkoitus kerätä tykkäyksiä ja kommentteja. Yhteisömanageri julkaisee taas tavoitteenaan saada asiakkaat/yhteisön keskustelemaan keskenään. Yhteisömanageri taas kerää tästä dataa kvalitatiivisesta suunnasta kuinka paljon julkaisu on herättänyt kanssakäymistä.

Vuonna 2017 teetetyn Yhteisömanagerikyselyn mukaan yhteisömanagereiden yleisimpiin työtehtäviin kuuluivat:

Seurata somen keskusteluja ja sisältöjä

asiakaspalvelutyö

alan keskusteluiden ja sisältöjen seuranta

itsensä kehittäminen uusilla alaan liittyvillä asioilla

tilapäivitykset ja keskusteluryhmien ylläpito

yhteisön edustaja organisaatiossa

yhteisön jäsenien neuvominen

 Yhteisömanageri on tärkeässä osassa yrityksen markkinointia, asiakaspalvelua ja tuotekehitystä. Hän on se henkilö, joka on lähimpänä tekemisissä asiakkaiden/kohderyhmän kanssa. Hän kuuntelee ja tarkkailee yhteisössä piileviä markkinointikeinoja, tuotekehitysideoita jne. somekeskustelujen ja asiakaspalautteiden kautta. Yhteisömanagerilla tulee ollakin hyvä kyky havainnoida ja poimia tärkeät ja innovatiiviset asiat ja palautteet yhteisöstä. Hän myös tuntee yhteisön hyvin ja mikä markkinointikanava/-sisältö kohderyhmää kiinnostaisi. Yhteisömanageri osallistaa asiakkaita ja se saa asiakkaat sitoutumaan yritykseen. Mielestäni yhteisömanageri vastaa myös asiakaskokemuksesta verkkoyhteisöissä. Se on se rajapinta missä asiakkaat kohtaavat yrityksen edustajan tänä päivänä yhä enemmissä määrin.

Yhteisömanageri onkin monessa mukana. Yritysten olisi hyvä ottaa yhteisömanageri osaksi heidän strategiaansa, jotta kohdeyleisö osataan palvella juuri heidän tarpeidensa mukaan.

[sallamt18-blog]

Mitä se sisältömarkkinointi oikeastaan on?

” Luo suoran ohituskaistan kommunikoida asiakkaiden kanssa ilman median välittäjän roolia.”  kertoo Matti Lintulahti Kubon artikkelissa. 

Sisältömarkkinoinnista kohistaan niin paljon tänä päivänä, että ajattelin pohtia ja avata sitä hieman tarkemmin.

Sisältömarkkinointi ei ole kuitenkaan tuotesijoittelua tai natiivimainontaa (=digimediassa julkaistuja tekstejä, jotka näyttävät journalismilta, mutta ovat oikeasti maksettua mainontaa)

Sisältömarkkinoinnilla on tarkoitus tavoittaa omat asiakkaat ja luoda heistä oma yleisönsä. Sisältömarkkinoissa on tärkeää jättää oma brändi ja tuotteet toisarvoiseksi ja laittaa asiakas ykköspaikalle. Tulee ymmärtää asiakkaan huolet, murheet, ongelmat jne. Pitää ymmärtää mitä tietoja asiakkaalta vielä puuttuu, mikä saa asiakkaan innostumaan ja mistä asiakas on jo kiinnostunut. Eli täytyy olla vahvaa asiakasymmärrystä.

 Sisältömarkkinoinnin tulisi aina sisältyä strategiaan. Sillä tulee aina olla jokin tavoite ja mittari, millä sitä voi mitata. Kun sisältömarkkinoinnissa ollaan onnistuttu, se sitouttaa asiakkaan oston jälkeen ja toimii myös yrityksen suosittelijana.

Tutkiskelin muutamaa sivustoa ja niiden sisältöä:

Raymond -sivusto on veikkauksen verkkojulkaisu. Sivustolla on Suomen kesästä tarina. Siinä vedotaan voimakkaasti tunteisiin, tunnelmiin ja mielikuviin, ja varsinkin niihin, jotka nauttivat kesästä (eli yleistäen kaikkiin). Tekstin lopussa on arvonta. Tarinassa ei ole tuotesijoittelua eli ei mainosteta ollenkaan omia tuotteita. Paitsi ihan lopussa alkaa mainokset peleistä. Tuotanto on mitattava, koska näkee kuinka moni lukenut/skrollannut alas, koska aika pitkä teksti ja lopulta osallistuu arvontaan. Ja myös varmasti saa datan siitä, kuka on klikannut peleihin Raymondin sivuilta. Eli siitä voidaan mitata tavallaan tuloksia.

Sivusto ei kuitenkaan ollut aivan selkä minulle, että mitä sillä haettiin. Löysin lopulta valikosta, että Raymond on Veikkauksen verkkojulkaisu, eli sisältömarkkinointia asiakkailleen. Ilmeisesti tarkoitus on kai kertoa, mihin kaikkiin Veikkauksen tuottoja käytetään. Mutta en saanut oikein sivustosta kiinni, todella sekavat.

Vaasan Elämänmakuista -sivustolla on tuotettu paljon tekstejä ja videoita perheiden arjesta ja miten Vaasan tuotteet siihen liittyvät. On myös Hävikkihaaste ja miten perheet ovat sen ottaneet vastaan ja toteuttaneet. Teksteissä jaetaan reseptejä (linkkejä niihin) ja sieltä löytyy tuotesijoittelua. Tämä on mitattavaa, koska pystytään mittaamaan, kuinka moni on klikannut tekstien reseptilinkkejä ja katsoneet teksteistä löytyvät videot. Teksteissä jaetaan arjen vinkkejä ja kerrotaan ”ettet ole yksin” tyyppisesti lapsiperheille. Ja myös opetetaan miten voi käyttää jääkaappiin jääneitä left -overeita uusien ruoka-annoksien tekemiseen ja kannustetaan siihen.

Sisältömarkkinointi siis tarvitsee yrityksen aikaa (varsinkin jos se tehdään itse, eikä sitä ulkoisteta), mietittyjä ja kohdennettuja sisältöjä sekä vahvaa asiakastuntemusta. Mutta toisaalta parhaimmillaan se ei vie rahaa juurikaan, koska tavoiteyleisö löytää sen ja mahdollisesti toimii myös yrityksen promoottorina.

Innokkuutta sisältöjen pohtimiseen! :)

[sallamt18-blog]

Mitä ovat oma, ostettu ja ansaittu media?

Kim Smith selventää Brandwatch sivuilla mitä oma, ansaittu ja ostettu media tarkoittavat:

Ostettu media

Ostettu media tarkoittaa ihan sitä nimensä mukaista itseään. Näkyvyydestä on maksettu.

Ostetulla medialla on vielä alatyyppejä. Suosituin niistä on Pays Per Click eli PPC. Siinä hakukoneoptimoidaan mainokset näkymään tietyillä hakusanoilla ensimmäisten joukossa esimerkiksi Googlessa. Mainoksesta maksetaan aina kun joku klikkaa mainoksesta ja päätyy yrityksen sivuille.

Myös erilaiset bannerit nettisivuilla ovat ostettua mediaa. Bannereiden suosio ja tehokkuus on laskenut, koska mainoksen estävät ohjelmat (ad -blocks) ovat yleistyneet hurjasti. Sosiaalisen median ostetut mainokset lisäävät mainoksen näkyvyyttä orgaanisen näkyvyyden lisäksi.

Medita communications oivaltaa hyvin, että ostettua mediaa voidaan käyttää myös sisäiseen viestintään. Esimerkiksi intran kehittäminen visuaalisesti kauniiksi ja sisällöltään selkeäksi, voi saada sisäisen viestinnän kukoistamaan ja kaikkien osallistumaan siihen.

Oma media

Oma media liittyy vahvasti sisältömarkkinointiin. Sillä saadaan paljon lisää orgaanista näkyvyyttä. Omaan mediaan kuuluu esimerkiksi Youtube -kanava, blogi, artikkelit, sosiaalisen median julkaisut ja niin edelleen.

Medita communications mainitsee kuitenkin, että oman median kohdalla on hyvä huomioida, ettei sisältö voi olla mitä tahansa. Oman median sisällön tuottamiseen täytyy olla selkeä strategia ja oman median kohderyhmät ja muut sidosryhmät täytyy tuntea hyvin. Tänä päivänä netistä löytyy niin paljon eri sisältöjä, että täytyy tietää tarkkaan millä ja miten ihmisten huomion.

Ansaittu media

Ansaittua mediaa on kaikki sisältö ja keskustelu mikä käydään yrityksen brändiin ja tuotteisiin/palveluihin liittyen. Ja keskustelu täytyy tapahtua muissa kuin yrityksen omissa kanavissa. Ansaittu media on kovan työn tulos: mitä enemmän jaat mediassa, sitä enemmän sinut huomioidaan muissa medioissa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa mainitaan, twiitteja uudelleen twiitataan, iltapäivälehtien mediajulkaisuissa ja niin edelleen.

Mainostajien liiton teettämässä kyselyssä vastaajat kertovat, että he ovat panostaneen viimeisen parin vuoden aikana huimasti omaan mediaan. Ja se on todella tärkeää nykypäivänä. Internetistä ja yhteisöpalveluista etsitään niin paljon tietoa, että oikeastaan vain omalla medialla voi erottautua. Tähän kun lisätään vielä maksettu media niin näkyvyys on jo huimaa. Vaikka oma media onkin nimensä mukaan omaa, käytetään siihen silti todella paljon mainos-, media- ja digitoimistojen apua.

 Tärkeää olisikin, että ymmärrettäisiin näiden kaikkien osioiden olevan tärkeitä ja panostettaisiin joka ikiseen kohtaan niistä. Koska parhaimmillaan niiden yhdistelmä voi olla jotain maagista mediaa!

[sallamt18-blog]

Sosiaalinen media ennen ja nyt

Kaija Pöysti  ”Voidaan sanoa, että sosiaalista mediaa ei olisi ilman internetiä ja sitä edeltäneitä muita tietoverkkoja”.

Katja Pöystin tekstistä näkee, että internetiä on alettu kehittämään jo 1960 -luvulla. Kehitys on ollut hidasta ehkä 2008 vuoteen asti, jonka jälkeen on alkanut räjähdysmäisen nopea kehitys. ii2 ja IRC-galleria olivat kovassa käytössä hieman yli 10 vuotta sitten. Niissä jaettiin kuvia ja kommentoitiin muiden kuvia, vähän niin kuin entisajan Instagram tai ehkä ennemmin jopa Facebook. IRC-galleria on ollut irkkaajien kuvien jakamisen käyttöön, jotta irkkaajat voivat katsoa kenelle puhuvat. Hyvin nopeasti IRC -galleriasta kuitenkin muodostui kaikkien teini-ikäisten omien kuvien jakamisalusta. IRC -galleriassa oli myös yhteisöjä joihin pystyi liittymään ja jakamaan mielipiteitä/kommentteja.

Kaija Pöystikin sen sanoo, että sosiaalista mediaa nykypäivän muodossa ei olisi tullut, jos tiedonsiirto ei olisi nopeaa ja halventunut huomattavasti. Myös Apple teki käyttäjäkokemuksen ihmisille huomattavasti sujuvammaksi kuin esimerkiksi.

Some -alustojen käyttö yrityksissä toisi valtavan potentiaalin esimerkiksi yrityskulttuurin kehittämiselle. En ollut tätä ajatellut itsekkään mutta Kaija Pöystin teksti sai minut näkemään valtavan potentiaalin juuri tässä yrityksen sisäisessä sosiaalisessa mediassa ja alustoissa. Yritykset näkevät vieläkin somen enemmän B2C markkinointi välineenä. Yritysten tulisi kuitenkin ymmärtää, että sitä voidaan käyttää todella mahtavana välineenä myös sisäiseen markkinointiin ja B2B –markkinointiin.

Noora Pinjamaa kirjoitti jo vuonna 2015 sosiaalisen median tulevaisuudesta niin, että yhteisömarkkinoinnin merkitys tulee kasvamaan. Juuri näin onkin tapahtunut,  Yhteisöpalvelujen käyttö kasvaa vuosivuodelta. Tänä päivänä käytetään paljon somejulkkiksia mainostamaan yrityksen tuotteita tai palveluita. Pinjamaa painottama live -sisältöjen määrä on selkeästi kasvanu viime vuosina. Suomessa Periscope ei ole ottanut vielä niin paljon tuulta alleen kuten se on ulkomailla tehnyt, mutta Facebookissa live toiminto on ollut käytössä jo muutaman vuoden. Instagramissa on myös todella suosittua pitää live –videoita. Artistit käyttävät paljon näitä artistibrändäykseen ja päästäkseen lähemmäs fanejaan. Yritykset käyttävät aika vähän vielä näitä live-ominaisuuksia esimerkiksi tuote ja/tai palveluesittelyihin. Pinjamaa korostaa sitä, että yritysten tulisi osata käyttää sosiaalisen median käyttäytymisdataa hyväkseen. Suomalaiset yritykset ovat siinä vielä ihan alkutaipaleella eivätkä vielä täysin ymmärrä kaikkea sosiaalisen median potentiaalia.

Sosiaalinen media on ollut ennenkin sitä, että kaipaat mielipiteitä ja kommentteja muilta ihmisiltä, yhteisöllisyyttä. Ihmiset pystyvät rehellisemmin jopa omana itsenään julkaisemaan omia mielipiteitään ja ajatuksiaan internetissä ja saavat sille paremmin vastakaikua netissä kuin facetoface.

[sallamt18-blog]

Mitä innovointi on ?

Tilastokeskus  määrittelee innovaation uudeksi tai parannelluksi tuotteeksi/palveluksi, prosessiksi, markkinointi- tai organisatoriseksi menetelmäksi. Jari Jussilan luentokalvoissa on mainittu innovaation 4P: product, process, position & paradigm innovation. Product on tuoteinnovaatiota, eli täysin uusi tuote markkinoille. Process on muutos esimerkiksi tuotantoprosessissa. Position taas tarkoittaa palveluiden tarjoamispaikan muutosta kuten asiakaspalvelun siirtyminen sähköisiin viestimiin tai siirtyminen markkinoilla. Paradigm innovation on uusi idea vaikkapa yrityksen toimintamalli -ajatuksessa. 

Innovointi tuo minulle mieleen uuden kehittämistä ja innovaatio lähinnä uuden tuotteen tai keksinnön. Innovointi voi olla myös omassa elämässä tapahtuvaa kehittämistä tai uuden oivaltamista: esimerkiksi otat käyttöön uuden elämäntavan tai löydät loppuelämän harrastuksen aiemmin vihaamastasi lajista. Innovointi on myös sitä, että ajattelee eri tavalla kuin muut: se kliseinen ”thinking outside of the box”. Innovoija keksii ongelmaan ratkaisun. Jos mietitään innovointia yrityksissä, se vaatii todella paljon johdolta ja työntekijöiltä. Johdon täytyy pitää yllä kulttuuria, joka rohkaisee työntekijöitä muuan muassa jättämään uusia aloitteita ja halua kehittää yritystä ja sen toimintaa.

Kuka tahansa voi innovoida kenelle tahansa. Yritys yritykselle, työntekijä yritykselle, yritys valtiolle, valtio valtiolle, henkilö omaan elämään. You name it. Innovaatio ei ole vaan yhtäkkinen keksintö. Tai vaikka se olisi yhtäkkinen keksintö, se täytyy ensin muun muassa mallintaa ja testata käytännössä. Innovaation arvo täytyy myös todentaa käytössä ennekuin keksinnöstä tulee innovaatio. Yleensä on hyvä myös innovoida tiimissä: joku voi saada mahtavasta ideastasi kiinni ja saattaa sen idean yhdessä loppuun.

Innovaation vaiheet: asiakasyrityksen ja heidän asiakkaiden/tuotteen käyttäjien tarpeiden ja kilpailukentän ymmärtäminen, ideoiminen ja arvioiminen. Innovaatio ei ole sitä, että kilpaileva yritys tuo jonkun muun yrityksen tuotteen uudestaan markkinoille omilla tarroillaan. Tai sitä, että joku keksii pyörän uudelleen tuoden sen markkinoille jollain muulla nimellä. You get the point.

Jos innovointi omaan yritykseen tuntuu vielä liian haasteelliselta, voit aloittaa omasta elämästä: luo jollekin taloustavaralle uusi käyttötarkoitus. Niksipirkathan ovat eräänlaisia innovaatioita 😀

Lähteet:

Innovointiprosessien ymmärtämisvaiheet- luentokalvot, Tuija Koskimäki, 2018

[sallamt18-blog]

Digitalisaatio ja sen näkyminen nykypäivänä

Mielestäni digitaalista liiketoimintaa on se, että internetissä tai koneiden välityksellä tapahtuu tuotteiden tai palveluiden kauppaa. Liiketoiminta tapahtuu digitaalisten alustojen kautta.  Koneet, ja mahdollisesti myös ihmiset, tekevät suorituksen ihmisille. Tänä päivänä digitalisaatio on niin keskeisessä asemassa, että sitä tulisi miettiä osaksi omaa liiketoimintaa, jollain tasolla tai edes tulevaisuudessa. Vielä kaikki ei tapahdu digitaalisesti, mutta luulen, että jossain vaiheessa kyllä. Mielestäni digitalisaatio vaikuttaa yrityksen menestykseen. Jos yritys ei pysy kehityksessä mukana, jossain vaiheessa se tipahtaa matkasta ja kuihtuu pois. Kaikki mikä voi, menee digitaaliseen muotoon.

 Digitalisaatio ja globalisaatio eivät suoranaisesti kulje käsi kädessä ainakaan toistaiseksi mutta digitalisaatio helpottaa globalisaatiota. Tieto kulkee sekunneissa, tai nopeamminkin maapallon toiselta puolelta toiselle. Digitalisaatio helpottaa myös yrityksiä laajentumaan nopeammin ulkomaille.

 Digitalisaatio näkyy lähestulkoon kaikessa tekemisessämme. Itse käytän todella vähän nettikauppoja, mutta lähestulkoon kaikki ystäväni ostavat melkein kaikki vaatteensa nettikaupoista. Käytän itse MobilePay:ta ja minusta se helpottaa arkea huomattavasti. Voit varata ajan kauneudenhoitopalveluun sovelluksen kautta, voit hakea lainaa sovelluksen kautta, tilata ruokaostokset netistä suoraan kotiin ja niin edelleen. Tämä lista on pitkä. Digitalisaatio helpottaa melkein kaikkea arjessamme, mutta mietin, että kyllähän ilman digitaalisia liiketoimintoja on pärjätty hyvin ennenkin. Tekniikan kehittyessä alamme vaatia enemmän arkea ”helpottavia” ratkaisuja. Kärjistetysti sanottuna meistä tulee laiskoja. Toisaalta digitalisaatio taas jättää enemmän aikaa esimerkiksi perheen kanssa olemiseen, liikuntaan ja niin edelleen.

Digitaalinen liiketoiminta uudistaa kaikkea arkipäivän toimintaa. Esimerkiksi MobilePay; et juurikaan tarvitse enää käteistä (etkä kohta korttiakaan), koska jotkut liikkeetkin hyväksyvät jo MobilePay:n maksuvälineenä. Ja raha siirtyy tilille heti. Monet digitaaliset alustat helpottavat myös arkea ja jakamistaloutta. Esim Drive Now, Uber, työnhaku- ja tarjontapalvelut.

 Eli jos sinulla on yritys, mieti miten voit digitalisoitua tuotteesi/palvelusi kanssa ennen kuin on liian myöhäistä. Jos olet kuluttaja ilman yritystä, tutustu eri sovelluksiin ja digitaalisiin palveluihin: todennäköisesti olet 20 vuoden päästä niin sanotusti lirissä, jos et sitä nyt tee.