Tulen synnyt kainuulaisittain
Tuli eli Panu (tÀmÀ on tulen vÀkevÀmpi nimi) on Auringottaren tekemÀ. Tuli tippui maahan tulikipunana, mutta ei ole yksimielisyyttÀ siitÀ, millaisen tapahtuman johdosta.
YhdessÀ versiossa Ilmarinen ja/tai VÀinÀmöinen takoo Kokko-linnun sulkia, ja tÀmÀn johdosta kipinÀ lentÀÀ. Toisessa taas tulta on tuuditettu taivaan tÀhtien seassa, pÀÀllÀ kuuden kirjokannen, Ukon parran alla, otavaisen olkapÀillÀ kultaisessa kÀtkyessÀ, mutta kehdon hopeat nuorat notkuvat ja tulikipinÀ putoaa pilven reunalta.
Molemmissa tapauksissa kipinÀ tippuu lÀpi maan ja Manalan, tulee rÀppÀnÀstÀ sisÀÀn ja polttaa neidon rinnan ja poikien polvet ja lÀpÀisee lapsen kehdon. KipinÀ pÀÀtyy Aluen jÀrveen, joka on kÀsitteenÀ hyvin epÀselvÀ, mutta yleensÀ viittaa Pohjolassa olevaan jÀrveen. (Pohjola, Tuonela, Manala, jne. ovat sama paikka). Kala nielee kipinÀn.
Taas se, miten ja kuka kalan perkaa ja vapauttaa tulen, vaihtelee hieman. Tulen nielemÀÀ kalaa varten tehdÀÀn nuotta; sen tekevÀt sisaret ja veljet, henkilöinÀ mainitaan mm. Kuolleen nÀköinen poika koukkusormi, sisarukset Sotkottaret sekÀ Satasormi Tuonen tyttö ja Satasormi Tuonen poika. Kun kala on napattu, sitÀ ei kuka tahansa voikaan avata, sillÀ se on niin kuuma. Toisinaan kalan avaa rautakinttailla VÀinÀmöinen tai kÀÀpiökokoinen "musta mies". Onpa joissain runossa molemmat paikan pÀÀllÀ. TÀmÀ "musta mies" on myös ison tammen kaataja.
Tulen polttamiin kutsutaan apuun Pohjolan neitoa, jolla on hyyssÀ sukka, jÀÀssÀ kenkÀ, hallassa hameen helmat. HÀn vetÀÀ hyistÀ kelkkaa, kÀdessÀÀn hyinen kattila, jossa hyinen kauha, jolla hÀn heittÀÀ vettÀ polttamille. HÀn voi myös hyisellÀ kosketuksellaan kÀÀriÀ ja nostaa tulen sormilleen. Myös voiteita kutsutaan parantamaan polttamia ja Kokko-lintua nielemÀÀn tuli ja syömÀÀn tulen kivut.
Muita versioita: Joissain loitsuissa sanotaan "Umo valkean emue", eli tulen ÀitiÀ kutsutaan nimellÀ Umo. Kuusamolaisen loitsun mukaan tulikipinÀ kimposi, kun Kokko-lintu iski kynsillÀ kiveen. Paltamolaisen runon mukaan LemmÀs synnytti Panun vedessÀ.
Tutkijat ovat arvelleet, ettÀ tarina tulikipinÀstÀ olisi muisteloa jostain muinaisesta meteoriitin putoamisesta. Yleinen ehdotus on Viron Saarenmaan Kaalin kraateri.