Urautuneisuuteni motiiveihin kuuluu olennaisena osana halu ostaa musiikkia enkä malta olla jaarittelematta siitä vielä hieman.
Olen tippunut vastikään vanhan kansan musakuuntelijan kuiluun: olen nimittäin ostanut sian säkissä. Teen sitä erittäin harvoin. Satuin törmäämään Levykauppa Äx:ssä Jimi Hendrixin BBC-sessions -vinyyliin ja en malttanut olla ostamatta samantien. Myönnän silti, kyseessä melko turvallinen sika. Musiikin hankintojen ei silti mielestäni tarvitse olla tällaista.
Nykypäivän mahdollisuudet rohkaisevat kuluttajaa olemaan vaativampi ja varmistumaan valintansa laadusta. Foo Fightersin keulanaama Dave Grohl otti vuoden alussa kantaa musiikkibisneksen tulevaisuuteen ja siihen etteivät ihmiset osta musiikkia. Grohl alleviivasi esimerkkinä Adelen ja hänen levyn suosion yksinkertaisen syyn: levy on aito sekä helvetin hyvä. Eli Suomeksi sanottuna musiikkibisneksellä menisi paremmin jos ulos tulisi vähemmän paskoja levyjä:) Ihailtavan suoraa puhetta.
Aika ottaa sika säkistä. Useat tahot kiroavat Spotify-musiikkipalvelun jyräävän mahdollisuudet tehdä rahaa musiikilla. Kolikolla voi olla toinenkin puoli: suuttuuko omistaja kun haluan nähdä sikani säkistä kunnolla ennen sen ostamista? Ostan Spotify-palvelua ja käytän sitä jatkuvasti. Kympillä kuussa saan käsiini järkyttävän määrän musiikkia ja kuunnella sitä kotona sekä kännykästä muualla. Laitan usein levykaupassa käsissäni olevan levyn soimaan Spotifystä.
Pyrin silti kuuntelemaan musiikkia ennakkoluuloitta ja kokemuksien siivittämänä kait uskalsinkin ostaa Hendrixin levyn kuuntelematta (Jimi + BBC + Music on Vinyl = unlikely to fail). Pyrkimyksistäni huolimatta ystäväni ovat todenneet minun lähes poikkeuksetta vastustelevan heidän uusia kappale-ehdotuksia . Tästä kimpaantuneena, kuinkas muutenkaan, vastustin jyrkästi koko helvetin ideaa minun oletusarvoisesta ehdotuksien vastustuksesta:) Tämä käynnisti pohdintaa kuuntelutottumuksistani ja keksin tavan kesyttää perkeleeni.
Sika voi tällä erää pysyä säkissään. Pohdiskeltua tottumuksiani hetken, keksin uutukaisen "Ystävyys vaakalautaselle" -musiikinhankintastrategiani! Samalla haastan nyt kaikki kokeilemaan tätä. Valitse muutama ystäväsi, jotka jakavat samankaltaisen maun musiikkiin. Anna ystävällesi sopivaksi katsomasi rahasumma käteen, pyydä häntä kävelemään joku päivä levykauppaan ja ostamaan itsellesi albumin, josta hän pitää erityisen paljon. Käynnistin itse strategian ostamalla levyn ystävälleni - co-wraitterilleni - Juholle, jonka reaktio levypussin ojentamisesta oli jo riittävä kannuste jatkamaan metodia tulevissa levyhankinnoissani:)
Tulet saamaan sian säkissä. Se silti on tavallaan lahjasika:)
