Ufologian nykytila, osa 3
Ufologian nykytila, osa 3
kirjoittanut Tanner Boyle
Ufologiassa tapahtuu hyvin vähän muutoksia, mikä tekee siitä toisinaan mukavan aiheen. Toisinaan se on vähemmän miellyttävää. Aivan kuin vanha ystävä, se pysyy suurelta osin samana koko elämäsi ajan, toistamalla samoja tarinoita ja kiinnittymällä epämiellyttävällä tavalla tiettyihin aiheisiin tai projekteihin, joiden aika on jo ohi. ”Saamme heidät kiinni ensi kerralla”, sanot, kun ”UFO-paljastus” viivästyy jälleen kerran, ikään kuin vanha ystäväsi kärsisi kuolinvuoteen hallusinaatioista. Hän mutisee samaa asiaa kuin se olisi tapa. Olet lukenut aiheesta, joten tiedät, että se on huono merkki. Yrität piilottaa huolesi, mutta olet huolissasi hänestä. Kasvoitte yhdessä, ja hän oli keskeisiä tekijöitä kehityksessäsi ihmisenä. Mutta jotain on muuttunut. Keskustelujen sävy on muuttunut, jopa lähes huomaamattomat elementit hänen ympärillään olevassa ilmapiirissä ovat muuttuneet jotenkin kieroutuneiksi tai ylikierroksille menneiksi. Yritäpä miten tahansa, et voi kiertää suhteenne rappeutumista, sitä tunnetta, että ette enää puhu aivan samaa kieltä.
Viimeisimmän kiihkeän puheenvuoron jälkeen meillä on ollut peräti 4000 (karkea arvio) ilmiantajaa. Jatkuvan trendin mukaisesti lähes kaikki heistä ovat nykyisiä tai entisiä armeijan tai tiedustelupalvelun työntekijöitä. Heitä pidetään UFO-silminnäkijöiden eliittinä, vaikka tähän liittyykin ilmeisesti ongelmia sekä lukemattomia eturistiriitoja. Ja vaikka tämä ketju on johtanut siihen, että UFO-”todellisuus” on yleistynyt – jopa kongressin [1] ja presidentin [2] keskuudessa – satunnaiset tarkkailijat saattavat olla järkyttyneitä uutisoinnin säännöllisyydestä, kun taas kokeneemmat harrastajat siitä, kuinka vähän nämä väitetyt paljastukset ovat muuttaneet arkea. Uskon tämän johtuvan kylmästä, laskelmoidusta yrityksestä tuoda aihe valtavirtaan. Hullut kohtaamiset humanoidien kanssa ja nörttimäiset harrastajatutkijat ovat mennyttä aikaa, olemme astuneet teknologisten ja militarististen painajaisten maailmaan – jumaluuden rajalla olevat tekoälyolennot [3], tulevaisuuden ihmiset, jotka vahvistavat valta-asemaansa takautuvasti ajassa tai ulottuvuuksien ulkopuolisesti [4], vaatimukset valtavista avaruuden valvontajärjestelmistä tieteiskirjallisuuden uhkien jäljittämiseksi [5] sekä jatkuvasti lietsottu pelko siitä, että ulkomaiset viholliset pääsevät käsiksi teknologiaan, joka ylittää Amerikan villeimmätkin unelmat. [6] Erilaiset virtaukset ovat muuttuneet raivoisaksi joeksi, joka jättää kaikki aiemmat sivujoet varjoonsa. Tässä prosessissa monet olennaiset vaiheet UFO-mysteerin ratkaisemisessa jätetään väliin – nimittäin ne hauskat.
Taustalla on oletus, että totuus UFOista on (ainakin osittain) jo tiedossa, ja että kongressin tai hallituksen toimet voivat pakottaa sen päivänvaloon. Ihmetys on kuollut sukupuuttoon. Ja ihmetys on kuollut, sen tilalle on tullut orjallinen uskollisuus niille tahoille, jotka voivat saada aikaan paljastuksen – loistavan paljastuksen – jolloin kaikki epäilijät joutuvat syömään sanansa. Silmiinpistävä ongelma on se, että vain muutama vuosikymmen sitten juuri niitä samoja hallintoelimiä, joihin nyt luotetaan paljastuksen suhteen, pidettiin valehtelijoina, totuuden peittelijöinä ja yhteistyökumppaneina suuressa yhteiskunnallisessa paljastuskampanjassa, joka kohdistui vuotta 2017 edeltävään UFO-aikakauteen. Tällä suuntauksella oli jossain määrin perusteensa. Lyhyt katsaus Yhdysvaltain historiaan 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien sisältää lukemattomia esimerkkejä hallituksen toimivallan ylityksistä, vallankaappauksista ympäri maailmaa, epäeettisistä ihmiskokeista ja alakulttuuriryhmien laajamittaisesta valvonnasta. Jokainen tämän julkaisun säännöllinen lukija tietää, että on epätodennäköistä, etteivät nämä kehityskulut olisi vaikuttaneet UFO-kulttuuriin, etenkin kun otetaan huomioon sen jatkuva läheisyys sotilaallisiin kysymyksiin.
Kun yritän hahmotella päälinjaa kirjaprojektille, jonka olen päättänyt toteuttaa, ajattelin, että voisi olla hyödyllistä syventää hieman Getting Spookedin yleistä henkeä. En halua toistaa itseäni, joten aion sen sijaan tarkentaa julkaisun filosofiaa ja selittää sen tavalla, jonka uudet lukijat voivat ymmärtää – olemmehan kasvaneet melkoisesti kuluneen vuoden aikana! Listamuoto on tämän sivuston vitsaus, mutta se on toisinaan hyödyllinen järjestelykeino. Ufologian nykytila I:ssä tutkin taipumusta jättää sotateollisen kompleksin edut huomiotta tai ohjata ne toiseen suuntaan ufologiassa. Ufologian nykytila II tarkasteli skeptisyyden puutetta aihepiirissä; kriitikot tyytyvät yleensä tiukkapipoiseen, auktoriteettiin perustuvaan kumottamiseen sen sijaan, että analysoisivat ufologian hyödyllisyyttä laajemmille ohjaaville voimille. Nyt, Ufologian nykytila III:ssa, olen päättänyt mennä yksityiskohtaisemmin asiaan: Mitkä ovat suorat syyt UFOjen/UAP:ien leviämiselle joukkotiedotusvälineissä – ei vain nykypäivänä, vaan jo niiden alkuajoista lähtien? Miksi sotilasala nousee esiin sopivana selityksenä niin monissa tapauksissa? Miksi UFO-ilmiön avulla tapahtuva mystifiointi hyödyttäisi Yhdysvaltain puolustusministeriön eri osastoja? Viittaamalla runsaasti aiempiin artikkeleihin ja tutkimuksiin paljastuu, että UFO:t ovat suurimmaksi osaksi tilanne, jossa sotateollinen kompleksi ja länsimaiset tiedusteluelimet eivät voi hävitä.
Häiriötekijöiden aiheuttajat
UFO:t ovat myös nousseet yhdeksi monista Washingtonin suosimista huomionkääntäjistä. Erityisesti aikana, jolloin huomio yritetään jatkuvasti ohjata pois Epsteinin skandaalista tai yleisestä poliittisesta epäsuosiosta, UFO:t – aivan kuten JFK:n tai MLK:n murhia koskevat asiakirjat – tuodaan esiin näennäisesti sopivina hetkinä. Vaalipiirien äänestäjät tuntevat yhä useammin, että heidän valitsemansa johtajat laiminlyövät heitä, mutta UFO-ryhmän jäsenet saavat helposti kiitosta tutkijoilta ja harrastajilta, jotka eivät muuten olisi heidän kanssaan samalla poliittisella linjalla tai jotka ovat yleensä poliittisesti passiivisia. Kun hallituksen ”läpinäkyvyyttä” vaaditaan johdonmukaisesti ja laajasti, UFO-ilmiöistä ja vastaavista aiheista voidaan vuotaa tietoa hitaasti esiin tavalla, joka tuntuu mullistavalta, mutta joka ei todellisuudessa johda mihinkään. Edellä mainitun oletuksen vuoksi, että hallitus tietää UFO-aiheesta enemmän kuin se julkisesti myöntää, poliittinen luokka hyötyy loputtoman keskustelun jatkumisesta, joka on mukavasti kaukana kiireellisemmistä kysymyksistä.
Olipa kyseessä sitten vedenalaisten tukikohtien harrastaja Tim Burchett, tekoälyn luomien UFO-t-paitojen myyjä Nancy Mace tai ”UFO:t ovat enkeleitä” -ajatuksen levittäjä Eric Burlison, kyseessä on helppoa poliittisen hyödyn keräämistä aiheesta, johon yleisö suhtautuu kohtalaisella mielenkiinnolla, mutta josta sillä ei ole syvempää ymmärrystä. Jopa oman vaalipiirini edustaja, Summer Lee, osallistui viimeisimpään kuulemistilaisuuteen ja vertasi kyseisten UFO-”ilmiantajien” huonoa kohtelua maanläheisempien ilmiantajien kohteluun, joita hallituksen virkamiehet kohdistavat vakavammin – vaikka sanattomat erot ovatkin täysin selkeitä, kun on kyse julkisesta imagosta ja taloudellisista mahdollisuuksista. Jasmine Crockett vertasi UFO-tietojen julkistamisen välttelyä FBI:n COINTELPRO-ohjelmaa koskevan totuuden salaamiseen: ”Me kaikki tiedämme, että lähtien MLK:n ja Malcolmin murhista COINTELPRO- ja kidutusohjelmiin ja nyt UAP-ilmiöihin asti liittovaltio on pitänyt amerikkalaisen yleisön pimeässä asioista, jotka ovat valtavan yleisen mielenkiinnon kohteena.” [7] Vaikka tämä ehkä antaa ”UAP-kysymykselle” liikaa arvoa yleisen mielenkiinnon kannalta, sen vertaaminen COINTELPRO-ohjelmaan saattaa olla ovelan oivaltavaa, kuten myöhemmät esimerkit osoittavat. Koska UFOt ovat jossain määrin muuttuneet laajasti yhdistäväksi poliittiseksi aiheeksi, monet pitävät niiden jatkuvaa esiintymistä parhaimmillaankin vaarattomana. Mutta UFO-meemi on enemmän kuin pelkkä poliittista tietoisuutta ohjaava harhautus; se pyrkii kiinnittämään amerikkalaisen psyyken ennalta määrättyjen järjestelmien maailmaan, joka tekee äänestäjistä tottelevaisia.
Lisätietoja ufoista poliittisen opportunismin harhautuskeinoina löytyy täältä:
Henkinen sodankäynti
Viime vuosina aihe on osoittautunut erittäin kiinnostavaksi myös evankelikaaleille ja muille kristillisille kirkkokunnille. Tämä suuntaus tuli selvästi esiin sarjassani, joka käsitteli Chris Bledsoen elämää ja kokemuksia. Bledsoe on nykyaikainen UFO-kontaktihenkilö, joka astui julkisuuteen yhdistämällä ainutlaatuisen kristillisen mystiikan ja sotilastiedustelun kannattajat. Vaikka hän suhtautuu ilmiöön myönteisemmin (hänen mielestään Leidi on paljon enemmän enkelimäinen kuin demoninen), hän on yksi merkittävimmistä kokemuksen saaneista, jotka antavat tukea ajatukselle, että se, mitä pidämme UFOina, on kristillisen kosmologian yliluonnollisia olentoja. Monet aiemmat tutkijat ovat esittäneet, että ilmiöllä on useita vastineita eri uskonnoissa – näkemys, jota pidän vakuuttavampana – mutta jotkut uudemmista mediapersoonallisuuksista pysähtyvät heti, kun asiat alkavat saada raamatullisia piirteitä.
Tämän näkemyksen suurimman sysäyksen antoi poliittinen kommentaattori Tucker Carlson, joka vihjasi uskovansa, että UFOt ovat demonisia, The Joe Rogan Experience -ohjelmassa, joka on yksi suurimmista alustoista. Myöhemmin hän vahvisti tämän hengellisen sodankäynnin näkemyksen useissa oman podcastinsa ja talk show’nsa jaksoissa. Shawn Ryan, toinen ufologian suuri kannattaja popkulttuurissa, on samaa mieltä. Myös antikristuksesta pakkomielteinen pääomasijoittaja Peter Thiel keskustelee mielellään ufoista, ja huhujen mukaan hänellä on asiassa suurempi rooli kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. [8] Hän puhuu myös ufologian enkelien ja demonien näkökulmasta Joe Roganin ohjelmassa. Yksinkertaisesti sanottuna tässä näkemyksessä ei ole mitään vikaa; se on pätevä tulkinta yliluonnollisesta mysteeristä. Asia muuttuu epäilyttäväksi, kun tarkastellaan näiden henkilöiden muita tavoitteita ja poliittisia päämääriä – jotka usein liittyvät läheisesti valvontavaltion ja kulttuurisen uudelleenjärjestelyn moniin militaristisiin ohjaaviin voimiin. Aivan kuten evankeliset kristityt ovat vuosikymmenten ajan pyrkineet vaikuttamaan konservatiiviseen politiikkaan, on todennäköistä, että he näkevät UFOt lähtökohtana laajemmalle hyväksynnälle alakulttuurisissa piireissä. Toisin sanoen: tule UFOjen takia, jää käännyttämisen vuoksi. Jälleen kerran auttaa se, että fundamentalistien (yleisesti ottaen) tavoitteet ovat täysin linjassa armeijan ja erilaisten kylmän sodan kannattajien kanssa – laaja kulttuurinen saartaminen.
Lisätietoja ufologian evankelisesta siivestä löytyy täältä.
Sotilaiden ja tiedusteluyhteisön nuoleskelu
Aihe, joka erottuu yhä vähemmän ufologian uskonnollisista elementeistä, korostaa myös sotilaallista auktoriteettia ja viileyttä – suuntaus, joka näkyy selvimmin Tom DeLongen suorassa tunnustuksessa yhdessä hänen lukuisista To the Stars Academy -kulttuurituotteistaan. DeLonge kirjoittaa romaanin Sekret Machines: Book One – Chasing Shadows esipuheessa, että hän otti yhteyttä suureen puolustusalan urakoitsijaan (jota kutsutaan nimellä ”Boss Man”) juuri tämän ajatuksen kanssa: ”Esitin hänelle idean, joka koski lähinnä hyväntahtoista hanketta, jonka avulla nuoret voisivat päästä eroon kyynisistä näkemyksistään hallitusta ja puolustusministeriötä kohtaan.” [9] Myöhemmin vuotaneiden DeLongen ja Hillary Clintonin vuoden 2016 vaalikampanjapäällikön John Podestan välisten sähköpostien perusteella tämä ”Boss Man” oli kenraali William N. (Neil) McCasland, entinen ilmavoimien tutkimuslaboratorion johtaja. [10] DeLonge, joko liian syvällä vedessä tai aidosti halukas yhteistyökumppani, tarjoutui poliittisten ja sotilaallisten voimien merkittäväksi edustajaksi.
Tässä oli tietysti valtava mahdollisuus. TTSA kokosi nopeasti joukon uusia ja vanhoja UFO-hahmoja, joiden joukossa oli niin laiha-kaulaisia hallintovirkamiehiä kuin lihaksikkaita erikoisjoukkojen sotilaita. Se oli yhdistelmä viihdeyritystä ja toiveikasta puolustusalan toimittajaa, joka oli päättänyt tehdä sotatieteestä, strategiasta ja salaisista operaatioista näyttäviä ja lähestyttäviä. Kun kaikki asevoimien haarat kamppailivat rekrytoinnin kanssa asevelvollisuuden päättymisen jälkeen, TTSA tarjosi varmasti houkuttelevan (vaikkakaan ei aina trendikkään) keinon potentiaalisen henkilöstön houkuttelemiseksi. Länsimaiset asevoimat ovat käyttäneet videopelejä [11] ja virtuaalitodellisuutta [12] rekrytointiin ja propagandatarkoituksiin. Koska To the Stars on kunnianhimoinen multimedia-yritys, jonka henkilöstö koostuu pääasiassa entisistä puolustusministeriön virkamiehistä ja sotilasalan alihankkijoista, on mahdollista, että sen tavoitteet olivat tai ovat suurelta osin samat. [13]
TTSA:n kaltaisten järjestöjen lisäksi ufologian ja siihen liittyvien aiheiden omaksuminen erikoisjoukkojen piirissä on johtanut entistä suurempaan päällekkäisyyteen. Kuten esimerkissä nro 2 mainitussa saarnassa, kyseessä on eräänlainen ”tule UFOjen takia, mutta jää propagandan vuoksi” -tilanne. Rogania jäljittelevät podcastit, kuten entisen Navy SEAL -sotilaan Shawn Ryanin ja Thiel Capitalin työntekijän Jesse Michelsin ohjelmat, sekä Danny Jonesin tai Julian Doreyn kaltaiset naiivit pyrkyrit, kokoavat kaikki vieraikseen joukon vakoojia, tiedustelijoita, sotilasurakoitsijoita ja erikoisjoukkojen henkilöstöä sekä tarjoavat enemmän UFO- tai paranormaaleihin keskittyvää sisältöä – jotka usein ovat yksi ja sama asia. Tämä jatkuva vuorovaikutus saa monet pohtimaan ”muna vai kana” -kysymystä, joka on epäilemättä relevantti tutkimuskohde. Onko armeijassa taipumusta uskoa UFOihin? Vai onko se istutettu ja/tai ohjattu? Vaikuttaa todennäköiseltä, että kyseessä on sekä kanan että munan yhdistelmä – itse asiassa kokonainen tehotuotantolaitos, ohjelma, joka pitää armeijan tukimittarin hyvin täytettynä joka tapauksessa.
Yksi selkeimmistä esimerkeistä tästä kunnioittavasta asenteesta on Tim Taylor, hahmo, joka esiintyy uskontotieteilijä D.W. Pasulkan ja kokemuksen saaneen Chris Bledsoen kirjoituksissa. Uskonnollisessa kosmologiassaan Taylor näkee maailmankaikkeuden olevan ”olentojen hierarkian” alaisena, jossa tiedusteluyhteisön ryhmät sijoittuvat tavallisen ihmisen yläpuolelle. [14] Myös ilmailu- ja avaruusteollisuuden johtaja sekä entinen tiedustelu- ja erikoisjoukkojen upseeri eversti Karl Nell viittasi nopeasti tähän hierarkiaan. [15] Miksi ei olisi viitannut? Kun armeijalla on suosio-ongelma ja amerikkalaisella yleisöllä on aukko hengellisessä elämässä, on itsestään selvää nostaa itsensä tuolle jalustalle.
Lisätietoja UFOista sotilasrekrytoinnin tai kunnioituksen kohteina löytyy täältä.
Kapinallisten ryhmien muodostaminen ja seuranta
Kuten muutkin marginaalikulttuurin ilmiöt, UFOja käytetään toistuvasti lähtökohtana epäilyttävämpiin ääriliikkeisiin, toisinaan eräänlaisten ufologisten ”peiteidentiteettien” avulla. Tämä suuntaus on ollut yleistä jo lentävien lautasten kulttuurin varhaisimmista vaiheista lähtien. Monien varhaisten kontaktihenkilöiden, kuten George Adamskin ja George Hunt Williamsonin, juuret voidaan jäljittää pahamaineiseen metafyysiseen fasistiin William Dudley Pelleyyn. Heidän ”veljellisten” uskomusjärjestelmiensä vaaleat, sinisilmäiset pohjoismaiset avaruusolennot ”tunnistettiin nopeasti sekä petoksen että rasismin todisteiksi”. [16] Skeptikot olivat tietysti oikeassa olettaessaan näin. Tutkija Kevin Cooganin mukaan Pelley oli ”suosittu spiritisti, josta tuli äärioikeistolainen kiihottaja”, joka etsi liittolaisia amerikkalaisista poliittisista ryhmistä, jotka tukivat ”Uutta Saksaa”, ja piti juutalaisia demonien riivaamina. [17] Pelleyn vaikutuksen jälkivaikutukset, yhdistettynä fasistisen I AM -liikkeen toimintaan, tuntuvat ääriliikkeissä vielä tänäkin päivänä. Kun tähän lisätään äärioikeiston toiveikkaiden suoraan ylläpitämät natsien UFO-myytit, kontaktien kautta syntynyt UFO- ja salaliittokulttuuri oli täynnä suoranaisia fasisteja – tosiasia, jota tutkija Martin Cannon on dokumentoinut laajalti.
”I AM” -liike, UFO-salaliittoteoriat ja Pelleyn tyylinen fasistinen metafysiikka houkuttelevat edelleen kannattajia, ja joitakin näistä elementeistä on jopa sisällytetty QAnoniin tai sen lukuisiin haaroihin. [18] Jälleen kerran näiden kehityskulkujen kautta valikoituu hyödyllinen joukko yksilöitä, ja tämän hyödyllisyyden merkitys vain korostui Q:n kuuluisuuteen nousun jälkeen. Loppujen lopuksi Ron Watkins, joka käytti nimetöntä Q-persoonaa äänitorvenaan, yritti siirtyä UFO-vuotoihin sen jälkeen, kun QAnonin suosio alkoi hiipua. [19] UFO:t (ja jälleen kerran kaikki niihin liittyvät vakiovarusteet) eivät ainoastaan muutu poliittisen motivaation välineeksi, vaan syntyvä kumouksellinen yhteisö jättää runsaasti tilaa tiedustelutoiminnalle tai soluttautuneille agenteille. Tätä käytäntöä ei pidä vähätellä, eikä sitä pidä olettaa täysin altruistiseksi lainvalvontaviranomaisten tai tiedusteluyhteisön puolelta. [20]
Lisätietoja ufologiassa vaalituista epäilyttävistä uskomuksista löytyy täältä.
Kattava tiedustelutyökalu
Koska ufologia on merkittävä alakulttuuri, johon kuuluu kumouksellisia ryhmiä, yhteisö tarjoaa jatkuvasti ainutlaatuisen tiedustelumahdollisuuden, jossa voi levittää disinformaatiota, jäljittää tietovuotoja ja hankkia tietoa taivaalla liikkuvista kohteista ihmisiltä, jotka seuraavat niitä pakkomielteisesti. Tämä näkyy selvimmin ilmavoimien erityistutkimusyksikön (Air Force Office of Special Investigation) toiminnassa, jossa UFO-tutkija Paul Bennewitziin kohdistettiin monimutkaisia psykologisia operaatioita. On kuitenkin epätodennäköistä, että koko fiaskon tarkoituksena oli pelkästään saada hänet pois edistyneiden lentokoneiden jäljiltä. Tutkija Martin Cannon on jälleen kerran kaivanut syvemmälle ja löytänyt viitteitä siitä, että kyseessä on monimutkaisempi tiedusteluverkosto. [21] Siitä lähtien, huijauksista, harhautuksista, disinformaatiosta, valheista ja väärinkäytöksistä huolimatta, UFO-yhteisön asenne hallituksen edustajia ja tiedusteluviranomaisia kohtaan ei ole muuttunut. Jos jotain, niin siteet ovat vain tiivistyneet.
Getting Spooked pyrkii säännöllisesti korostamaan sitä, että UFO-alakulttuuri on harvinainen tiedustelun leikkikenttä, koska sen osallistujat kuvittelevat olevansa eräänlaisia itseoppineita erikoisagentteja. Silmät ovat kiinnittyneinä taivaalle ja korvat maassa, ja havaintoja tai UFO-salaisuuksia koskevat huhut kiertävät kuin kuumat juorut. Monet ovat innokkaita saamaan käsiinsä minkä tahansa ”skuupin” nostaakseen profiiliaan. Sisään soluttautuneelle tiedustelu-upseerille tämä tarjoaa mahdollisuuden päästä helposti käsiksi HUMINT-tietoihin, mutta myös keinon, jonka kautta disinformaatiota voidaan levittää, olipa kohteena sitten itse yhteisö, laajempi yleisö tai ulkomaiset valtiot. Koodattua tietoa voitaisiin myös ”pestä” UFO-huhujen kautta, mikä muistuttaa epäilyksiäni usein samankaltaisesta kaukokatseluohjelmasta. Samoin monet merkittävät tapaukset, joissa aiheesta on vuotanut salaisia tietoja, voivat olla yksinkertaisesti tietoturvatestejä, joissa alttiit henkilöt ovat epäonnistuneet – mieleen tulevat esimerkiksi paljon huomiota saaneet Matthew Brownin ja Gary McKinnonin tapaukset. UFO:t ovat harhaanjohtava aihe, todisteita on tunnetusti vaikea saada, ja suuri osa perustuu uskoon. Tämä usko on olennaista, jotta tietolähteet – tietoiset ja tietämättömät – voivat toimia välineinä taustalla käytävissä peleissä, olivatpa ne sitten liittyen itse lentäviin lautasiin tai muihin tiedustelutavoitteisiin.
Lisätietoja ufoista tiedustelukeinona löytyy täältä.
Maallisten laitteiden salaiset kokeet
UFO-ilmiö (ja kaikki siihen liittyvät seikat) tarjoaa helpon tavan peitellä sotilaallisia kokeita levittämällä UFO-huhuja. Näistä peitellyistä toimista ilmeisimpiä ovat uusien lentokoneiden testaus ja käyttöönotto, aina U-2-vakoilukoneen alkuperäisistä kokeista Lockheed Blackbirdiin ja sen jälkeisiin malleihin asti. [22] UFO:t eivät kuitenkaan rajoitu vain ilmatilaan, vaan niiden läsnäolo tunkeutuu myös muihin populaarikulttuurin tietoisuuden alueisiin. Tällaisena tämä salailujärjestelmä ulottuu oletettavasti myös ei-tappavien aseiden, ydinaseiden tai lentokoneiden testaukseen, kemialliseen ja biologiseen sodankäyntiin sekä jopa MKUltra-tyyppisiin pakottamis- tai kuulustelumenetelmiin.
Getting Spooked -blogi sai alkunsa tutkimalla Inter-American Defense Collegen kääntäjän Bosco Nedelcovicin väitteitä; hän oli väitetysti todistaja, kun CIA sieppasi Antonio Villas-Boasin ja suoritti hänelle psykologisia testejä. Hän totesi, että myös muut tapaukset liittyivät CIA:han, kuten Betty ja Barney Hillin sieppaus – joidenkin oletusten mukaan he olivat UFO:n sieppaamia uhreja. [23] Muita varhaisia esimerkkejä näennäisistä avaruusolentojen sieppauksista, kuten armeijan sotilaan Gerry Irwinin outo katoaminen, leimaavat jälleen kokeelliset huumeet, muistinmenetys ja outo käyttäytyminen. Itse käsite avaruusolentojen sieppauksesta syntyi useiden tapausten kautta, jotka voitaisiin helposti katsoa kuuluvan tunnetusti häikäilemättömien tiedustelupalvelujen suorittamien ihmiskokeiden piiriin. Jos näin on, miksi puolustusviranomaiset yrittäisivät estää tapahtumien tulkitsemista UFO-näkökulmasta?
Muissa tutkimussuunnissa esiin nousee John B. Alexanderin kaltaisia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita ei-tappavista aseista, ja heitä tukevat muut tutkijat, joiden mielestä ihmisten vuorovaikutuksessa UFOjen kanssa on havaittavissa suunnatun energian aseiden tunnusmerkkejä. Karjan silpomismysteerissä – jälleen ilmiö, joka usein liitetään UFOihin – on esitetty väitteitä salailusta, jonka takana olisi MKUltra-ohjelmaan liittyvä CIA:n tutkija, joka keskittyi kemiallisiin ja biologisiin aseisiin. Huomattava osa äänekkäimmistä UFO-asiantuntijoista on mukana jossakin uudentyyppisessä sotilaallisessa tutkimuksessa, joka on pidettävä salassa tai ainakin peiteltävä. On hulluutta luottaa varauksetta heidän vastauksiinsa UFO-kysymykseen. Suoraan esimerkkiin nro 5 liittyen alakulttuuri ei voi ainoastaan hämärtää lyhyitä vilahduksia salaisista operaatioista, vaan se voi myös myrkyttää lähteen kokonaan ja tarjota uteliaalle yleisölle salaperäisiä, vaikkakin epäsuorasti tyydyttäviä vastauksia. Samalla tutkimus ja kehitys voivat jatkua suurelta osin keskeytyksettä, jopa tilanteissa, joissa yleisön tiedonsaantitarve on kiireellisempi ja merkittävämpi kuin yliluonnolliset lentävät kiekot tai tic-tacit.
Lisätietoja salaisista testeistä löytyy useista Getting Spooked -artikkeleista, erityisesti täältä.
Sotahaukan unelmia
Koska ufologia pysyy nykyään harvoin kansallisen turvallisuuden asiantuntijoiden piirin ulkopuolella, se tarjoaa myös varsin ilmeisen keinon lietsoa kylmän sodan aikaisen vainoharhaisuuden tunteita. Tämä tosiasia tunnustettiin jo vuonna 1953 Robertsonin paneelissa, joka totesi, että UFO-ilmoitukset ja niistä seurannut hysteria olivat suurempi vaara kansalliselle turvallisuudelle kuin salaperäiset kohteet itse. [24] Vaikka jotkut ryhmittymät todennäköisesti pyrkivät välttämään tätä paniikkia, vuoden 1953 jälkeisinä vuosikymmeninä sotateollinen kompleksi sai suoria pääomavoittoja jatkuvasta sotatilasta, ja tämä ilmiö on vain voimistunut nykypäivään asti.
Suoraan esimerkkiin nro 3 liittyen on ufologian kannalta tärkeää herättää luottamusta tai kunnioitusta sotilasjohdossa, jos se aikoo hyödyntää tätä luottamusta tavoitteidensa saavuttamiseksi. UFO:t ovat siis mahdollinen keino istuttaa kylmän sodan aikaisia asenteita amerikkalaiseen väestöön, jota on toistuvasti huijattu kuvitteellisilla uhkilla ja epäsuosittujen sotien ”väistämättömyydellä”. Hahmot, kuten väitetty toimittaja Ross Coulthart [25], AATIP:n johtaja Lue Elizondo [26] ja virkamies Nick Pope [27], väittävät kaikki, että UAP-kysymys on avainasemassa kansalliselle turvallisuudelle Kiinan ja Venäjän jatkuvien uhkien vuoksi. Tähän viitataan hienovaraisesti kilpailevilla UFO-takaisinmallintaohjelmilla – väitteellä ”UFO-kuilusta”, joka muistuttaa kylmän sodan ohjuskuilua tai avaruuskilpailua. Jopa Project Blue Book -hankkeen tähtitieteilijä J. Allen Hynek, joka on aihepiirissä yleisesti kiistaton hahmo, tuomitsi vuonna 1967 Playboy-lehdessä julkaistussa artikkelissa mahdollisuuden Neuvostoliiton ylivoimasta UFO-alalla. [28]
Tähän lietsottuun vainoharhaisuuteen kietoutuu vaatimuksia lisärahoituksesta ja teknologisista kokeiluista, jotka eivät rajoitu pelkästään ilmatilaan. Suurimmalla osalla teknologiasta, joka näennäisesti hyödyttäisi laaja-alaista UFO-tutkimusta, on hyvin maallisia käyttötarkoituksia, jotka ulottuvat valvonnasta hyökkäyskykyihin ja monenlaisiin monimutkaisiin antureihin. Yksi amerikkalaisen elämän vakiintuneimmista osista on sotateollinen kompleksi, joten se, että se herättää salaa lähes uskonnollista palvontaa UFO-meemin kautta, on tarkastelun arvoinen kehitys, mutta nämä kysymykset on suurelta osin sivuutettu, koska hyvin harvat tutkijat omaksuvat ulkopuolisen näkökulman. Meidän ei pitäisi painaa metaforista punaista nappulaa maallisten uhkien vuoksi, puhumattakaan uhkista, jotka liittyvät toisesta maailmasta peräisin olevaan älykkyyteen, jota emme vielä täysin ymmärrä.
Lisätietoja UFOista kansallisen turvallisuuden paranoian välineinä löytyy täältä.
Yhteenveto
On syytä todeta, että ufologia on vain yksi äänekäs ja meluisa osa jatkuvaa alakulttuurista taustakohinaa. Tähän kohinaan osallistuvilla lukuisilla ”sirkoilla” saattaa olla samanlainen merkitys – salaliittokulttuuri, marginaalinen arkeologia ja laajemmin ottaen paranormaalit ilmiöt tuovat kaikki oman monotonisen sävelensä. Näiden alojen välinen päällekkäisyys on laajaa ja välttämätöntä koko ekosysteemin säilymiselle. Kun merkittävimmät vakiintuneet toimijat, kuten To the Stars ja Sol Foundation, tarjoavat molemmat foorumeita sotilastiedustelun edustajille, tilanne muuttuu huolestuttavammaksi, kun mukaan sekoittuvat puolustusalan urakoitsijat kuten Peter Thiel ja kaikki toistuvasti esiintyvät sotilastieteilijähahmot. Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta ufologia on suurelta osin kaapattu aihe, alakulttuuri, jossa on keulakuvia ja suuria rahasummia, eikä se ole enää harrastajien toimialaa. Muillakin aiheilla on ollut sama kohtalo: niitä käsitellään valikoiduilla, hyväksynnän piirissä olevilla areenoilla, joissa osallistujat väittävät olevansa jatkuvasti tiedon ja vallan rakenteiden uhreja, vaikka heillä onkin selkeitä etuja kulttuurisodassa. Mutta tämä käänne peittää alleen, ainakin joidenkin osapuolten keskuudessa, syvemmän ymmärryksen siitä, miten pienemmät yhteisöt ovat vuorovaikutuksessa suuremman kokonaisuuden ajattelun kanssa tai vaikuttavat siihen.
Antropologista tutkimusta käytettiin aseena koko kylmän sodan ajan keinona ”vastata sotilas- ja tiedusteluvirastojen tarpeisiin tai niiden esittämiin erityiskysymyksiin”, ja tieteenala päätyi ”tukemaan uuskolonialismia, militarismia ja laajenevaa amerikkalaista imperiumia” sekä auttamaan ”muuttamaan amerikkalaisten antropologien asenteita siten, että ne sopisivat yhteen sotilas- ja tiedusteluvirastojen yhteistyön kanssa”. [29] Ufologian ja amerikkalaisen marginaalikulttuurin kaoottisen ja monitahoisen pinnan alla piilee huolestuttava mahdollisuus: kääntyikö ”kylmän sodan antropologia” sisäänpäin keinona luoda tietty kulttuurinen valtajärjestelmä lännessä?
Kun näiden aiheiden annetaan kukoistaa ja levitä puolustusministeriön piireistä kuiskauksina ja huhuina kongressin saliin sekä miljoonien kansalaisten televisioihin ja sosiaalisen median syötteisiin, syntyy hyödyllinen poliittinen blokki: laaja kokonaisuus, jonka tarkoituksena on koota yhteen armeija, kansallisen turvallisuuden neuvonantajat, evankelikaalit ja poliittisesti motivoituneet kristityt sekä jopa aggressiivisemmat uskonnolliset ja ideologiset ristiretkeläiset. UFO:t ja marginaalikulttuuri ovat päätyneet osittain yhdistämään yhteisöjä, jotka aiemmin olivat selvästi keskenään ristiriidassa. Monia pidettiin aikoinaan kumouksellisina, mutta he sopeutuivat nopeasti aiemmin olemassa olleisiin valtarakenteisiin. Tämän suuntauksen esimerkkinä riittää mainita salaliittoteorioiden kiihottajat, kuten Alex Jones, jotka nykyaikana taipuvat nopeasti hallituksen ylivaltaan.
Lähes kaikki tämän laajan ryhmän jäsenet tukevat armeijaa sen taistelussa kotimaisia, ulkomaisia ja tähtienvälisiä voimia vastaan. He luottavat armeijan edustajiin siinä päätelmässä, että puolustusministeriön (DoD) testit tai toimet eivät ole ensisijaisesti vastuussa UFO-ilmiöistä. Olipa ilmiö sitten toisen valtion tai jonkin muun älyllisen olennon aikaansaamaa, tiedottajat ovat pelkkiä sanansaattajia, jotka toivovat ongelman ratkaisemiseen suunnattua lisärahoitusta tai resursseja. Itse asiassa se, että ilmiötä pidetään ratkaistavana ”ongelmana”, tuntuu jo sinänsä merkitykselliseltä, sillä se vie ufologian pois mysteerien selvittämisen maailmasta sotilaallisen logistiikan ja turvallisuuden maailmaan. Tämä nykypäiväinen UFO-harrastajien alaryhmä on militaristisen uusliberaalin hegemonian apinoijia, pääosin puolueiden rajat ylittävää liikettä, jonka tavoitteena on vahvistaa länsimaista ylivaltaa hinnalla millä hyvänsä. UFO-ihmiset pyrkivät näihin samoihin tavoitteisiin silloinkin, kun heidän tärkeimmät syynsä toimia näin ovat aineettomia ilmakummituksia, kylmän sodan haamuja, joka ei ole koskaan oikeasti päättynyt. Myyjät, mainostajat ja ylimmät päättäjät saavat kaikki osansa hyödyistä riippumatta siitä, mikä on UFO:iden ”totuus”. On merkityksetöntä, ovatko he aitoja uskovia vai eivät, kunhan armeijat saavat rahoitusta, ulkopolitiikan näkemykset muuttuvat kansan suosiossa suosituiksi ja amerikkalainen järjestys vakiintuu lujasti.
Tämän kehityksen tarkoituksellisuutta ei välttämättä ohjaa huolellisesti mikään paha voima. Se saattaa pikemminkin olla luontainen taipumus tietyissä Yhdysvaltain väestönosissa, jota voidaan vaalia tai hienovaraisesti ohjata – mutta ei koskaan suoraan hallita. Kyse on antropologiasta, ei kehitysmaiden rahtikulttien tai välisodan keskellä olevan alueen asukkaiden, vaan amerikkalaisen psykologian ja henkisen kehityksen antropologiasta. Ehkä UFO-pakkomielle on ollut erilaisten ryhmittymien seurannassa jo vuosikymmeniä, ja sitä on toisinaan hyödynnetty pikaratkaisuna tiedusteluvuotoon tai poliittiseen skandaaliin. On täysin mahdollista, että UFOjen hyödyllisyydestä vallitsee yleinen käsitys, joka ei näy virallisessa politiikassa, vaan puolustusministeriöön liittyvien eri organisaatioiden toiminnassa. Keskustelussa harvoin tarkastellaan tätä kulttuurista ilmiötä lintuperspektiivistä: tämän ekosysteemin kaksi pääryhmää ovat joko innokkaat etsijät ja uskovat tai dogmaattiset skeptikot ja paljastajat. Kukaan ei pysähdy hetkeksikään pohtimaan, kohdistuvatko loputtomat väittelyt oikeisiin ihmisiin. Eri organisaatiot, jotka hyötyvät UFO-innosta, eivät tarvitse olla yhtenäisiä. Niiden tarvitsee vain olla tietoisia yhdestä yksinkertaisesta temppusta: nykyisessä muodossaan UFO-meemi auttaa vakiinnuttamaan entisestään militaristista amerikkalaista hegemoniaa kulttuurissa, liike-elämässä, akateemisessa maailmassa ja mediassa.
Jätän teille yhden vaatimattoman huomautuksen: UFOt ovat todellisia. Mutta tämä tosiasia on erotettava järjestelmistä, jotka pyrkivät käyttämään sitä väärin.
Lähdeviitteet
[1] Loehrke, Janet. “Congress holds hearing on UAPs (or UFOs). What are they?” USA Today. 9 September 2025. https://www.usatoday.com/story/graphics/2025/09/09/what-are-uap-congress-hearing-ufo-sighting-map/86058021007/.
[2] Hanks, Micah. “Donald Trump Reveals He Interviewed U.S. Military Pilots Who Encountered Round UFO ‘They Cannot Explain.’” The Debrief. 20 September 2024. https://thedebrief.org/donald-trump-reveals-he-interviewed-u-s-military-pilots-who-encountered-round-ufo-they-cannot-explain/.
[3] Rees, Martin and Mario Livio. “Most Aliens May Be Artificial Intelligence, Not Life as We Know It.” Scientific American. 1 June 2023. https://www.scientificamerican.com/article/most-aliens-may-be-artificial-intelligence-not-life-as-we-know-it/.
[4] “’Aliens Invented Religion To Control Humanity!’ -Top Philosopher Jason Jorjani.” YouTube, uploaded by Jesse Michels, 27 September 2025. Link.
[5] Loeb, Avi. “A Vision for a UAP-Manhattan Project.” Medium. 4 May 2025. https://avi-loeb.medium.com/a-vision-for-a-uap-manhattan-project-9408819b6127.
[6] von Rennenkampff, Marik. “‘Technology surprise’: Are China, Russia ahead of us in UFO retrieval, research?” The Hill. 27 October 2023. https://thehill.com/opinion/technology/4277128-technology-surprise-are-china-and-russia-ahead-of-us-in-ufo-retrieval-research/.
[7] “Restoring Public Trust Through UAP Transparency and Whistleblower Protection.” YouTube, uploaded by GOP Oversight, 9 September 2025. Link.
[8] Hernbroth, Megan. “Peter Thiel’s venture fund just announced Hereticon, a conference for ‘troublemakers’ to discuss immortality, doomsday prepping, and UFOs.” Business Insider. 1 October 2019. https://www.businessinsider.com/peter-thiel-vc-firm-founders-fund-hereticon-conference-immortality-ufo-2019-10.
[9] DeLonge, Tom and A.J. Hartley. Sekret Machines, Book 1: Chasing Shadows. San Diego: To the Stars, 2016. Ebook. Page 6.
[10] Blistein, John. “Read Tom DeLonge’s Leaked Email to Hillary Clinton Campaign About UFOs.” Rolling Stone. 11 October 2016. https://www.rollingstone.com/music/music-news/read-tom-delonges-leaked-email-to-hillary-clinton-campaign-about-ufos-103832/.
[11] Schwartzburg, Rosa. “The US military is embedded in the gaming world. Its target: teen recruits.” The Guardian. 14 February 2024. https://www.theguardian.com/us-news/2024/feb/14/us-military-recruiting-video-games-targeting-teenagers.
[12] Chandler, Simon. “Western Militaries Are Using Virtual Reality for Propaganda and Recruitment.” Truthout. 23 August 2019. https://truthout.org/articles/western-militaries-are-using-virtual-reality-for-propaganda-and-recruitment/.
[13] A future investigation I have in mind tracks DoD interest in ARGs (alternate reality games) and how it may relate to ufology, conspiracy theory, and more subtle propagandizing ala QAnon, Serpo, the Montauk Project, and other reality-shifting play that can turn obfuscatory. For instance, the MJ-12 hoax was turned into a groundbreaking multimedia ARG, 2001’s Majestic. Dave Szulborski, a beta tester for Majestic and an ARG creator in his own right, went on to create a game for Raytheon’s BBN Technologies that was “the first evaluation of an ARG as a tool for training military personnel.” How common are implementations like this and does an ARG to DoD pipeline exist? (“US Military runs first alternate reality game.” EMS1. 7 February 2008. https://www.ems1.com/ems-products/training-tools/press-releases/us-military-runs-first-alternate-reality-game-nohr7DA96OwfR4EK/.)
[14] Pasulka, Diana Walsh. Encounters: Experiences with Nonhuman Intelligences. New York: St. Martin’s Essentials, 2023. Page 180.
[15] “The Biblical Truth of UFOs & Angels (Ft. Karl Nell & Diana Pasulka).” YouTube, uploaded by Jesse Michels, 19 December 2024. Link.
[16] Beekman, Scott. William Dudley Pelley: A Life in Right-Wing Extremism and the Occult. Syracuse: Syracuse University Press, 2005. Page 154-155.
[17] Coogan, Kevin. Dreamer of the Day: Francis Parker Yockey and the Postwar Fascist International. New York: Autonomedia, 1999. Page 92.
[18] Conner, Christopher T. “QAnon, authoritarianism, and conspiracy within American alternative spiritual spaces.” Frontiers in Sociology. 21 June 2023. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10325789/.
[19] Gault, Matthew. “Major QAnon Promoter Ron Watkins Is Starting a WikiLeaks for Aliens.” VICE. 26 May 2021. https://www.vice.com/en/article/major-qanon-promoter-ron-watkins-is-starting-a-wikileaks-for-aliens/.
[20] See: Painting, Wendy S. Aberration in the Heartland of the Real: The Secret Lives of Tim McVeigh. Walterville: TrineDay, 2016.
[21] “Aliens and espionage with Martin Cannon | Weird Reads with Emily Louise LIVE.” YouTube, uploaded by Weird Reads with Emily Louise, 27 April 2024. Link.
[22] See: Patton, Phil. Dreamland: Travels Inside the Secret World of Roswell and Area 51. New York: Villard Books, 1998.
[23] Booty, Boltzmann. “The Hill abduction as counter-insurgency (Pt. 1).” Nuts & Boltzmann. 21 August 2023. Link.
[24] Pilkington, Mark. “MIRAGE MEN 2023.” Mirage Men. 8 December 2023. https://miragemen.wordpress.com/2023/12/08/mirage-men-afterword-2023/.
[25] “War in space? Top generals sound alarm on ‘menace’ US faces from Russia, China | Reality Check.” YouTube, uploaded by NewsNation, 1 May 2024. Link.
[26] “Lue Elizondo: War with China and the future of UAP international relations.” YouTube, uploaded by The Debrief, 19 October 2019. Link.
[27] Lavelle, Daniel. “UFO expert not ruling out Russia or China links to drones seen at RAF bases.” The Guardian. 30 November 2024. https://www.theguardian.com/world/2024/nov/30/ufo-expert-not-ruling-out-russia-or-china-links-to-drones-seen-at-raf-bases.
[28] Hynek, J. Allen. “The UFO Gap.” Playboy. December 1967. Reprinted here: https://www.cia.gov/readingroom/docs/CIA-RDP81R00560R000100010006-5.pdf.
[29] Price, David H. Cold War Anthropology: The CIA, the Pentagon, and the Growth of Dual Use Anthropology. Durham and London: Duke University Press, 2016. Page xi, 349.
Artikkelin julkaissut Getting Spooked
https://eksopolitiikka.fi/ufologia/ufologian-nykytila-osa-3/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_
