Kakofonia
Harmonisoivien äänten hämähäkinseitti peittää käytävät, tukkii ovet ja ikkunat, purkautuu ulos korvia huumaavana humuna.
Keskityn. Erotan yksittäisen äänen, sanat, keskustelun. Siihen sekoittuu toinen ja kolmas ja neljäs, kunnes jäljellä on vain ääntä. Vikkelään liikkuvat huulet sylkevät tikareita tärykalvoilleni.
Humisee. Äänet painavat kehoani joka puolelta, työntävät, tuuppivat, iskevät kyynärpäällä kylkeen. Askelten rytmit sotkeutuvat vaihtuvaksi tahdiksi, jolla ei ole alkua eikä loppua, vain kiireen tuntu, joka hakkaa korvissani.
Käteni painuu metallisella oven kahvalla, vankkumaton seinämä sulkeutuu minun ja äänen välille.
Hiljaisuus. Ilmastointilaitteen humina porautuu tajuntaani.


















