Lumi koostuu jäästä, ilmasta ja nestemäisestä vedestä. Lumen vesiarvo eli lumikuorma tarkoittaa sen vesikerroksen paksuutta (mm), joka lumipeitteestä muodostuisi sen sulaessa ja jäädessä paikoilleen. Usein lumikuorma ilmoitetaan kilogrammoina neliömetriä kohti (kg/m²). Suojasäällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että ilman lämpötila nousee talvella nolla-asteen yläpuolelle, jolloin lumi muuttuu märäksi. Tällöin syntyy nuoskaa eli kosteaa lunta, josta saa helposti tehtyä lumipalloja. Parhaita lumipalloja tulee, kun lumessa on nestemäistä vettä noin viisi prosenttia. Erilaisiin lumisanoihin kannattaa tutustua tarkemmin Ari Mannisen erinomaisessa lumisanastossa.
Kattojen lumikuorma ei lisäänny merkittävästi suojasäällä. Suojasäällä lumen tiheys kasvaa ja lumi muuttuu painavammaksi. Samalla lumikerros kuitenkin ohenee. Ämpärillinen märkää suojasään lunta painaa toki enemmän kuin ämpärillinen kuivaa pakkaslunta. Katolla olevan lumen paino ei kuitenkaan oleellisesti lisäänny lämpötilan kohotessa, koska lumen paksuus pienentyy. Ilmasta voi kyllä tiivistyä kosteutta 1 kg/m², mutta tämä on vain prosentin suuruusluokkaa paksuimmista lumipeitteistä. Sen enempää kosteutta lumi ei pysty imemään.
Lumi ei siis käytännössä ime ilmasta juurikaan vettä, ellei sitten jostakin tule uutta vettä. Jos suojasäällä sataa vettä, silloin lumikuorma toki kasvaa. Ympäristöministeriön julkaisussa kerrotaan näin: "Jos suojasää tuo tullessaan vesisateen, lumikuorma katolla kuitenkin lisääntyy. Lumi voi pidättää vettä nesteenä jopa viisi tilavuusprosenttia ennen kuin vesi alkaa valua lumipeitteen läpi. Jos katolla on esimerkiksi 60 cm hanki, voi siihen pidättyä vettä jopa 30 kg/m²."
Vastasatanut pakkaslumi voi olla hyvin kevyttä (tiheys 10-100 kg/m³), mutta märän lumen tiheys saattaa olla 300-700 kg/m³. Jää on vieläkin tiheämpää (830-920 kg/m³).
Rakennussuunnittelussa käytetty termi peruslumikuorma kuvaa tasakatolle kertyvän lumen määrää, joka tilastojen mukaan esiintyy kerran 30 vuodessa (länsirannikolla 140 kg/m², Uudellamaalla 200 kg/m², Sisä-Suomessa 180 kg/m² ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa 200–260 kg/m²). Peruslumikuorman arvoa määritettäessä on siis varauduttu harvoin esiintyvään lumikuormaan, jota vielä suunnittelussa nostetaan varmuuskertoimella.
Tällä hetkellä lumen tiheys on viimeisimpien havaintojen (tammikuu 2019) mukaan etelärannikolla ja Pohjanmaalla noin 159 kg/m³, Keski-Suomessa 169 kg/m³ ja Pohjois-Suomessa sekä Kainuussa 167 kg/m³. Kannattaa katsoa myös kartta tämänhetkisestä lumikuormasta ja lumikuormaennusteista. Lumikuorma on tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomessa 60–100 kg/m² ja Länsi-Suomessa 30–60 kg/m². Kotka-Joensuu -linjan ja Suomen kaakkoisrajan välisellä alueella lumikuorma on monin paikoin vähintään 100 kg/m². Tällä viikolla lumikuorma saattaa kasvaa yli 30 kg/m².
Kartalta voi katsoa myös lumikuorman tämänhetkisen määrän eri vuosien rakennusmääräyksissä noudatettuihin peruslumikuormiin verrattuna: 1955-1969, 1969-1998 ja 1998-2014. Suomen ympäristökeskuksen tämänpäiväisen tiedotteen mukaan "suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m²:n tuntumaan". Sen sijaan omakoti-, pari- tai rivitalot eivät kuulu kattojen lumikuorman merkittäviin riskikohteisiin.
Lue myös nämä
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Sääilmiöiden ABC-kirja
