The hottest day in Ko Phayam
Last night was not a good one but I still don’t feel tired but it is sooooo hot as there’s surprisingly not any wind on our beach. This is what it’s like at Long Beach every day - oh dear, I couldn’t do it without getting annoyed. Too much is too much.
I had plans for today - I mean I wanted to go and see the Hippie Bar finally or at least to go to Buffalo Bay and swim a bit. But no, can’t be bothered so had my breakkie here (yogurt, fruit, muesli and mango juice) and moved to the deck and have been here since midday. Seems like we are plenty today - maybe because it is Saturday? Or because it is too hot to move around?
I am still wondering why yesterady was a bit of a shitty day for me. BUt then again, shitty days happen. It is not like I’m gonna be at my best for the whole time. This is not just a short holiday for me, this is life. With its best and its worst. If shitty days come, let them come and let me feel shitty. Then comes a peaceful day like today and I feel calm. Then comes a joyful day and I will feel happy. This is how it goes and this is how it should be. Life.
Kolmen päivän päästä jatkan siis matkaa eli otan Ranongista bussin Krabiin, jossa olen yhden yön ja siirryn Lantan saarelle 4 päiväksi ja taas takaisin Krabiin 2 päiväksi kunnes lennän tiistaina 1.3. Sydneyyn! SE tulee olemaan todella tunteikasta - edellisestä kerrasta kun on kulunut 18 vuotta. Siellä on myös sovittu heti 2.3. kun saavun treffit Ellan ja kaverin kanssa, jotka ovat puolestaan lähdössä takas Suomeen seuraavana päivänä. Tytöt on reissanneet pienellä budjetilla reilut pari kuukautta, joten olen luvannut tarjota ruoat Coogee Bay Hotellissa klo 14. Oma majapaikka on Airbnb’n kautta ja sijaitsee 1.5km päässä Coogeen keskustasta Malabarin puolella. Mulla on siellä oma huone ja privaatti kylppäri erään miesparin kodissa.
Viime yönä Tokay Gekko herätti vain yhden kerran, mutta jokin muu - tai just se - ravas katolla niin, että meteli kävi jo hermostuttamaan. Sit taas sähköt meni poikki ja tuuletin sammui ja en vieläkään oikein tohdi laittaa ikkunaa auki, niin siinnähän sitten hikoilin ja nukuin hyvin huonosti ja näin kaikenlaisia valveunen tapaisia, joita en enää muista. Mutta kuten sanottu, en tunne itseäni erityisen väsyneeksi.
Eilinen Cashew festival oli varsin hupaisa tapahtuma. Pienet tytöt tanssivat useaan otteeseen vahvoissa meikeissä jotain karseaa diskomusaa. Sitten välinumerona eräs nuori nainen tuli joraamaan omalla erikoisella tavallaan jotain biisiä. Sitten vielä ihan pieni tyttö tuli joraamaan jotenkin kauheen keikistellen ja saikin sitten monta kukkaseppelettä ja satasen seteleitä palkinnoksi yleisöltä. Paikalla oli myös mies, jolla oli takki, jossa oli sellainen sheriffin tähti ja häntä kaikki tervehtivät perinteiseen thai-tyyliin. Sama koski erästä keski-ikäistä naista. Heitä kuvattiinkin yhdessä eli olivat varmaan jotain merkkihenkilöitä kaikki. Paljon oli turrea paikalla ja päihteet maistuivat. Itse otin yhden ylimakean Mojioton ja yhden keskarin eli Leon ja tosiaan sitten alkoi vatsassa kiertää ja tulin kotiin. Hyvä niin, koska, you know ;))
Lopuksi suosittelen kaikille tätä saarta ja NIMENOMAAN Sabai Sabaita. Pitää uskaltaa ja osata ajaa skootterilla eikä saa inhota liikaa ötököitä eikä halveksuaa pilvenpolttoa. Silleen täydellinen lomapaikka.