Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys (NFY) esittää: ”LIIKETTÄ TASA-ARVOON!”
”Naiset sopivat lapsuusiän hoitajiksemme ja opettajiksemme juuri siitä syystä, että he itse ovat lapsellisia, typeriä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen suuria lapsia koko elämänsä; nainen on eräänlainen välimuoto asteikolla lapsesta mieheen, joka on todellinen ihmisolento.” Arthur Schopenhauer (1788–1860) Naisista (1851)
“I still insist, that not only the virtue, but the knowledge of the two sexes should be the same in nature, if not in degree, and that women, considered not only as moral, but rational creatures, ought to endeavour to acquire human virtues (or perfections) by the same means as men, instead of being educated like a fanciful kind of half being – one of Rousseau’s wild chimeras.” Mary Wollstonecraft (1759–1797), A Vindication of the Rights of Woman (1792)
Filosofiaa on perinteisesti pidetty miesvaltaisena alana. Naisajattelijoita ei historiasta puutu, mutta heidän työnsä on usein sijoitettu filosofian kaanonin ulkopuolelle. Siksi filosofian piirissä toimivien naisten on ollut vaikea löytää naispuolisia esikuvia ja tiennäyttäjiä. Naisten ja vähemmistöjen osuus on filosofiassa edelleen vähäinen verrattuna muihin akateemisiin aloihin. Tasa-arvokeskustelua virittääkseen NFY nostaa väittelyn aiheeksi kysymyksen: ”Vaikuttaako sukupuoli ajattelun mahdollisuuksiin?”.
Pyrkimyksenä on rikkoa käsityksiä siitä, millaisia ominaisuuksia pätevällä ajattelijalla tulee olla. Ei edelleenkään ole selvää, että naisfilosofit saisivat riittävästi näkyvyyttä ja tunnustusta. Filosofian suurnimillä on sanottavaa naisen ajattelukyvyistä, ja he perustelevat näkemyksensä erilaisilla filosofisilla argumenteilla. Väittely on siis katsaus filosofian historiaan ja muistutus sen vaikutuksesta nykypäivään. Väittelyn jälkeen on vuorossa asiantuntija- ja yleisökeskustelu tasa-arvon haasteista nykyään.
Väittelijöinä:
-1600- ja 1700-lukujen varhaisfeministien, kuten François Poulain de la Barre ja Mary Wollstonecraft ajatteluun erikoistunut yliopistonlehtori ja filosofian dosentti Martina Reuter Jyväskylän yliopistosta.
-Filosofi, tutkija, kirjailija ja valmentaja Markus Neuvonen, joka edustaa keskustelussa Antiikin Roomassa elänyttä stoalaisfilosofi Marcus Aureliusta (121-180 j.a.a.).
-Opettaja ja käytännöllisen filosofian väitöskirjatutkija Tarna Kannisto Helsingin yliopistosta. Kannisto hyppää väittelyssä hetkellisesti filosofi John Stuart Millin (1806-1873) saappaisiin naisten ja miesten tasa-arvoa puolustamaan.
-Eläin- ja ympäristöetiikkaan sekä moraalifilosofiaan erikoistunut filosofi ja dosentti Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta. Hän esittelee ekofeministi Val Plumwoodin (1939-2008) näkökulmia.
-Bioetiikan ja yhteiskuntafilosofian väitöskirjatutkija Johanna Ahola-Launonen Helsingin yliopistosta. Väittelyssä Ahola-Launonen edustaa Aristoteleen kantoja.
Lopun keskustelussa mukana myös Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala (FT, sosiaaliantropologia). Latvala on KokoNainen-hankkeen projektipäällikkö ja hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat kunniaan liittyvät konfliktit, tyttöjen ympärileikkaus ja seksuaali- ja lisääntymisoikeudet.