Vuoden 2018 Nufit järjestetään pe-la 19.-20.1.2018 Paasitornissa Helsingissä teemalla ABSURDI. Merkkaa päivät kalenteriisi jo nyt!

JBB: An Artblog!
No title available
Not today Justin
he wasn't even looking at me and he found me

祝日 / Permanent Vacation
Aqua Utopia|海の底で記憶を紡ぐ
styofa doing anything
dirt enthusiast
AnasAbdin

shark vs the universe
h
Today's Document
noise dept.
cherry valley forever
YOU ARE THE REASON
🪼

Janaina Medeiros

Kaledo Art
Alisa U Zemlji Chuda

if i look back, i am lost
seen from Türkiye

seen from United States

seen from Germany
seen from Morocco

seen from Germany

seen from Germany

seen from Bangladesh

seen from United States

seen from United States

seen from United States
seen from Germany

seen from China
seen from Singapore

seen from Trinidad & Tobago
seen from Germany
seen from United States

seen from Canada

seen from United States

seen from Brazil

seen from Germany
@nufit
Vuoden 2018 Nufit järjestetään pe-la 19.-20.1.2018 Paasitornissa Helsingissä teemalla ABSURDI. Merkkaa päivät kalenteriisi jo nyt!
Nuorten Filosofiatapahtumassa nuoret kohtaavat vallanpitäjät ja huippututkijat. 16. Nuorten filosofiatapahtuma teemalla LIIKE järjestetään Paasitornissa Hels...
LIVE-STREAM SILTASAARI-SALISTA
Siltasaari-salin keskustelut striimataan Youtuben kautta perjantaina klo 13-21 ja lauantaina klo 12-22. Pääset katsomaan striimiä ylläolevasta linkistä!
Iiris Laisi, Ines Lehtinen, Hertta Kella & Heini Kukkonen: Sirkuspaja! Sirkuspajassa pääset kokeilemaan lattia-akrobatiaa yksin tai kaverin kanssa, jonglööraamaan tai yksipyöräilemään rennolla meiningillä! Tule ja liikuta kehoasi! Iiris Laisi, Ines Lehtinen, Hertta Kella ja Heini Kukkonen ovat Kallion lukion opiskelijoita ja harrastavat sirkusta koulun ohella.
Hamy Ramezanin lyhytelokuvia
Hamy Ramezanin alustuksen jälkeen esitämme kaksi ohjaajan lyhytelokuvaa. Moninkertaisesti palkittu Paratiisin avaimet (28 min, 2014) kertoo kodittomista veljeksistä sotaa käyvässä Iranissa 1984. Traileri:
Elokuvassa Kuuntele (13 min, 2014) burkaan pukeutunut nainen etsii apua tilanteeseensa Kööpenhaminalaisella poliisiasemalla. Traileri:
Tapio Rasa & Tiia Seeve: Tunnelmallinen keho ja liike -työpaja Tässä työpajassa uppoudutaan hetkeksi tutkimaan ihmisen kehollisuutta musiikin ja liikkeen keinoin. Minkäänlaista tanssitaustaa ei tarvita – ohjaajillakaan ei sitä ole. Työpaja on katkeamaton tunnelmallinen kokonaisuus, johon ei voi liittyä alkamishetken jälkeen.
Työpajan vetäjät Tiia Seeve ja Tapio Rasa ovat ajattelijoita, improvisoijia ja kehollisia olentoja. He haluavat tuoda vaihtelua Nufitin älyllisyyteen muodostamalla hetken ajaksi tunnelmallisen, ihmisen kehollisuutta ihmettelevän kuplan.
Aatos Ketvel laulaa epäluuloistaan
Kuvailtakoon Aatos Ketvel'n musaa: Laulan suomeksi mielleyhtymistäni ja liikkeistäni. Puhun ihmisyydestäni eläimien kautta ja inhostani sotaunien kautta. Instrumenttina akustinen (joskin mikitettävä) kitara ja sivustakatsojan ääni. Suhtaudun juurtuneella epäluulolla useimpiin seikkoihin. Pyydän yleisöä häpeämään. Biisit on tehty runo edellä, joten aprikoin, josko myös lausuisin jokusen ilman instrumentalisaatiota.
(Soundcloud)
JARNA PETMAN: Kansojen oikeus, ei kenenkään kriisi
Jarna Petman on ihmisoikeuksiin perehtynyt kansainvälisen oikeuden professori Helsingin yliopistosta. Viime vuosina hänen tutkimuksensa on keskittynyt Euroopan, regionalismin ja kansainvälisten konfliktien ympärille. Petman on voittanut useita palkintoja opettajan taidoistaan ja toiminut useiden kotimaisten ja kansainvälisten akateemisten järjestöjen hallituksissa. Petmanin alustus Nufitissa käsittelee kansainvälisen oikeuden valmiuksia tunnistaa, hallita ja ratkaista pakolaiskriisin kaltaisia, moderneja, kansainväliskytkentäisiä konflikteja vailla selkeästi määritettyjä osapuolia.
Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys (NFY) esittää: ”LIIKETTÄ TASA-ARVOON!”
”Naiset sopivat lapsuusiän hoitajiksemme ja opettajiksemme juuri siitä syystä, että he itse ovat lapsellisia, typeriä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen suuria lapsia koko elämänsä; nainen on eräänlainen välimuoto asteikolla lapsesta mieheen, joka on todellinen ihmisolento.” Arthur Schopenhauer (1788–1860) Naisista (1851)
“I still insist, that not only the virtue, but the knowledge of the two sexes should be the same in nature, if not in degree, and that women, considered not only as moral, but rational creatures, ought to endeavour to acquire human virtues (or perfections) by the same means as men, instead of being educated like a fanciful kind of half being – one of Rousseau’s wild chimeras.” Mary Wollstonecraft (1759–1797), A Vindication of the Rights of Woman (1792)
Filosofiaa on perinteisesti pidetty miesvaltaisena alana. Naisajattelijoita ei historiasta puutu, mutta heidän työnsä on usein sijoitettu filosofian kaanonin ulkopuolelle. Siksi filosofian piirissä toimivien naisten on ollut vaikea löytää naispuolisia esikuvia ja tiennäyttäjiä. Naisten ja vähemmistöjen osuus on filosofiassa edelleen vähäinen verrattuna muihin akateemisiin aloihin. Tasa-arvokeskustelua virittääkseen NFY nostaa väittelyn aiheeksi kysymyksen: ”Vaikuttaako sukupuoli ajattelun mahdollisuuksiin?”.
Pyrkimyksenä on rikkoa käsityksiä siitä, millaisia ominaisuuksia pätevällä ajattelijalla tulee olla. Ei edelleenkään ole selvää, että naisfilosofit saisivat riittävästi näkyvyyttä ja tunnustusta. Filosofian suurnimillä on sanottavaa naisen ajattelukyvyistä, ja he perustelevat näkemyksensä erilaisilla filosofisilla argumenteilla. Väittely on siis katsaus filosofian historiaan ja muistutus sen vaikutuksesta nykypäivään. Väittelyn jälkeen on vuorossa asiantuntija- ja yleisökeskustelu tasa-arvon haasteista nykyään.
Väittelijöinä:
-1600- ja 1700-lukujen varhaisfeministien, kuten François Poulain de la Barre ja Mary Wollstonecraft ajatteluun erikoistunut yliopistonlehtori ja filosofian dosentti Martina Reuter Jyväskylän yliopistosta.
-Filosofi, tutkija, kirjailija ja valmentaja Markus Neuvonen, joka edustaa keskustelussa Antiikin Roomassa elänyttä stoalaisfilosofi Marcus Aureliusta (121-180 j.a.a.).
-Opettaja ja käytännöllisen filosofian väitöskirjatutkija Tarna Kannisto Helsingin yliopistosta. Kannisto hyppää väittelyssä hetkellisesti filosofi John Stuart Millin (1806-1873) saappaisiin naisten ja miesten tasa-arvoa puolustamaan.
-Eläin- ja ympäristöetiikkaan sekä moraalifilosofiaan erikoistunut filosofi ja dosentti Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta. Hän esittelee ekofeministi Val Plumwoodin (1939-2008) näkökulmia.
-Bioetiikan ja yhteiskuntafilosofian väitöskirjatutkija Johanna Ahola-Launonen Helsingin yliopistosta. Väittelyssä Ahola-Launonen edustaa Aristoteleen kantoja.
Lopun keskustelussa mukana myös Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala (FT, sosiaaliantropologia). Latvala on KokoNainen-hankkeen projektipäällikkö ja hänen erikoisosaamiseensa kuuluvat kunniaan liittyvät konfliktit, tyttöjen ympärileikkaus ja seksuaali- ja lisääntymisoikeudet.
KARIN CREUTZ
Karin Creutz on islamofobian ja väkivaltaisen ekstremismin tutkija Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta. Creutz osallistui tutkijana tänä syksynä päättyneeseen, virkamiesten, median, islamilaisten yhteisöjen ja muiden edunsaajien kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettuun tutkimusprojektiin Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen (SYPONUR). Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää nuorten radikalisoitumista ja kehittää keinoja ennaltaehkäistä sitä. Creutzin alustus Nufitissa avaa SYPONUR-projektin teemoja ja pohtii mm. rasismikokemusten yhteyttä nuorten radikalisoitumiseen.
Kuva: Helsingin kaupunginarkisto
ANNI SINNEMÄKI
Anni Sinnemäki on Helsingin kiinteistötoimesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Virassaan hän aloitti tammikuussa 2015. Apulaiskaupunginjohtajan tehtävää ennen Sinnemäki toimi eduskunnassa kansanedustajana 15 vuotta, joista 2 vuotta työministerinä, sekä Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 vuoden 2014 loppuun. Poliittisen uransa lisäksi Sinnemäki on tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeelle sekä julkaissut kaksi runokokoelmaa ’Sokeana hetkenä’ (2003) ja ’Aleksis Kiven katu’ (2009). Sinnemäki on valmistunut Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2001, pääaineenaan venäläinen kirjallisuus. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan Sinnemäki käsittelee tulevaisuuden liikenneratkaisuja.
RAIMO TUOMELA
Raimo Tuomela (s. 1940) on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori. Hänet nimitettiin professorin virkaan v. 1971 alussa ja on ollut virastaan eläkkeellä vuoden 2008 lopulta lähtien. Vuosina 1995-2000 hän toimi Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Tällä hetkellä hän on Muenchenin yliopiston ja Kalifornian yliopiston (Berkeley) kiinteä vieraileva professori. Hän on julkaissut runsaasti artikkeleita alan johtavissa kansainvälisissä lehdissä ja yli kymmenen kirjaa samaten johtavien kustannusyhtiöiden kustantamana. Hänen pääasiallinen tutkimusalueensa viime vuosikymmeninä on ollut sosiaalisen toiminnan ja sosiaalisten organisaatioiden filosofinen tutkimus.Hän sai v. 1992 Alexander von Humboldt-säätiön arvostetun tutkimuspalkinnon ja on myös vuosien mittaan saanut useita Suomen Akatemian apurahoja tutkijoiden palkkaamiseen. Tuomelan Nufit-alustus käsittelee teon ja toimijuuden filosofiaa.
TARJA KALLIO-TAMMINEN
Tarja Kallio-Tamminen on luonnonfilosofi, tutkija, luennoitsija ja tietokirjailija. Hän on suorittanut fysiikan ja filosofian tutkinnot Helsingin yliopistossa, jossa 2004 väitteli filosofian tohtoriksi kvanttimekaniikan tulkinnoista. Aihepiirinsä myötä hän keskittynyt todellisuuskäsityksen uudelleenarviointiin. Uuden ajan taitteessa omaksuttu hiukkasmekanistinen ajattelutapa ei riitä holististen kvantti-ilmiöiden selittämiseen; maailma ei kehity deterministisellä tavalla ja ihminen ei ole pelkästään syrjässä oleva, objektiivinen havaitsija. Kun aineen ja mielen dualismille ei enää ole vahvoja perusteita, luonnontieteiden ja ihmistieteiden alueita ei pidä nähdä täysin toisistaan erillisinä. Viime vuosina Kallio-Tamminen on EEG-avusteisen meditaation projektin myötä suuntautunut myös neurofilosofiaan. Nufit-alustuksessaan Kallio-Tamminen käsittelee vapaan tahdon ongelmaa kvanttiteorian näkökulmasta.
KAARLE HURTIG
Kaarle Hurtig on median moniosaaja, joka teki vajaan vuoden Kaarlen Maailma-ohjelmaa Ylen uudenlaiseen ja nuoreen tekemiseen painottuvan Kioski-formaatin alla. Lisäksi Hurtig on tehnyt yhteiskunnallisia ja poliittisia podcastejä soundcloudiinsa sekä toimii mainostoimistossaan Kaarle ja Kumppanit, joka on laatinut markkinointistrategioita mm. R-Collectionille, ED energiajuomalle ja Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolla. Hurtig on kiinnostunut työn uusista muodoista ja tavoista ja on toteuttamassa myös “Deed”-sovellusta, jonka mekanismi olisi olla Uberin tapainen sovellus yksinkertaisen tarpeiden ja tarjonnan yhdistämiseksi työntekijää kunnioittavammalla tavalla.
TIINA LAPPALAINEN: Kuinka päästä kynnyksen yli
Tiina Lappalainen työskentelee sosiaalipoliittisena asiantuntijana Invalidiliitossa. Lappalainen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2006, jonka jälkeen hän on vetänyt kuntoutuksen kehittämisen sekä vammaispalvelujen hankintakäytäntöjen kehittämiseen liittyneet projektit. Pitkän järjestöuransa aikana Lappalainen on tehnyt järjestötyötä eri tasoilla, myös nuorisotyötä sekä naistyötä. Painopisteenä Lappalaisen työssä on vaikuttaa lainsäädännön ja palvelujärjestelmien kehittämiseen niin, että eri tavoin vammaisten ihmisten tarpeet huomioidaan niissä. Lappalainen kouluttaa, luennoi ja kehittää materiaaleja vammaisten ihmisten sekä ammattilaisten tueksi. Hän pyrkii vaikuttamaan siihen, että maailmasta tulisi vammaisystävällisempi. Nuorten filosofiatapahtuman alustus pohjautuu Osallisuuden edellytykset -artikkeliin, joka kuvaa sitä, miten toimintakyky, yksilölliset toimintavalmiudet ja toimintaympäristö luovat kullekin omat, ajassa muuttuvat osallistumisen esteet ja edellytykset.
TUULI HIRVILAMMI: Kasvusta kestävään hyvinvointiin - talouden täyskäännös
Tuuli Hirvilammi on tutkijatohtori, maan ystävä ja entinen protu-aktiivi. Hirvilammi on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja työskennellyt sosiaalityöntekijänä. Tutkimustyössään Kelan tutkimusosastolla, Helsingin yliopistossa ja Kokkolan yliopistokeskuksessa hän on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että hyvinvointia osattaisiin tavoitella myös ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Väitöskirjassaan "Kestävän hyvinvoinnin jäljillä - ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen" (2015) hän kehitteli kestävän hyvinvoinnin teoriaa. Hän oli myös yhtenä kirjoittajana keväällä 2016 julkaistussa kirjassa Talous kasvun jälkeen. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa Hirvilammi kuvaa, minkälaisten muutosten avulla suomalaisessa yhteiskunnassa voitaisiin siirtyä talouskasvun tavoittelusta kestävän hyvinvoinnin turvaamiseen.
JAANA PARVIAINEN: Sosiaalisten robottien otteessa
Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Vuonna 1998 tohtoriksi väitellyt Parviainen on tutkija ja filosofi, jonka tutkimuskohteena ovat olleet kehollisuus, liikkuminen, teknologia ja jälkiteollinen talous. Parviainen on julkaisut useita kirjoja ja artikkeleita sekä suomeksi että englanniksi. Meduusan liike (2006) kirjassa luonnosteltu liikkeen filosofia on saanut jatkoa viime vuosina useilla eri artikkeleilla, jotka ovat käsitelleet kehon aistimellisuutta virtuaalisissa ympäristöissä, mediakaupunkia, kehon roolia poliittisessa aktivismissa sekä kollektiivista kehomuistia. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa tarkastellaan sosiaalisten robottien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sen rakentumista liikkeiden ja eleiden varaan. Keskustelussa pohditaan erityisesti robottien käyttöönottoon liittyviä eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä terveydenhuollon kontekstissa.
Kuva: Turun yliopisto
JANI EROLA: Sosiaalisen liikkuvuuden salaisuus
Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa. Hän tutkii yhteiskuntaluokkien, koulutuksen, perheenmuodostuksen ja muun sosiaalisen eriarvoisuuden periytymistä. Erola toimii ERC-hankkeen “Intergenerational Cumulative Disadvantage and Resource Compensation” johtajana, STN-hankkeen “Tackling Inequalites in the Time of Austerity” varajohtajana ja on Acta Sociologica –lehden päätoimittaja. Erolan mukaan hänen Nufit-alustuksessaan käsittelemänsä ylisukupolvisen sosiaalisen liikkuvuuden ja periytyvyyden tutkiminen oli alkujaan väitöskirjan rinnalla aloitettu sivuprojekti, mutta “sittemmin nämä kysymykset veivät voiton aiheena, joka todella motivoi minua tutkijana. Kenellekään ei tule yllätyksenä, että hyvä- ja huono-osaisuus periytyvät myös Suomessa. Mutta on paljon vaikeampi ymmärtää, missä määrin erilaiset yksilölliset, perhetaustaan liittyvät ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat siihen, millaiseen asemaan päädymme elämässämme."