Tavaramerkki haettu, vihdoin!
Nyt on lopultakin haettu tavaramerkkisuojaa suomenkieliselle nimelle. Yhdennellätoista hetkellä, jos tämän kuun aikana pitäisi lanseerata...
Hakemuksen tekeminen jännitti tietysti, koska kyse on kuitenkin sadoista euroista budjettia, jota ei ole olemassa. Ja sitten on se suoja-kysymys. Maksaa nyt satoja euroja siitä ilosta, että tosipaikan tullen huomaa pystyttäneensä hienot suoja-aidat tyhjälle tontille ja jättänyt kasvimaansa täysin vartioimatta.
Luulin ymmärtäneeni tavaramerkkien perusasiat, mutta kun piti laittaa rahaa likoon oman jutun puitteissa, ei asia ollutkaan niin yksinkertainen. Blondille heräsi kysymyksiä. Ja vaikka Patentti- ja rekisterihallituksen sivut ovat todella kattavat, oli ne luettuanikin vielä muutama kysymys jäljellä. Siispä soitin neuvontanumeroon - prosessin aikana yhteensä kolme kertaa. Yhtenäkään kertana numerosta vastaava, ystävällinen mieshenkilö ei osannut/uskaltanut vastata kysymyksiini, vaan ohjasi joko juristille tai luokitusasiantuntijalle. No, sain kysymyksiini lopulta vastauksia, joten hyvä niin.
Lopulta piti vielä päättää luokituksista - mihin luokkiin merkkini rekisteröisin. Koska hakemusta ei saa laajentaa jälkikäteen, halusin tehdä siitä mahdollisimman kattavan. Nizzan luokitus on van-ha, joten tuotteita ja palveluita saattaa olla joissain tapauksissa vaikea löytää listalta. Ne saa muotoilla hakemukseen itse, mutta silloin byrokraatti saattaa hylätä ne, ja hakemuksen käsitteleminen kestää joka tapauksessa kauemmin, koska ne käydään läpi manuaalisesti. Sitäpaitsi, olen katsonut ihan liikaa amerikkalaisia lakisarjoja, että luottaisin kykyyni muotoilla maallikkona sellaiset termit hakemukseen, että ne varmasti pitäisivät riitatilanteessa.
Eli käytän siis valmiita luokituksia? Viimeisessä puhelussani luokitusasiantuntijalle (enää en soittanut neuvontanumeroon), minulle kerrottiin, että: "Kyllähän nykyään suositellaan, että käytetään mahdollisimman tarkkoja termejä hakemuksessa. Ettei käy niin, että suoja ei sitten kuitenkaan kata kaikkea." Ihan oikeasti. Ensin käytetään luokitusta, joka "jakaa kaikki tuotteet ja palvelut 45 luokkaan", ja sitten kerrotaan, että "koska luokitus ei kata kaikkia tuotteita ja palveluita, hakijan pitää määritellä niitä itse".
Ratkaisuni oli yhdistelmä virallisia luokituksia ja muiden muotoilemia, mutta byrokraattien jo aiemmin hyväksymiä termejä. Nyt on sitten laitettu menemään hirveän hieno ja kallis hakemus, joka läpimennessään kattaa paljon. Toivottavasti tarpeeksi.