verhojensyöntikysely on herättänyt paljon ajatuksia, tunteita ja vilkasta keskustelua.
haluan tässä nyt kuitenkin selventää, että MINÄ en ole ollut tilanteessa jossa verhoni oltaisiin syöty, ja jos olisinkin niin se EI johtuisi siitä etten ruokkisi vierastani tai että verhoni olisivat liian houkuttelevat. tai siksi että ne olisivat niin rumat että ne syönyt vieras olisi ajatellut tekevänsä minulle vain palveluksen, sillä näin pääsisin niistäkin räteistä eroon. ei tosiaan! pois se minusta.
koko kysely lähti siitä, kun ystäväni robotti-imuri alkoi syödä heidän verhojaan ja aloin muistella haikeudella elokuvaa, jonka eräs kohtaus pitää minua yhä otteessaan...
kyseessä on tietenkin vuoden 2001 hitti turilas ja jäärä, jossa noiden queer-ikonien adoptoima perhosentoukka syö heidän verhonsa.
että yhtään ei laiteta verhojensyöntiä minun harteille siellä! loppuu semmoinen! muuten en kutsu kylään. ikinä. mietipäs sitä senkin mokoma
