Läheisyyttä läheisyyttä läheisyyttä <3
Oi kun mua niin korpee, kun joidenkin ihmisten kommenteista paistaa läpi nykyaikainen ajatus, että lähes vastasyntyneen vauvan täytyy jo alkaa itsenäistyä, eikä sille saa antaa liikaa. Erityisesti harmittaa neuvolantädin jo useaan toistunut kommentti paljon rintaa imevästä lapsestamme: "Älä anna sen pitää sua tuttina." Onko täti siis sitä mieltä, että halutessaan viettää paljon aikaa rinnalla kuusiviikkoinen vauva manipuloi ja käyttää äitiä hyväkseen? Miksi meillä pelätään, että lapsi voi saada liikaa läheisyyttä?
Tämän kiukun laannuttamiseksi olen löytänyt omien ajatusteni tueksi Searsin pariskunnan The Fussy Baby Bookin. En tiedä onko oma poikamme kirjan kuvaama suuritarpeinen lapsi, sen aika näyttää, mutta hyviä ajatuksia ja vinkkejä kirjasta löytyy ihan jokaiselle vanhemmalle. Laitan kirjasta lisää paremmalla ajalla. Ehkä jokaisen meidän lapsi on suuritarpeinen omien vanhempien sylin ja läheisyyden tarpeen - ja hyvä niin! <3
Olen tilannnut tämän pariskunnan toisenkin teoksen Kiintymysvanhemmuuden kirja sekä Deborah Jacksonin Three in a Bed, joka kertoo perhepedistä, mutta myös paljon muusta kasvatukseen liittyvästä. Tästä kirjasta löytyy hyvä juttu suomeksi babyidean sivuilla, kannattaa lukea, vaikka ei kirjaa jaksaisi hankkia.
Läheisyys kunniaan!