Ja mitähän helvettiä sitä tuli tehtyä? No ostettua yks 200-300 vuotta vanha talo (ikää ei tiedä kukaan), vaikka ihan hyvin tiedettiin, missä kunnossa se oli. Aika huonossa. Edellinen omistaja, oopperalaulaja Rita Bergman, oli sentään jo tehnyt pahimman ja tyhjentänyt sisustan ryönästä.
Mikään investointi tämä ei ole, vaikka tässä blogissa tullaan rahastakin puhumaan. Ainakin itseä kiinnostaa kovasti, mitä muut sekopäät ovat remonteistaan joutuneet maksamaan. Voi olla että teen julkisen google-dokkarin, otsikolla paskasijoitus.exl, jossa kaikki voivat sitten käydä naureskelemassa meidän optimismille ja ottaa opikseen.
Talo sijaitsee siis Loviisassa, se tunnetaan myös nimellä Storskrapis. Kirjoittelen historiasta enemmän, kun saan itse selville.
Nyt siis tilanne on se, että talo on meidän ja kääntää katseen minne vain, tekemistä tulee vastaan. On kengitettävää, lattioita pitää vaihtaa, katto kestää vielä jonkun vuoden. Katossa on ties mitä. Puutarhassa on 5 metriä korkea kivikasa.
Mutta hei - katsokaa tuota tilan tuntua. Pitkää näkymää läpi talon. 11 tulisijaa, joista 10 ehkä jopa toimii. Unohtakaa nuo romahtaneet lattiat, kaikki ajallaan. Siitä pahimmasta huoneesta en ole näköjään ottanut edes kuvia, varmaan joku itsesuojeluvaisto estänyt.
Hyvät uutiset - vain muutama metri mätää hirttä löytyi lisää, entisten tiedossaolevien lisäksi.
Jatketaan tästä, jo ensi viikonloppuna.