#ravattula

[kielovesi]

Ravattulan muinaispuku (x)

[kielovesi]

Punaiset sukat, sininen viitta – suomalaisen muinaishaudan selittämättömän hyvin säilyneet jäänteet kertovat muodin edelläkävijän asusta keskiajan kynnyksellä

Vaatteissa näkyvät sekä rautakauden perinne ja että uudet eurooppalaiset tuulet. Käsistään kätevällä on pian mahdollisuus pukeutua samalla tavoin.

– Aloittaessamme vuosi sitten ajattelimme, että rahoituksen hakeminen apurahasäätiöltä olisi pelkkä muodollisuus. Uskoimme saavamme totta kai tukea, koska uusia muinaispukuja ei ole tehty pitkään aikaan. Mutta mistään ei ole saatu yhtään mitään, Riikonen kertoo.

Syyksi hän epäilee sitä, että muinaispuvut kiinnostavat lähinnä naisia. Miekkojen löytyminen ja rekonstruoiminen herättäisivät varmasti yleistä kiinnostusta, hän arvelee.

– Kuitenkin esimerkiksi hienojen lautanauhojen ja spiraalikoristeiden tekeminen vaatii aikamoista taitoa. Samanlaiset spesialistit niihinkin on tarvittu kuin miekkojen takomiseen.

Ravattulan muinaispuku on ensimmäinen uusi rekonstruktio yli 25 vuoteen. Tältä puku valmistuttuaan näyttää. Kuva: Veronika Paschenko

[kielovesi]

Hautalöydön nainen herää henkiin näiden naisten käsissä – Ravattulan muinaispuku kampauksineen esitellään tänä keväänä

Tekstiilijäännösten värien tutkiminen paljasti, että noin 800 vuotta sitten elänyt nainen oli varakas muodin edelläkävijä.

Kun Ravattulan nainen parhaimpiinsa puettuna haudattiin, elettiin aivan 1100-luvun loppua tai 1200-luvun alkuvuosikymmeniä.

Kun päästään vuoden 2020 huhtikuuhun, yksi tutkimuksissa mukana ollut arkeologianopiskelija pukeutuu Ravattulan muinaispukuun ja se esitellään julkisesti.

Ravattulan puku on myös ensimmäinen muinaispuku, johon kuuluu kampaus. Toisesta Ristimäen haudasta löytyi niin hyvin säilynyt nutturan jäännös, että sen mallin mukaan voidaan laatia muinaiskampauksen teko-ohje.

[kielovesi]

Ravattulan riipus (julkistettu 24.11.2018)

Kyse on Ravattulan kirkon alta ja sen vierestä löytyneen kahden, lähes identtisen helan mukaan tehdystä riipuskorusta. Löydön perustana olleet pronssiset helat ajoittuvat 1100-luvulle ja ovat todennäköisesti olleet paikallista valmistetta. Korussa on ristimäinen kolmilehdykkäkoristelu ja sen suorakaiteen muotoisessa kilvessä kohoreunan sisällä kaksiosainen spiraalikuvio. Korun myyntituotto kohdistetaan ensisijaisesti Ravattulan muinaispuvun valmistamiseen!

Korusta on tehty pronssinen ja hopeinen versio. Korun koko on noin 30 x 20 mm ja sen paino noin 8 grammaa. Riipuksen on toimeksiannosta alkuperäisten pohjalta suunnitellut ja valmistanut naantalilainen Korupaja Vaskikäärme.

Pronssisen riipuksen hinta on 45 eur (nyörillä) ja hopeisen 65 eur (nyörillä); hopeinen riipus hopeaketjulla (n. 45 cm pitkä) kustantaa 85 euroa. Koru on pakattu korurasiaan. Postitse toimitettaviin lähetyksiin lisätään postikulut.

Tilauksia ottaa vastaan yhdistyksen sihteeri sähköpostitse 'sihteeri[at]smtt.fi'. Tilaukset toimitetaan postitse ennakkomaksua vastaan (tilisiirron näkyessä yhdistyksen tilillä), tai korun voi myös noutaa käteismaksua vastaan Turusta Geotalosta (os. Akatemiankatu 1) erikseen sovittavana ajankohtana. Riipusta on myös myynnissä SMTT:n eri tilaisuuksissa. Ravattulan nimikkokorun tuotto käytetään kokonaisuudessaan Ristimäen tutkimusten kustannuksiin, mm. tulevan Ravattulan muinaispuvun valmistuskuluihin.

[kielovesi]

Kaarinan hautalöydösten pohjalta tehdään uusi muinaispuku – edustaa rautakauden ja keskiajan välivaihetta

Ristimäen kalmistokaivauksissa löydetyn aineiston pohjalta toteutetaan uusi muinaispuku. Turun yliopisto kertoo, että Ravattulan puvun on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 alkupuolella.

Ristimäen kalmistokaivauksissa löydetyn aineiston pohjalta toteutetaan uusi muinaispuku. 

Turun yliopisto kertoo, että Ravattulan puvun on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 alkupuolella.