Olen viime aikoina saanut kutsun vierailla suomalaisissa elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä. Kyseessä lienee tulos siitä sinnikkäästä vuosikymmeniä kestäneestä työstä mitä olen ystävineni tehnyt rasvaisten elintarvikkeiden terveysarvojen ymmärryksen lisäämiseksi. Ammattilaiset ja yritysten johtokunta haluaa kuulla mitä mieltä olen rasvaisesta ruoasta.
Kun tuli hokastua, että päätavoitekisaan on yksi (!!!) kuukausi, ja kun tuli herkuteltua koulutusmatkalla irtokarkeilla (vain kerran), niin sain vihdoin yllykkeen kirjoittaa asianmukaisesta ravinnosta juoksuharrastajan elämässä. Etsiskelin äsken tietoa netistä, vaikka tiedän kyllä entisenä ruokafanaatikkona kaikki perusasiat jo ennestään. Ehkä kirjoitan tämän vain psyykatakseni itseni vielä loppumetreillä parhaaseen mahdolliseen kuntoon syömisenkin suhteen. Listaan tähän kerrankin positiivisen kautta sen, mikä omassa ravitsemuksessani on jo kohdallaan:
Säännöllinen ateriarytmi. En ikinä skippaa aamupalaa, lounasta enkä päivällistä. Lisäksi syön välipalan. Iltapalasta pyrin eroon, sillä olen erittäin herkkäuninen, ja myöhään syöminen vie yöunet. Usein kuitenkin huomaan syöväni vielä klo 20.
Paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Syön joka ainoa aamu marjoja 1-1,5 dl, töissä 1-2 hedelmää ja kasviksia muodossa jos toisessa.
Hyvälaatuiset hiilarit. Joka päivä 3-5 palaa ruisleipää, lisäksi lähes joka päivä sokeroimatonta mysliä (aamulla tai iltapalana). Jos teen itse ruuan, suosin täysjyväpastaa ja -riisiä. Mies tykkää perunasta, minä en. Periaatteessa syön vaaleaa leipää vain "karkkipäivänä" perjantaina, mutta käytännössä anoppi käy kylässä vähintään kerran viikossa ja tuo joka kerta kassillisen vaaleaa leipää ja pullaa. Joskus sitä syö vain, mitä sitä sattuu olemaan tyrkyllä.
Hyvälaatuiset rasvat. Käytän kasviöljyjä ja margariinia, ja syön joka päivä kourallisen pähkinöitä ja manteleita. En syö ollenkaan lihaa, en missään muodossa. Rasvaista kalaa menee 1-2 krt/vko, ja lisäksi nappaan pari kertaa viikossa kalaöljykapselin.
Lautasmalli. Ainakin ajattelen sitä. Yritän.
Riittävä juominen. Olen tietoisesti opetellut juomaan tarpeeksi. Juon ainoastaan vettä ja teetä. Piimää ehkä kerran kuussa. Nyt olen alkanut ottaa pitkille lenkeille urheilujuomaa totuttaakseni elimistöä pitkiä kisoja varten. Jatkuva urheilujuoman lipitys tuhoaa hampaiden kiilteen, joten yleensä vältän sitä.
Tumma suklaa. Paheeni, myönnetään. Syön 70 %:sta suklaata joka päivä. Kesällä oli tauko, kun helteellä teki mieli jäätelöä. Ongelma on se, että suklaata kuluu liikaa. Myönteistä on se, että syön harvemmin täysin ravintoköyhiä herkkuja.
Hapanmaitotuotteet (kalsium, protiini, hyvät bakteerit). En voi elää ilman rasvatonta maustamatonta jogurttia. Aamu alkaa jogurtin ja rahkan yhdistelmällä. Kesällä korvasin hellepäivinä lämpimän lounaan rahkalla, pähkinöillä, myslillä ja hedelmällä. Usein makeannälkä lähtee jogurtti-pähkinäkupposella. Lisäksi käytän leivän päällä aina kevytjuustoa. Kuvittelen, että saan kalsiumia tarpeeksi.
Kehitettävää:
Enemmän proteiinia. Syön kalaa, kananmunia, papuja, linssejä ja soijatuotteita, mutta usein vain kerran päivässä. Proteiinipatukoita menee muutama viikkoon, ja se on ihan turhaa rahanhukkaa. Pidän niitä aina varalta, etten kiireen takia skippaisi välipalaa töissä iltapäivällä. Muutoin menisi illan lenkki mönkään.
Vähemmän sokeria. Kesällä tuli repsahdettua, ja ilmeisesti vieläkin on olevinaan kesä. Löysin töihin ja kisamatkoille evääksi Elovenan kuitukeksit, ja uskottelin niiden olevan terveysruokaa.
Enemmän ja monipuolisemmin kasviksia. Bataattia suosittelevat juoksijoille. Toki lakto-ovo-vegaanina syön kasviksia keskivertosuomalaista enemmän, mutta toistan usein samaa kaavaa niiden suhteen.
Kunnon kotiruokaa. Pääasiallisesti teemme kaiken ruokamme itse, ja otan kotiruokaa töihinkin lounaaksi. Mutta kesällä tässäkin lipsuttiin, ja nyt kun mies on lomalla, niin kasvisruokaa on vähemmän. Tähän tulee muutos jo ensi viikonloppuna, lupaan ja vannon!
Vähemmän kovia maitorasvoja. Kova paikka juustoaddiktille. Ostan vain kevytjuustoja ja kevytfetaa, mutta syön juustoja PALJON. Toisaalta siten saan proteiinia ja kalsiumia, ja olenpa lukenut, että juuston rasva ei koveta valtimoita ja lihota lihan malliin ilmeisesti muiden maitoperäisten aineiden vuoksi.
Vähemmän leipää. Leipään tulee himo, ja tulee syötyä liikaa, mikä uhkaa järkevää ateriarytmiä. Piilosuolaa pukkaa. Pitäisi ottaa aterialla enemmän pastaa ja vähemmän leipää, mutta kun tykkään niin kovasti ruisleivästä kera juustosiivun.
Mitä nyt olen muita ihmisiä seurannut, niin taidan kyllä syödä keskivertoa terveellisemmin, tai ainakin tietoisemmin ja suunnitelmallisemmin. Mutta parannettavaa on aina. Suurin kimmoke ei kuitenkaan ole parempi suoritustaso urheilussa, vaan terveellisen ruuan tarjoaminen perheen jälkikasvulle. Proteiinin määrään ja laatuun pitäisi panostaa paljon enemmän, sillä kaksi perheen lapsista välttää lihaa lähes kaikissa muodoissaan. Joka tapauksessa tuota kehittämislistaa yritän nyt pitää mielessä seuraavan kuukauden.
Olen luvannut itselleni, että saan syödä tavallista enemmän tällä kestävyysharjoituskaudella, vaikka paino vähän nouseekin. Tärkeintä on kunto, jaksaminen ja ravintoaineiden saanti, eikä laihtuminen kuulu tavoitteisiini liikunnassa. Itseasiassa ruokahaluni yleensä laskee vasta, kun vähennän kestävyysliikuntaa. Oletankin, että ylimääräiset 1-2 kiloa katoavat tänäkin vuonna vyötäröltä syksyllä, kun juoksukisojen jälkeen alan panostaa enemmän lihaskuntoharjoitteluun. Paitsi että iltojen pimetessä alkaa tehdä mieli piparkakkuja ja glögiä...
