Työpaikalla ihmisellä on usein rooli, joka istuu paremmin tai huonommin hänen persoonaansa. Rooli ei ole itse otettu vaan syntyy yhteisön antamista aineksista, jotka liittyvät epäselvillä tavoilla henkilön persoonaan, tavoilla, joista kukaan ei voi kokonaan olla selvillä. Rooli on siis usein luonteva ja vieras yhtaikaa, subjektiivinen ja objektiivinen, johdonmukainen ja ristiriitainen mistä kulmasta tahansa katsoen. Ja kun kyseessä on ”rooli”, voi olettaa, että työyhteisössä myös näytellään, kukin roolinsa mukaan ja edellä mainituista syistä johtuen kukin rooleistaan aina välillä pudonneena. Useimmille ihmisille on helpottavaa, ettei työyhteisössä tarvitse olla koko persoonallaan vaan voi rajata itsensä rooliin mutta suinkaan kaikki eivät näin koe: joillekin on hyvin tärkeää tuoda koko persoonansa paikalle, jopa silloinkin, kun se aiheuttaa suurta kitkaa yhteisön toiminnassa.
Juha Varto: Jatkuvasti terapian tarpeessa...