#simo laihonen

[manic-exposure]

Mikko Innanen and Simo Laihonen at the Moomin Museum in Tampere Finland 21.5.2022.

[jazzpossu]

jaZZanti sarja jatku Laulumiehissä eilen Jorma Tapio & Kaski -kokoonpanon (bassossa Ville Rauhala, rummuissa Simo Laihonen) konsertilla

[jazzpossu]

Muissa Maailmoissa 2014: Black Motor & The Thing Korjaamolla

Monipuolisesti valtavirrasta etäällä olevaa musiikkia esittelevä Muissa Maailmoissa -festivaali törähti eilen käyntiin Pohjois-Euroopan huippuluokan free jazzilla kun lavalle nousivat Black Motor ja ruotsalais-norjalainen The Thing.

Black Motor

Illan avasi kova kotimainen Black Motor. Viime aikoina Black Motor on viihtynyt enemmän skaalansa rauhallisemmassa päässä niin yhteistyössään trumpetisti Verneri Pohjolan kanssa ja uusimmalla levyllään Yöstä aamun kynnykselle, nyt kuitenkin tyyli oli siirtynyt hieman takaisin aggressiivisempaan suuntaan. 

Setin voimakkain väriläiskä oli rumpali Simo Laihonen, jonka eläytyvät soolot olivat upeaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Hyvässä iskussa olivat myös Sami Sippola tenorisaksofonissa ja Ville Rauhala bassossa. 

Vaikka Black Motor esitettiin tässä kontekstissa hieman lämppärin osassa niin ei heillä mitään hävettävää ole ja kokonaisuutena kyseessä oli käytännössä kahden huippuluokan free jazz-trion tasa-arvoinen ilta.

Black Motor

Sami Sippola, saksofonit

Ville Rauhala, basso

Simo Laihonen, rummut

The Thing

Illan pääesiintyjäksi oli hankittu toistakymmentä vuotta kasassa ollut ruotsalais-norjalainen The Thing. Ruotsalaissaksofonisti Mats Gustafsson on maailman johtavia free jazz baritonisaksofonisteja Peter Brötzmannin viitoittamalla voimapuhalluksen tiellä ja Gustafssonin voimakas baritoni onkin Thingin soundin määritteleviä elementtejä. 

Jatkuvassa musiikillisessa tutkimusmatkassaan bändi on tällä hetkellä Gustafssonin sanoja mukaillen matkalla jossain barbecue-jazzin ja avant-garde schlagerin välimaastossa. 

Norjalaisbasisti Ingebrigt Håker Flaten soitti sekä sähkö- että kontrabassoa. Sähköbassolla Flaten toi sähköistä särmää käyttämällä liberaalisti hyväkseen ison bassokaapin feedback-mahdollisuuksia ja pieksemällä brutaalisti kaoottisia purskauksia.  

Rumpali Paal Nilssen-Love painoi rumpujen takana sellaisella intensiteetillä että rumpukapuloita meni lunastuskuntoon. Siinä missä Gustafsson ja Flaten hakivat voimaa pitkistä äänistä niin Nilssen-Love soitti vimmatulla vipinällä. 

Thingin ominta ilmaisua on jazz-standardien ja muiden sävellysten aggressiivinen dekonstruktio jossa usein lähdetään rock-henkiseenkin riffittelyyn - tällä kertaa kuultiin esimerkiksi norjalainen kansansävelmä Bruremarsj ja John Coltranen India, mutta kuultiin myös rauhallisempaa ja melodisempaa materiaalia jota edusti melko riisuttu hypnoottinen versio Don Cherryn Golden Heartista. 

Oli käsittelyssä sitten minkälainen materiaali vain niin materiaali karsittiin pelkistettyyn muotoon ja vedettiin voimalla läpi. Komeaa voimakasta melua jonka syliin mielellään heittäytyi.

The Thing

Mats Gustafsson, saksofonit

Ingebrigt Håker Flaten, basso

Paal Nilssen-Love, rummut

Muissa maailmoissa -festivaali jatkuu tänään perjantaina ja huomenna lauantaina yli 20 bändin voimin - lisätietoja.

[jazzpossu]

Black Motor Juttutuvassa Rytmihäiriöklubilla 13.11.2013

Black Motorilla näyttää olevan taipumus päätyä tämän blogin virstanpylväisiin. Tasan vuosi sitten blogin avasi Verneri Pohjolan kanssa tehdyn Rubidium-levyn arvostelu, sadannessa päivityksessä oli yhtenä aiheena Black Motorin ja Pohjolan esiintyminen Flow-festivaaleilla ja nyt vuosipäivän aattona Black Motor saapui Jazzliiton kiertueella Helsinkiin Juttutuvan Rytmihäiriöklubille.

Black Motorin musiikki elää jatkuvasti. Jokainen levy paljastaa bändistä uusia puolia ja Juttutuvan keikalla kuultiin, jos ei aivan synteesiä, niin melko kattava otos Black Motorin viime aikojen tyylejä ja tunnelmia.

Vahvan paluun oli tehnyt jäntevään rytmikkyyteen pohjaava melodinen free, joka kuului paitsi Sami Sippolan Kaukainen tähti -sävellyksen sovituksessa verrattuna Flow-festivaalissa kuultuun niin myös erinomaisen Hoojaa -levyn, joka edustaa levyillä tätä puolta parhaimmillaan kappaleissa Nyrkkikyllikkivalssi ja Voodoojenkka. Jazzpossu ihastui aikoinaan Black Motorin musiikkiin juuri tämän levyn kautta, joten tätä puolta bändistä kuunteli mielellään, muustakin yleisöstä tuntui menevämpi linja kirvoittavan suurimmat aplodit.

Viimeksi julkaistun levyn Yöstä aamun kynnykselle raukeaa, öistä rubato-tunnelmointia ei oltu unohdettu; Aamun kynnykselle ja Kaksi huilua veivät välillä rauhallisempiin tunnelmiin. Näiden ääripäiden lisäksi kuultiin afrikkalaisen musiikin vaikutteita ja rauhallisempaa melodista linjaa jota on aiemmin kartoitettu erityisesti yhteistyössä Verneri Pohjolan kanssa. 

Soitannollisella puolella suurimpia säväyksiä herätti jälleen kerran Laihosen ja Rauhalan vahvasti fiilispohjainen ja eläytyvä yhteissoitto rytmisektiossa. Sippolan linja oli free-ilmaisun melodisemmassa päässä ja tällä kertaa kuultiin tenorin lisäksi myös alttosaksofonia.

Kokonaisuutena Black Motorilla alkaa olla ohjelmistossa todella laaja skaala hallussa ja toisaalta melodisena, mutta silti voimakkaana free jazz-triona bändi edustaa Suomen ehdotonta kärkeä. Parantamisen varaa tuntuu oikeastaan olevan vain kokonaisuuden rytmittämisessä ja eri tunnelmien välisissä siirtymissä ja tasapainotuksessa.

Mieluinen lisäys ohjelmistoon oli varsinaisen setin viimeisenä kuultu Edward Vesalan sävellys Aamuun on aikaa Jazzpossun mielestä liian harvoin mainitulta Neitsytmatka-levyltä. Lisää Vesala-tulkintoja on luvassa lähitulevaisuudessa, sillä Black Motorin seuraavan esiintymisen Helsingissä 5.12. teemana on juuri Edward Vesalan musiikki. Tuossa jaZZanti-sarjan syyskauden päättävässä konsertissa vierailijana jälleen Verneri Pohjola ja teeman tiimoilta ollaan myös äänittämässä levyä ensi kuun aikana. 

Helsingissä on mahdollisuus kuulla Black Motoria tämän vuoden puolella toisenkin kerran, sillä We Jazz -festivaalien perjantaina 13.12. Koko Jazz Clubin valtaavat Black Motor & Verneri Pohjola ja Mopo. Varaukseton suositus vapaan ja railakkaan jazzin ystäville!

Black Motor

Sami Sippola, saksofonit

Ville Rauhala, basso

Simo Laihonen, rummut

[jazzpossu]

Black Motor - Vaarat Vastukset

Uusimman Black Motor julkaisun Yöstä aamun kynnykselle kintereillä on levykauppoihin saapunut LP julkaisu alunperin Italialaisen indei-merkki Dreamsheepin vain CD:llä julkaistusta klassikkolevystä Vaarat vastukset.

Levy-yhtiöitä on julkaisussa mukana yhtä paljon kuin bändissä jäseniä - puumerkkinsä julkaisuun ovat lyöneet Karkia Mistika, Neko Rekords ja Kauriala Society. Vaarat vastukset on pakattu persoonallisesti perinteisen yhdestä sivusta auki olevan kuoren sijaan avautuvaan pahvikanteen. Mukana tulee myös muutama postikortti, koko paketti on persoonallinen ja kiehtova kuin levyllä soiva musiikkikin.

Levyllä soivat jo vahvoina samat Black Motor -elementit mistä on saatu uudemmila levyillä nauttia - kiehtovaa, melodista free jazzia on siis taas tarjolla. Uusimmat julkaisut Rubidium ja Yöstä aamun kynnykselle ovat tuntuneet siirtymältä melodisempaan ja rauhallisempaan ilmaisuun, mutta näin jälkikäteen verrattuna Vaarat vastukset herkimpinä hetkinään kuten kappaliella Alma tai Hard Man Anthem ei ole kovinkaan kaukana Yöstä aamun kynnyksellä-meininkiä.

Levyn todelliset helmet ovat kuitenkin voimakkaammat herkkupalat riemukas Aamen ja hypnoottinen Vainila joka soi tässä muodossaan väkevänä ja alkuvoimaisena.

Myöhempiin Black Motor -julkaisuihin verrattuna joulukuussa 2007 Pyynikki-salissa ja maaliskuussa 2008 Vanhassa VÄSsissä äänitetty Vaarat  vastukset ei ole aivan yhtä eheä kokonaisuus kuin esimerkiksi Hoojaa tai Yöstä aamun kynnykselle mutta parhaat hetket eivät kalpene vertailussa ja kotimaisen free jazzin ystävien LP-hyllyyn Vaarat vastukset on pakollinen hankinta.

Levyä saa hyllystä Levykauppa Äxistä ympäri maan, Digelius palvellee myös. Levy on myös kokonaisuudessaan kuultavissa Spotifysta. 

[jazzpossu]

Jorma Tapio & Kaski Juttutuvan Rytmihäiriöklubilla 3.4.2013

Törmäsin Jorma Tapio & Kaski -kokoonpanoon sattumalta Soundcloudissa viime vuonna. Siellä kuultavissa oleva neljän biisin livesetti vakuutti voimakkaalla free jazz-meiningillään, mutta nimi Jorma Tapio ei välittömästi soittanut kelloja. 

Nopea googlaus kuitenkin paljasti, että miehen soittoa oli tullut kuultua levyiltä paljonkin. Jorma Tapio kuului nimittäin Edward Vesala Sound & Furyyn soittaen mukana kaikilla Vesalan myöhemmän kauden ECM levyillä vuoden 1986 Lumi-levystä eteenpäin. Jazzin ulkopuolellakin Tapion levytysvierailut ovat kunnioitusta herättäviä - miehen puhaltimia kuullaan mm. Sielun Veljien Kuka teki huorin ja Suomi - Finland levyillä ja osana Hugry Tribal Marching Bandia joka säesti Tuomari Nurmiota klassikkolevyllä Hullu puutarhuri.

Kaski on vaihtuva kokoonpano joka pyrkii soittamaan melodista, pohjoista free jazzia "keeping it honest"-hengessä. 

Eilen Juttutuvan Rytmihäiriöklubille saapunut kokoonpano olikin ehdottomasti maamme terävintä kärkeä melodisen free jazzin -saralla, sillä Jorma Tapioa säestivät bassossa Ville Rauhala ja rummuissa Simo Laihonen jotka parhaiten tunnetaan kahtena kolmasosana Black Motorista joka on niittänyt kansainvälistäkin mainetta tässä genressä. 

Juttutuvan jazz-nurkka näytti vielä yhdeksän aikaa pelottavankin tyhjältä, mutta ennen keikan alkua paikka oli kokolailla täynnä.

Pelin henki oli selvää jo aloitusbiisinä kuullusta versiosta Pharaoh Sandersin The Creator has a Master Planista (jos alkuperäinen ei ole tuttu, kehdotan ehdottomasti tutustumaan oheisesta linkistä sillä se on spiritual jazzin ehdottomia kulmakiviä). Soitossa oli jykevää alkuvoimaa ja Jorma Tapion tenorisaksofoni soi voimakkaasti. Alkuperäiselle tunnusomaista "A Love Supreme"-lainaa bassokuviossa ei kuultu vaan Rauhala ja Laihonen osallistuivat tunteen palolla voimakkaaseen tulkintaan.

Puolentoista tunnin setissä tunnelmat vaihtelivat erityisesti Jorma Tapion eri puhaltimien mukaan, tenorisaksofoni oli äänessä eniten ja edusti voimakkainta ilmaisua, mutta myös alttoa, bassoklarinettia ja erilaisia huiluja kuultiin.

Kohokohdiksi nousivat ainakin Jazzpossun fiilisten ja yleisöhavaintojen perusteella voimakkaat tenorisaksofonibiisit ja puuhuilulla soitettu hypnoottinen afrikkalaisrytminen veto. Rauhalan ja Laihosen pitkä kokemus yhdessä soittamisesta kuului hienoissa vuoropuheluosuuksissa.

Kokonaisuutena Jorma Tapio & Kaski oli väkevä free jazz -kokemus ja ehdottomasti näkemisen arvoinen jos tilaisuus tulee. Ylläkin linkattu Soundcloud-setti antaa hyvän kuvan minkälaisesta meiningistä on pohjimmiltaan kyse, vaikka eilinen setti olikin monimuotoisempi, kiitos monipuolisemman puhallinvalikoiman.