#sokkeli

[melodraamakuningatar]

Kaiho Nieminen - Sokkeli

“Sen kun tulette, Einari puristeli auringon paahtamaa kivääriä. Täältä ei lähdetä yhtään mihinkään. Eikä pelätä! Kun elämällä ei ole mitään edessä, joutaahan täältä.”

Kaiho Niemisen uudempaa suomalaista sotakirjallisuutta edustava Sokkeli (2019, WSOY) kertoo 19-vuotiaasta Einari Karttusesta, jonka ensirakkauden tielle kevään 1944 taistelut tulevat. Einari kärrätään kohtalonpaikkaan Kannakselle ja myöhemmin hän ansioituu Mannerheim-ristin ritariksi asti. Sota kuitenkin jättää nuorukaiseen jälkensä ja Einarin oma taistelu jatkuu siviilissä.

Sokkeli on esimerkki pasifistisesta sotakirjallisuudesta, joten ei liene yllättävää, että jatkosodan viimeiset kuukaudet muodostavat vain pienen osan tarinaa. Jälleenrakennusaika on yksi suosikkiajanjaksoistani Suomen historiassa, joten oli mukava yllätys, että Einarin vaiheita kuvattiin sodan jälkeenkin.

Vuonna 1941 syntynyt kirjailija Nieminen hallitsee luontevat aikasiirtymät ja eri aikatasoilla liikkumisen. Sokkeli kertoo jotain olennaista ei vain sodasta, vaan myös elämän jatkumisesta maailmanpalon jälkeen.

[talokahdelle]

Meillä on sokkeli!

Elikkäs, missä mennään nyt. Toissa viikolla alkoi kaivuuhommat ja tällä viikolla tuli Siklatalojen sokkeliheebot ja ne tehokkaina poikina oli kahteen pekkaan tehneet muotit ja valut ja koko pska valmiiksi kahteen päivään. Meleko bueno.

Jardaani on lisänny styroksit ja täyttöä päätaloon. Seuraavaksi alkavat paukuttaa harkkosokkelia verstaaseen ja täyttöjä taakse, kaikkea viedään yhtä aikaa eteenpäin.

Kesäkuussa tulee Siklan porukka laittamaan talon paikalleen eli siinä pitäisi mennä se 2 kuukautta. Jos pysytään aikataulussa niin elokuun tokalla viikolla pitäisi olla Siklan hommat periaatteessa alta pois ja sitten Jardaani ja meidän LVIS-superstarat jatkaa hommat loppuun.

Kaikki on kovasti varoitelleet miten on rankkaa tää raksa, mutta ei tämä kyllä ole ollut. Nautinto on ollu suunnitella ja nähdä miten homma alkaa vihdoin muuttumaan todeksi. Väittivät että 70% avioliitoista mänoo poks raksaprojektin aikana, meillä on kyllä menny hienosti! Tai siis suurissa linjoissa ollaan ihan samaa mieltä, mutta auta armias esim. keittiön vedin-keskustelu, siitä saadaan tehtyä juttu. Yhtenä päivänä oli mytty mahassa ja 2 yötä olen nukkunut huonosti kun miettinyt talohommia. Jos miettii koko tälle menneelle vuodelle, niin ei ole paljon, että kaipa se on vinkkinä sanottava tuo Jardaanin jankkaama: Talon rakentaminen on ongelmien ratkaisua, kun ei panikoi, hommat hoituu.

Helppohan se on nyt sanoa, mutta uskon että kun kohtelee muita niin kuin haluis itteensä kohdeltavan ja pitää pään kylmänä ja selvittää jos on ongelmia, niin kyllä se homma hoituu hienosti. Kaivurimieskin sanoi että vaikka on ollut mitä ongelmia niin tänä päivänä kaikkien talojen piipusta savu nousee.

Että pittää vaan tsillata.

Tuossa missä Jari seisoo, niin siihen piti munkin mennä tasapainoilemaan eilen, flunssan takia huippaa koko ajan kun meni korvaan, niin oli melekosta vuorikauristelua, olisin kuvannu, mutten löytäny sitä livenappia kännykästä. Voitte varmaan kuvitella.

[forte-kivitalot]

PAREMMINKIN OLLA SAIS, MUTTA HUONOMMINKIN OLLA VOIS  Pidettiin viime torstaina tontilla pikapalaveri, läsnä meidän lisäksi maanrakentaja, LVIS työnjohtoa ja pääsuunnittelija. Tuumailtiin yhdessä sisäpuolisten täyttöjen ja putkitusten tilannetta sekä todettiin, ettei ihan Balin lämpöasteille päästä.  Maanrakentaja teki sisäpuolisia täyttöjä sovitusti viikolla, siinä ei paljoa pakkanen haittaa, mutta muuraustyöt piti laittaa seisokkiin hetkellisesti. Raksaporukka jatkaa ontelolaattojen parissa, kun pakkasasteet asettuvat siihen n. 10 asteen pintaan. Nämä on taas niitä asioita, joihin pitää vaan asennoitua, kun muuta ei voi. "Paremminkin olla sais, mutta huonomminkin olla vois", tapasi rakas mummi  aina sanoa. Vielä ei ole maanjäristyksiä ollut sentään. Talvirakentamisesta voi olla montaa mieltä, mutta on siinä kuitenkin puolensa. Kuivassa pakkasessa rakennusmateriaalit säilyvät hyvin. Niin tai näin, säästä ei koskaan tiedä. Onhan näitä ollut sellaisiakin kesiä, kun sataa jatkuvasti. Ei hyvä sekään. Talvella eniten energiaa työmaalla syövät lämmitys ja valaistus. Piti hommata tehokkaampi lämmitin vesisäiliöön, jotta muuraus voi aikanaan jatkua. Myöhemmin tarvitaan myös lämpöpuhaltimia talon sisään, jotta saadaan kosteus pois. Ikkuna- ja kulkuaukot pitää muistaa sulkea huolellisesti, ja syöttää työkalujen tarvitsemat sähköjohdot sisään muualta kuin ovista. Sitten kun saadaan ne ovet, nyt on vielä yhtä ovea koko talo.

Talvirakentamiseksi kun meni, niin piti ostaa raksalle myös työmaakoppi. Käytiin katsomassa myynnissä olevaa koppia yhdellä valmiilla työmaalla.  Valmistuneessa talossa oli pääovena samanlainen teak ovi kuin meillekin tulee ja kyllä oli komia. Lämmin työmaakoppi tulee tarpeeseen. Sisältää vessan, kahvinkeittimen ja mikroaaltouunin ja paljon säilytystilaa. Varsinainen Superior room siis!  Haetaan työmaakoppi tontille ensi viikolla. Tästäpä tuli mieleen Raksan must have lista.

hyvät hermot (tai rauhoitteleva puoliso)

ensiapulaukku

rullamitta, rautakanki, saha, leka 

muistiinpanovälineet (tai mieletön muisti)

kamera

pressuja ( niitä tarvii aina milloin minkäkin suojaamiseen)

työmaakoppi työntekijöille

merikontti ( täällä säilytetään rakennustarvikkeita ja koneita)

jätelava (raksalla syntyy paljon roskaa ja siivoaminen jää aina rakentajalle. Muista erotella sekajäte puujätteestä! Hinnoitellaan erilailla loppukohteessa)

Isommat hankinnat, kuten merikontti, työmaakoppi ja miksei jätelavakin kannattaa usein vuokraamisen sijasta ostaa. Riippuu tietysti projektin kestosta. Ostetun saa aina myytyä eteenpäin kun oma projekti loppuu. Säätiedotuksia seuraillaan nyt hyvinkin tarkkaan. Huvittavaa on se, että puhelimesta löytyy niin Forecan paikallissää, Yahoo sää, Weather Pro sää jne. ihan kun yksi ei riittäisi. Aina on kuitenkin hyvä sää tehdä päätöksiä. Pikkuhiljaa pitäisi valita kylpyhuonekalusteet, hanat, suihkut, lattialaatta, vaikka mitä. Nyt on sopiva hetki siihen.                                                      Terhi

[forte-kivitalot]

SOKKELI LÄHES VALMIS

Nyt tapahtuu nopeaan tahtiin ja talon muoto alkaa jo näkyä. Talon useaan otteeseen muutettu todellinen lattiakorkeuskin alkaa kohta hahmottua, kunhan saadaan myös sokkelin sisäpuoliset soratäytöt tehtyä. Kiitos luonnonvoimille talven myöhäisestä aloituksesta, lisää lunta ja pakkasta ei tarvita, kiitos! Pakkasasteet ovat kuitenkin vielä kohdillaan ja lämmitetty vesisäiliö täytettiin taas eilen. Kiva käydä tontilla, kun edistys näkyy. Yksi pikku juttu oltiin itse epähuomiossa unohdettu eli kahdesta kohdasta sokkelin alta tulevat putket sähköjohtoja varten.  Ai, tarviiko niitäkin... Takauma jouluviikkoon, kun mies kaivoi käsipelin sokkelin ali kahdesta kohtaa. Veemäistä hommaa, kun alitettava matka oli n.60cm, maa tiukaksi tiivistetty ja 4 putkea piti saada koloon mahtumaan. Meikäläisellä oli yli 38 astetta kuumetta, joten en voinut hommaan osallistua. Joulu kuittasikin sitten vuoden sairastelut, 4päivää punkassa kuumeen kourissa ja kun työt taas alkoi, niin kaikki kunnossa. Perus. 

Autotallin ja kerrarikerroksen sisäpuoliset soratäytöt alkaa todennäköisesti ensi viikolla ja sen sen jälkeen sitten ontelolaattojen asennus. Viime viikolla tuli tontille ekat Ytong- harkot täysperävaunurekalla ja tie joutui koville ( sään ollessa silloin vielä plussalla) samoin kuin rekka käännöksineeen. Toimitus saatiin kuitenkin tontille. Nyt on pakkanen tiivistänyt tien, joten ontelolaatta toimitus saataneen helpommin perille.

  Pimeä talvi, alkanut valkoinen talvi, budjetissa pysyminen, työkiireet, väliaikaikaiskämpän sekasorto jne. kiristävät kummankin pinnaa. Pientä turnausväsymystä näkyvissä ja tulee hermostuttua toiselle vähän liian usein. Sovinto, mikä kaunis sana.                                                Terhi