#sylliittari

[juhosalmi]

Kuokkimassa #sylliittari (at Aalto University) https://www.instagram.com/p/BqPuvTFhBGI/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=2jwfol3hsmlc

[siirioyy-blog]

Mitäs siellä liittarissa oikein tapahtui?

SYL:n liittokokous pidettiin viime viikonloppuna Espoossa Hotelli Korpilammella. Perjantaina hotelli täyttyi eri ylioppilaskuntien innokkaista liittokokousedustajista, jotka olivat valmistautuneet sorvaamaan liitolle kattavaa toimintasuunnitelmaa ja valitsemaan parhaat tyypit liiton johtoon ensi vuodelle. 

Mun ensimmäinen liittokokouspäivä sujui kampanjatyötä tehden. Muusan kanssa jaettiin flaiereita, liimattiin kavereille siirtotatuointeja ja juteltiin eri ylioppilaskuntien edustajien kanssa SYL:n ensi vuodesta. Jännittynyt tunnelma huipentui haastatteluhuoneisiin. Huonekierros on kokonaisuutena ehdottomasti hurjin haastattelurumba, minkä olen koskaan käynyt läpi. Jo pyrkiminen SYL:iin vaatii kovaa kanttia ja todellista halua työskennellä hallituksessa. 

Illan aikana tietooni saatettiin, että kannatusta ei ehkä olekaan niin paljon, kuin ennakkoon luultiin. Olin matkan varrella saanut hyvää palautetta esiintymisestäni paneeleissa ja paljon tsemppausviestejä monista eri ylioppilaskunnista, joten tieto kannatuksen riittämättömyydestä tuli todella yllätyksenä. Lopulta lauantaina, kun keskustelu liiton puheenjohtajasta ensi vuodelle avattiin, kävin luopumassa kisasta ja ilmoitin halukkuuteni hallituspaikkaan.

Hallitusvaalissa ääniä mulle kertyi hienot 25 kappaletta ja minut valittiin hallitukseen ääntenlaskun ensimmäisellä kierroksella!

Oulun ylioppilaslehden uutinen:

http://www.oulunylioppilaslehti.fi/oyyn-siiri-nousiainen-syln-hallitukseen/

Totta kai häviö puheenjohtajakisassa oli todella valtava pettymys, koska olin käyttänyt koko syksyn kampanjan tekemiseen ja keskittynyt pohtimaan sitä, mitä tekisin SYL:ssa nimenomaan puheenjohtajana. Pitkä ja työläs kampanja ja paneeleihin sekä haastatteluihin valmistautuminen ei kuitenkaan ollut turhaa. Olen kasvanut tämän syksyn aikana huimasti sekä opiskelija-aktiivina että nuorena ihmisenä. Olen myös oppinut valtavasti lisää koko ylioppilasliikkeestä ja SYL:n toiminnasta. 

Pettymykset kasvattaa aina enemmän kuin voitot, vaikka ne tuntuukin juuri sillä hetkellä tosi, tosi pahalta. Ilokseni sain todeta tämän kaiken keskellä kuitenkin sen, että mulla on ympärilläni todella ihania ihmisiä, jotka tukevat mua kaikenlaisten onnistumisten ja pettymysten keskellä. Näitä ihmisiä ei korvaa minkäänlaiset voitot tai saavutukset. 

Nyt suuntaan katseeni SYL:n perehdytysviikkoon, joka pidetään joulukuussa. Pääsemme tutustumaan hallituksen kesken ja oppimaan SYL:n käytänteet. Todennäköisesti puhumme jo joulukuussa myös hallituksen järjestäytymisestä, mikä tapahtuu sitten tammikuussa hallituksen ensimmäisessä kokouksessa. 

Kiitos kaikille minua kannattaneille ja tsempanneille! Kaikki kannustus on kantanut kampaanjaani eteenpäin ja vahvistanut haluani työskennellä SYL:ssa opiskelijan paremman huomisen puolesta. 

ps. Mun blogipäivityksethän ei tähän pääty! Vielä on tehtävää omassa rakkaassa OYY:ssa ja niistä kuulette aina joulukuun loppuun saakka! ;-)

[siirioyy-blog]

Opiskelijan toimeentulon tulevaisuus

Kaksi SYL:n kaavailemaa toimintasuunnitelmaprojektia ensi vuodelle tukevat molemmat toimeentulovaikuttamista: Tällainen se on: Opiskelijan oikea elämä ja Opiskelijan lompakko. Projektien tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun faktatietoa siitä, millainen opiskelijan elämä on tällä hetkellä ja miten erilaiset päätökset vaikuttavat erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden toimeentuloon. Vahvoilla, tilastollisilla argumenteilla voimme osoittaa, millä tavalla opiskelijan toimeentulo tulisi järjestää jatkossa niin, että myös opintojen etenemistahti säilyy kohtuullisena.

Opintotukiuudistusta ollaan puuhaamassa jo kovaa vauhtia. Sitä valmistelemaan nimetty selvitysmies ei ehkä ole opiskelijaliikkeen tavoitteiden vankin kannattaja, joten tässä tilanteessa SYL:n aktiivinen osallistuminen uudistuksen valmisteluun on todella tärkeää.

Opintotukijärjestelmä on tällä hetkellä varsinainen sillisalaatti, ja se kaipaakin uudistamista. Kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena 150 miljoonan euron säästö opintotuesta kuulostaa hurjalta. Hallitus haluaa nostaa opintotuen tason 1100 euroon kuukaudessa, mutta samalla säästää opintotuesta. Tämä tarkoittaa opintolainan suhteellisen osuuden kasvattamista.

Se, että opiskelija saisi jatkossa 1100 euroa opintotukea kuukaudessa, kuulostaa toki hienolta, mutta lainan osuuden kasvattaminen iskee juuri kaikista heikoimmassa asemassa oleviin opiskelijoihin. Opiskelija, joka on putoamassa pois opintotuen piiristä toimeentulotukiluukulle, joutuu nostamaan tulevaisuudessa yhä suuremman määrän lainaa tai hän ei ole jatkossa ollenkaan oikeutettu toimeentulotukeen. Näiden opiskelijoiden määrä saattaa tulevaisuudessa vain kasvaa, koska kaksiportainen opintotuki voi johtaa toimeentulotukeen turvautumiseen entistä useammin. Vuonna 2011 aloittaneet opiskelijat ovat näinä kuukausina siinä nivelvaiheessa, jossa opintotukikuukaudet alkavat olla käytettynä. Jos opinnot eivät ole syystä tai toisesta edenneet toivotusti, yhä useampi opiskelija joutuu turvautumaan joko toimeentulotukeen tai hakemaan töitä elinkustannustensa kattamiseksi.

Opintorahapainoitteinen opintotuki on vähentänyt korkeakoulutuksen periytyvyyttä merkittävästi. On totta, että opintolaina on “halvinta lainaa”, mitä nuori voi elämänsä aikana saada, mutta lainanottoon ei tule ketään pakottaa. Opintotukijärjestelmän tulee säilyä tulevaisuudessakin sellaisena, että lainanotto on vain yksi niistä vaihtoehdoista, jotka tukevat opiskelijan sosiaaliturvan eri muotoja.

Sipilän hallitus on nostanut hallituskautensa isoksi teemaksi kokeilukulttuurin ja sen osana järjestettävän perustulokokeilun. Tämä on opiskelijaliikkeen kannalta hieno asia, koska yhtäläinen ja riittävä perustulo helpottaisi huomattavasti opiskelijan seikkailua tämän hetkisessä toimeentuloviidakossa. Perustulo mahdollistaisi osa-aikaisen opiskelun esimerkiksi silloin, kun kotona on pieniä lapsia tai jos sairaus vaikeuttaa opintojen etenemistä. Opintojen etenemistä voitaisiin seurata ja valvoa oppilaitoksissa, eikä opiskelijan tarvitsisi huolehtia toimeentulostaan tilanteessa, jossa opinnot eivät syystä tai toisesta etene.

Parin viikon takainen keskustelu perustulokokeilusta (ks. esim. http://tinyurl.com/pyjxva3) osoittaa, että me opiskelijat olemme tällä hetkellä melko epäedullisessa asemassa poliittisesti. Erilaisia ennakkoluuloja opiskelijoiden motiiveista tai laiskuudesta, halusta opiskella ja siirtyä työelämään liikkuu paljon julkisessa keskustelussa. Toimeentulon kiristämistä pidetään ainoana opintojen etenemiseen kannustavana keinona, vaikka esimerkiksi opintoaikojen rajaukset oppilaitoksissa ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi keinoiksi nopeuttaa opintoja. Opintojen etenemistä voidaan valvoa siis myös oppilaitoksissa, ei pelkästään Kelan toimesta.

Perustulo opiskelijoiden toimeentulona on SYL:n pitkäaikainen tavoite. Sitä on toisteltu vuosi vuodelta kuin taikasanaa, joka korjaa kaikki toimeentulon ongelmat. Sitä perustulo voi todella ollakin, mutta nyt kun sen kokeilua valmistellaan, tulee SYL:n olla erityisen tarkkana, että opiskelijoita ei jätetä perustulon ulkopuolelle.

[siirioyy-blog]

Vaikuttavampi SYL

Kirjoitan blogissani laajemmin ajatuksistani SYL:n ensi vuodesta. Löydät teemani ensi vuodelle osoitteesta http://siirinousiainen.fi/karjet/ 

SYL on ollut tänä vuonna erikoisessa tilanteessa, kun maan hallitus ei teekään politiikkaa niin kuin menneinä vuosina on päätöksentekoon totuttu. Viime viikon loppupuolella hallitus ajautui kriisiin sote-neuvotteluiden ympärillä, kun Sipilä uhkasi marssia presidentin puheille, jos ratkaisua sote-alueista ei synny. Hallituskriisissä näkyy politiikan uusi marssijärjestys, jossa asiantuntijapuheenvuoroilla ja sidosryhmien kuulemisella on erilainen merkitys kuin ennen.

Sipilän johtama hallitus tekee asioita nopealla tahdilla ja valmistelujärjestys saattaa olla usein erilainen kuin mihin ollaan totuttu. Selvityksiä tehdään ja asiantuntijapuheenvuoroja kuullaan, mutta niiden vaikuttavuutta päätöksentekoon on hyvin vaikeaa ennakoida.

Konkreettinen esimerkki poliittisen toimintaympäristön muutoksesta on esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta luopuminen. Neljä vuotta sitten Kataisen hallituksen laatima KESU päättyy vuoteen 2016. Myös SYL on ollut mukana vaikuttamassa KESUn muodostamiseen, mutta kun sitä ei tälle hallituskaudelle ilmeisesti tehdäkään, on kaikkien huomattavasti vaikeampaa ennustaa, miten koulutusta ja tutkimusta tullaan todella kehittämään. Tällä hetkellä toimimme hallitusohjelman ja julkistettujen kärkihankkeiden varassa. Todellisena vaarana on, että kärkihankkeet jäävät vain irrallisiksi hankkeiksi, eikä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä pystytä järjestelmällisesti ja yhteisellä ymmärryksellä ohjaamaan. 

SYL:n suhdeverkostoilla on yhä suurempi merkitys liiton vaikuttavuuden kannalta. Hyvät suhteet kansanedustajiin, ministereihin, avustajiin, virkamiehiin ja muihin päätöksenteon valmistelun kannalta olennaisiin henkilöihin ovat entistä tärkeämpiä. SYL:n tulee osallistaa ylioppilaskuntia entistä tehokkaammin tähän suhdetoimintaan. Sekä eduskunnassa että ministeriöissä on paljon ylioppilaskuntien alumneja, joihin ylioppilaskunnat pitävät edelleen tiiviisti yhteyttä. Näitä yhteyksiä voidaan käyttää hyödyksi myös valtakunnallisessa edunvalvontatyössä.

SYL:n tulee tulevaisuudessa käyttää tilastoitua tietoa argumenttiensa tukena. Tällä hetkellä talouden kieli puhuu politiikassa ja myös SYL:n tulee puhua entistä vahvemmin tätä kieltä. Toki on tärkeää nostaa keskusteluun myös koulutuksen arvo yhteiskunnassa, mutta jos haluamme todella saada äänemme kuulluksi, tulee meidän esittää selkeää faktaa siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia erilaisilla päätöksillä on opiskelijoille. Ensi vuonna tehtävät päätökset opiskelijan toimeentulosta ja korkeakoulutuksen rahoituksesta ovat opiskelijoiden kannalta olennaisia, ja niihin vaikuttaminen on aloitettu jo tämän vuoden puolella.

Ensi vuonna SYL vahvistaa imagoaan opiskelijoiden asioiden asiantuntijana ja käyttää järjestelmällisemmin ja tavoitteellisemmin tilastoitua tietoa argumentointinsa tukena. SYL valjastaa laajan suhdeverkostonsa entistä tehokkaammin yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa ja sitoo välittömät suhteet päätöksenteon valmistelun kannalta olennaisiin henkilöihin.

[siirioyy-blog]

Siiri SYL:n puheenjohtajaksi

Olen Siiri Nousiainen ja haen SYL:n puheenjohtajaksi ensi vuodelle. Haluan, että ylioppilasliike tarjoaa tämän ajan haasteisiin ratkaisuja, joita kuunnellaan.

Kampanjani nettisivu on julkistettu tänään! Sivuilta löydät mm. ajatuksiani SYL:n ensi vuodesta, ansioluetteloni ja suosittelijoideni sanomaa. Voit seurata kampanjaani myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/siirisylliin

[pitakaatunkkinne]

#SYLleaks-juoru: Nieminen tähtää TYYpilliseen tapaan hallitukseen

#SYLpj-kisaan lähtenyt Jussi Nieminen tekee kuten muutkin TYY:n #SYLpj-ehdokkaat eli antaa periksi pj-skabassa ja pyrkii jäseneksi #SYLhallitus2015:een. #SYLliittari

[pitakaatunkkinne]

#SYLleaks-juoru: #SYLhallitus2015 valittu

Juuri tulleen tiedon mukaan, @SYL_FIN on saanut uuden hallituksen. Valinta vahvistetaan iltapäivän äänestyksessä #SYLliittari'ssa. Nähtäväksi jää, tekeekö toinen pj-ehdokkaista perinteisen TYY-tempun ja raivaa tiensä hallitukseen.

[pitakaatunkkinne]

#SYLleaks-juoru: Ääntenlasku on vaikeaa

Ääntenlasku vaikutti tuottaneen lähes ylitsepääsemättömiä vaikeuksia #SYLliittari'ssa, kun sekä sopo- että hallintotyöryhmissä päädyttiin tasaääniin tilanteessa, jossa äänivaltaisia edustajia on pariton määrä. Tilanteita kuulemma ratkottiin uusilla äänestyksillä kokoustauon jälkeen.