Kuolemasta ja rakkaudesta
Tästä vuodesta tuli kovin erilainen kuin odotin. Muutto Kambodžaan oli asia, jonka tiesin aiheuttavan muutosta omaan elämään. Uusi vieras kulttuuri ja kieli olivat asioita joissa varmasti osasi odottaa erilaisuutta. Elämä on kuitenkin täynnä yllätyksiä ja ne muodostavat elämään haasteita ja tilanteita joihin ei voi varautua ennalta.
Tänä vuonna yllätyksiä on ollut monenlaisia. Ehkä suurimpana yllätyksenä tuli se, että menetin isäni puolelta molemmat isovanhemmat lyhyen ajan sisään. Pappa ja Mummo lähtivät tästä maailmasta lähes saman aikaisesti. Vain kuukauden päivät erotti heidät hetkeksi. Vaikka molemmat olivat jo iäkkäitä niin kuolema osasi yllättää. Etenkin se, että molemmat lähtivät niin peräjälkeen. Lisäksi Leenan mummo kuoli myös hyvin samaan aikaan. Itse asiassa Leenan ollessa mummonsa hautajaisissa sain uutisen Pappani kuolemasta.
Nämä läheisten menetykset ovat saaneet ajattelemaan paljon kuolemaa ja siihen liittyviä asioita. Työpaikallani monet ihmiset ovat osoittaneet myötätuntoa, mutta myös paljon kysymyksiä ja keskusteluja asian tiimoilta olen käynyt. Kambodžalaiset työkaverit ovat kyselleet paljon, minkälaiset hautausseremoniat Suomessa on. Mitä kristityt ajattelevat kuolemasta ja mitä uskomuksia siihen liittyy? Miten vainajia kunnioitetaan? Kun vieraan kulttuurin keskellä, joutuu/saa vastata tämmöisiin kysymyksiin, on se toisaalta mielenkiintoinen tapa käsitellä kuolemaan liittyviä tunteita ja omaa surua. On myös mielenkiinoista kuunella minkälaisia traditioita paikalliseen kulttuuriin kuuluu. Tiettyjä yhtymäkohtia traditioista löytyy vaikka monet asiat niissä ovat hyvin erilaisia.
Mummon ja Papan kuolema pisti miettimään paljon heidän elämänsä historiaa ja mitä kaikkea olen saanut kokea heidän kanssaan. Sain kunnian toimittaa molempien hautaan siunaamisen. Kun valmistelin siunauspuheita, nousi esiin yksi vahva teema, joka näkyi vahvasti myös molempien muistotilaisuuksissa. Se on rakkaus.
Mummo ja Pappa kerkesivät olla naimisissa 64 vuotta. Niin, se on enemmän kuin keskimäärin odotettu elinikä Kambodžassa. Se uskollisuus ja hehku, joka heidän välillään oli herättää pelkkää kunnioitusta. Kuulostaa elokuvamaiselta tarinalta. Mutta uskon, että kyse ei ole ollut vain romanttisesta tarinasta, joka sattui tapahtumaan. Kyse oli päätöksestä, omistautumisesta ja luottamuksesta.
Työpaikalla khmeriläisten nuorten kanssa olemme välillä keskustelleet rakkaudesta, parisuhteesta ja avioliitosta. He ovat rohkeita kysymään asioista ja ottavat mielellään kantaa. Usein he nostavat esiin maassa olevat järjestetyt avioliitot ja monesti he sanovat niiden olevan vääryys. Vanhemmat sopivat keskenään ketkä menevät naimisiin. Romanttista hömppää pyritään välttämään muun muassa pitämällä tytöt kotona ja töissä, jotta eivät oppisi koulussa kirjoittamaan pojille rakkauskirjeitä. Toki tämä ei koske kaikkia ja esimerkkinä ovat melko äärimmäisiä, mutta silti ovat todellisuutta joillekin.
Globalisoituminen ja internet ovat avanneet monille khmereillä uusia käsityksiä seurustelusta, avioliitosta ja rakkaudesta. Monesti huomaa, että ns. Hollywood rakkaus on tietynlaisen ihailun kohteena. Siksi olen monesti keskusteluissa muistuttanut, että rakkaus ei ole vain tunnetta vaan se on myös päätös, johon tulee sitoutua. Rakkaustohtori Jason Lepojärvi määrittelee rakkautta seuraavasti: “Rakkaus on arvostavaa ja vastaanottavaa sitoutumista toisen kukoistukseen”. Mielestäni se on upea määritelmä. Eräs khmerpoika, jonka kanssa keskustelin jäi toistelemaan ajatusta, jonka sanoin hänelle. “Don’t only feel the love, but also choose to love”.
Lepojärven mukaan rakkaus on myös “taitolaji jota pitää harjoitella”. Kun pohdin Mummon ja Papan elämän antamaa esimerkkiä, en voi muuta kuin sanoa, että he olivat taitavia rakastamaan. Se näkyi heidän välillään, mutta osoittautui myös muita ihmisiä kohtaan. Minkälaisen perinnön sainkaan heiltä? Korvaamattoman!
Muistotilaisuudessa serkkuni nepalilainen mies sanoi: “me olemme unohtaneet tämän tärkeän asian. Mummon ja Papan rakkaus muistuttaa meille mikä on oikeasti tärkeää.”
Niin, toivon tätä sinulle ja minulle Raamatun sanoin: “Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.”
- Lauri
