#uudistus

[superawesomezombiecollectio-blog]

Innovaatio ja innovointi - luovaa uudistamista

Innovaatio ja innovointi ovat sanoja, joita kuulee usein mutta harvoin jäädään miettimään mitä ne oikeasti tarkoittavat. Mitä innovaatio ja innovointi käytännössä on, ja mitä ne toisaalta eivät ole? Pohditaan hieman niiden merkitystä ja sitä, miksi innovointi on tärkeää.

Määritelmät

Innovaatio on uusi idea, joka on viety käytäntöön. Jos ideaa ei olla viety käytäntöön, sitä ei voida sanoa innovaatioksi. Innovaation perusideana on olla hyödyksi sen kehittäjille kuten myös sen käyttäjille. Käytännön esimerkkejä ovat muun muassa Microsoft Xbox Live -pelikonsoli ja nykyään jokaiselle tuttu Wifi, eli langaton lähiverkko. Nykynuoret eivät voisi kuvitellakaan elämää ilman WiFiä, mutta sekin on saatu käytäntöön vasta viisitoista vuotta sitten. Se on helpottanut ihmisten elämää, joka onkin yksi innovoimisen motiiveista. Olisi outoa kuvitella, ettei WiFiä olisi keksittykään, ja juuri se tekee innovoimisesta tärkeää. Muita suurimpia innovaatioita löytyy täältä.

Innovointi on uudistamista, keksimistä ja kehittämistä. Se on ideoiden syntymisen edistämistä ja kehittämistä arjen sujuvoittamiseksi. Innovointiin kuuluu kehittäjien ensimmäiset ideat ja niiden käytäntöön vieminen, sekä kaikki siltä väliltä. Innovoidessa asetetaan yhteisiä tavoitteita, joiden tarkoituksena on motivoida kehittäjiä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Selkeät tavoitteet auttavat näkemään asioita eri tavoin, ja täten tuoda parannuksia innovoitavaan asiaan. Jos uudet ideat eivät sovi parannettavaan ideaan, niistä voi silti syntyä esimerkiksi jotain uutta. Innovoidessa ideat voivat jakaantua solujen tavoin; yhdestä tulee kaksi, kahdesta neljä ja niin edelleen.

Muuta

Innovaatiosta tekee kiehtovan se, ettei se usein jää vain siihen yhteen käytännön ideaan. Sillä on usein laajempia vaikutuksia, houkuttaen muita tekemään jotain vastaavaa. Esimerkiksi toisessa kappaleessa mainittu Xbox ei ole enää ainoa pelikonsoli maailmassa, jonka voi kytkeä verkkoon. Kaikki innovaatiot eivät kuitenkaan ole Xboxin kaltaisia kaupallisia tuotteita, joiden ainoana tehtävänä on tuoda rahaa yrityksille. Innovoimisella on kuitenkin vahvoja taloudellisia vaikutuksia, ja innovaatioita pidetäänkin talouskasvun voimana. Yhteiskunnan palveluiden paranemiseksi vaaditaan innovoimista liike-elämän organisaatioissa.

  Lähteet:

http://www.inno-vointi.fi/fi/

https://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2012-11-18/T%C3%A4ss%C3%A4-ovat-viimeisen-25-vuoden-suurimmat-innovaatiot-3311588.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio

Katso myös Perttu Ahvenaisen sekä Tilastokeskuksen määritelmät innovaatiosta:

https://perttuahvenainen.wordpress.com/2014/10/24/mika-on-innovaatio/

http://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html

[captainpiratejellyfish-blog]

Kun byrokraatti terveydenhoidon digitalisoi

Kukaan meistä ei halua sairasvuoteelle tai varsinaiseen sairaalaan. Toki parempaa paikkaa on vaikea kuvitella, jos sairastuu, kuin suomalainen sairaala. Suomalaiset lääkärit nauttivat suurta arvostusta, vaikka SOTE-rakenneuudistus, sairaanhoidon aiheuttamat kulut ja medikalisaatio onkin yrittänyt louhia ammattilaisten arvovaltaa. Hyvä lääkäri on luotettava ja kehittää kuuntelemalla sekä huomioimalla potilaaseen vahvan siteen niin sanotun hoitosuhteen. Kyseinen ammattilainen hoitaa potilasta kokonaisuutena eli ihmisenä, eikä ainoastaan hänen keuhkokuumettaan. Jokainen varmasti ymmärtää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia mietityttää alan digitalisoituminen. Kun jotakin digitalisoidaan tarkoittaa se esimerkiksi raporttien, asiakirjojen ja tietojen viemistä digitaaliseen maailmaan ja väistämättä mieleen tulee, että mitä jos tiedot vuotaa tai päätyy vääriin käsiin. Mitä tapahtuu, jos aletaankin hyödyntää potilastietoja markkinoinnissa? Minne ja miten kaikki tieto varastoidaan ja kuka siihen pääsee käsiksi? Kuka omistaa potilastiedot?

”Mitä tapahtuu, jos aletaankin hyödyntää potilastietoja markkinoinnissa?”

Terveysalan tietoteknistä puolta uudistettaessa Suomen resurssit ovat tuhraantuneet pohdintaan, selvityksiin, määritysprojekteihin. Suomen sote-alan IT-projekteissa on käynyt kuten usein it-projekteissa. Näitä perinteisiä kompastuskiviä ovat aikataulujen venyminen, resurssien ylittyminen ja porjektin selkeän johtamisen uupuminen(Antti Larsi). Sote:n informaatio teknologisen uudistuksen juuret ovat Lamassa. 90-luvulla Suomeen iskenyt lama herätti päättäjät miettimään sairaanhoidon kustannuksia. Kenelläkään ei ollut tarkkaa tietoa mitä ”hoidettu potilas” kustantaa, vaan se oli kunnille pakollinen kuluerä. Siitä lähtien sote:n palveluita on yritetty havainnollistaa mm. digitaalisuuden avulla, mutta se on törmännyt alueelliseen pirstaloitumiseen, ja ratkaisua on yritetty kehittää pitämällä itse kehitys ja operatiivinen toiminta erillään. Tämä on aiheuttanut sen, että toimintaa ei ole oikeasti kehitetty vaan sujuvoitettu.

Jotain on saatu aikaan

Joka vuosikymmen käynnistetyt projektit ovat synnyttäneet digitaalisia palveluita. Hyvinä esimerkkeinä sähköinen kirjautuminen ja yliopistollisten sairaaloiden potilastietojärjestelmät Miranda. Ihka aitojakin käyttäjälle näkyviä SOTE-alan digitaalisia palvelujakin on syntynyt. Esimerkkinä Tampereella koeponnistettu sähköinen äitiyskortti joka on saanut positiivisen vastaanoton(Sitra). Toisena esimerkkinä Ylioppilaiden Terveydenhuolto Säätiön ehkäisypillereiden uusimispalvelu. Kuitenkin kansalaisten ja ammattilaisten keskuudessa vallitsee tyytymättömyys koska veronmaksajien varoja on tuhraantunut ja ammattilaiset haluaisivat työtä auttavia ratkaisuja. Kuten kaikissa onnistuneissa projekteissa myös aiemmin mainittuja yhdistää palvelun nopeutuminen, palvelun helpottuminen sekä sitä käyttävän ammattilaisen työmäärän pieneminen.

Motkotuksesta tuloksiin

Tällä hetkellä eletään kuitenkin valoisampaa aikaa kuin koskaan ennen. Päättäjät tiedostavat tehdyt virheet ja digitaalisuus on keskiössä. Olemme edelleen kansainvälisessä vertailussa terveydenhuollon digitalisoinnin kärkijoukossa. Maailmalla digitalisaatio ei ole juurikaan järkyttänyt terveydenhuoltoa. Joitakin itsepalvelu portaaleja on luotu ja joissakin maissa tohtorin vastaanotolle pääsee videopuhelun avulla. Väistämättä digitalisaatio tulee ravistelemaan myös terveydenhuoltoa ennemmin tai myöhemmin. Terveydenhuolto on suuri ala OECD-maissa(Wikipedia) 10% keskiarvoisesta bruttokansantuotteesta. Digitalisaation näkökulmasta niin sanottuja herkullisia kohtia ovat potilaan ja lääkärin suhde sekä sen hoitaminen. Toinen herkullinen kohta on diagnoosin täsmällisyys, joka perustuu usein lääkärin näppituntumaan. Myös itsepalvelu ja reaaliaikaisuus ovat herkullisia, sillä usein lääkärin vastaanottoa joutuu odottamaan, jotta saa apua. Tästä hyvänä esimerkkinä puoliautomaattinen palvelu, jossa potilas tavataan kerran, jolloin määritellään tilanne, suunnitellaan hoito ja seuranta tietyillä indikaattoreilla. Potilas on omillaan, mikäli etäsensoreilla seurattavat indikaattorit ovat kohdillaan. Järjestelmä aiheuttaa automaattisen hälytyksen, jos korjausta tarvitaan. Geneettisten profilointien luominen tekee mahdolliseksi sairauksien toteamisen jo ennen, kuin sen oireet ilmenee. Tämän ansiosta voidaan selvittää, johtuuko potilaan ongelmat esimerkiksi elintavoista. Tämä tuottaa sen, että potilaalla olisi palvelusopimuksen myötä ensimmäistä kertaa oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia eli hoitaa itseään.En olisi huolissani digitalisaatiosta tai sen aiheuttamasta järkytyksestä SOTE-alalle. Vaan ajattelisin siitä samalla tavalla kuten nykypäivänä mikroskoopista. Aikanaan hollantilaisen tiedemiehen kehittämän mikroskooppi joutui vastatuulen sillä se nähtiin lääkärin ammatin arvovaltaa syövänä tekijänä. 1800-luvulla 200 vuotta mikroskoopin keksimisen jälkeen kehittyi käsitys mikrobeista tautien aiheuttajina ja mikroskoopilla oli paikka jokaisessa klinikassa. Tämä kaltaisia teknologian ja vastavoimien välisiä taisteluita käydään jatkuvasti. Niihin on suhtauduttava mielummin optimistisesti ja positiivisesti. Toki tulee noudattaa tarkkuutta eikä yksilön oikeuksia ole syytä unohtaa.

[blondiyrittaa]

Sana on vapaa!

Sen vaan sanon, että se, mitä ei Googlella löydä - sitä ei tarvitse tietääkään. Illan missiona oli saada Blondi-blogia kehitettyä interaktiivisempaan suuntaan, eli mahdollistaa postausten kommentointi.

Ensin luulin, että vika on valitsemassani teemassa, vaan ei. Vika oli ihan alustassa itsessään: Tumblrissa ei ole sisäänrakennettua kommentointimahdollisuutta! Käsittämätöntä.

No. Kun selvisi, ettei blondi ollutkaan tällä erää blondi ja vain kyvytön ruksimaan oikeita kohtia, löytyikin jo Disqus, jolla homma saatiin hoidettua. Samalla tuli uudistettua se teemakin.

Nyt saa sanoa, jos on sanottavaa :)

[timonkioski]

Galleria lisätty

Kotisivuja rakennetaan edelleen hiljalleen ja nyt on galleria osio lisätty josta löytyy suunnittelemani geokolikot ja pathtagit. Paljon täytyy vielä tehdä ennen kuin on omiin sivuihinsa tyytyväinen. Mutta niinhän se lopulta menee että muiden sivut…

View Post