VASTINE TURUN SANOMIEN REPORTAASIIN 30.1.2016
Turun Sanomien toimittaja Anne Savolainen soitti 28.1. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Maylis Spiikille ja kertoi että yhdistyksestä on tehty rikosilmoitus nimikkeellä törkeä kavallus. Esitutkintaviranomaiset eivät ole tähän päivään mennessä olleet yhteydessä yhdistyksen toimihenkilöihin. Tilinpäätösten tulkitseminen on vaikeaa, minkä vuoksi jutussa oli paljon asiavirheitä. Maylis Spiik selvitti asi-oita toimittajalle parhaansa mukaan, mutta näitä selvityksiä ei lopullisessa jutussa otettu huomioon.
JÄSENMAKSUISTA JA LAHJOITUSVAROISTA
Toimittajan mukaan yhdistyksen varoja on kavallettu kymmeniä tuhansia euroja ja perusteli tätä väitettään mm. tilinpäätökseen kirjatuilla jäsenmaksutuloilla. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistys. SEY hoitaa jäsenmaksujen perinnän ja pidättää itsellään jokaisesta jäsenestä 15 euroa. Loppuosan jäsenmaksusta SEY tulouttaa kullekin jäsenyhdistykselle. Vuonna 2014 Turun Eläinsuojeluyhdistyksellä oli 1256 jäsentä ja SEY tilitti 22351 euroa jäsenmaksuja Turun Eläinsuojeluyhdistykselle. SEY pitää myös yllä jäsenrekisteriä ja lähettää neljästi vuodessa kaikille jä-senyhdistystensä jäsenille Eläinten Ystävä –lehden. Turun Eläinsuojeluyhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2014 oli 30 euroa.
Yhdistyksellä on Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa. Lupaehtojen puitteissa kerätyt varat, lipaskeräysvarat sekä pullonpalautusrahat maksetaan suoraan lahjoitustilille. Toimittajan mielestä myös pullonpalautusvaroja on kavallettu, koska 20 000 euron kokonaissummasta vain 850 euroa näkyy tilinpäätöksessä. Pullonpalautusrahat ovat tilinpäätöksessä osana yksityishenkilöiltä saatuja lahjoituksia. 850 euron summa on kirjattu tilinpäätökseen erikseen siirtosaamisena, koska kyseessä on vuodenvaihteeseen ajoittuva summa, joka näkyy vuoden 2014 kirjanpidossa, mutta on saapunut tilille vasta 2015.
Turun Eläinsuojeluyhdistys on perustettu vuonna 1871 ja on Suomen vanhin eläinsuojeluyhdistys. Toimintansa aikana Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on saanut testamenttilahjoituksina esim. asuntoja ja varoja. Usein testamentintekijän toiveena on, että heidän antamansa lahjoituksen tuotto käytetään eläinsuojelutoimintaan. Olemme kunnioittaneet näitä toiveita antamalla testamenteilla saamiamme asuntoja vuokralle ja sijoittamalla saamamme rahavarat siten, että tuottoa on voitu käyttää suoraan eläinsuoje-lutoimintaan.
Toimittaja kirjoitti, että yhdistyksen omistamien asuntojen kokoa ei ole mainittu tilinpäätöksessä.
Suomen vuokranantajien toiminnanjohtaja olisi ehkä arvioinut vuokrat eri tavalla, jos hänelle olisi kerrottu, että kaksi näistä ”asunnoista” onkin autotalliosakkeita. Toinen autotalliosakkeista on hankittu vuo-den 2014 lopulla, joten sen tuotto korjauskulujen jälkeen oli kyseisenä vuonna vain 22,88 euroa. Asuntojen vuokraan vaikuttavat myös asuntojen kunto ja sijainti. Asuntojen ja autotalliosakkeiden vuokraamisen liittyvät asiat on hoitanut kymmenien vuosien ajan Turun Vuokra-asunnot Oy. Osa asunnoista on ollut erityisen hankalia vuokrattavia. Veistämöntorin läheisyydessä sijaitsevaan asuntoon etsittiin pitkään tuloksetta vuokralaista, koska sen kylpyhuoneeseen ei saa pesukonetta eikä taloyhtiössä ole pesu-tupaa. Lopulta Turun Vuokra-asunnot Oy vuokrasi sen käypään hintaan eläinsuojeluyhdistyksen vapaa-ehtoistoimijalle. Aurassa sijaitseva asunto taas oli vuonna 2014 pitkään tyhjillään asunnossa sattuneen vesivahingon vuoksi. Verkahovin asunto oli osan vuodesta tyhjillään remontin vuoksi. Tyhjistä asunnoista ei synny tuottoa, vaan päinvastoin kuluja. Yhdistykselle tulleiden haltuun otettujen hevosten hoitokulut kuitattiin osittain siten, että Naantalissa sijaitsevasta tilasta ei peritty vuokraa vuonna 2014.
YHTEISTOIMINNASTA TURUN KAUPUNGIN ELÄINHOITOLASSA
Kun uusi eläinhoitola valmistui vuonna 2011, Turun Eläinsuojeluyhdistys sijoitti tarkoin vaalimistaan va-roista puoli miljoonaa euroa luonnonvaraisten eläinten taloon. Ilman huolellista taloudenpitoa, koko eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan ajan, tällainen sijoitus ei olisi ollut edes mahdollinen. 500 000 euron sijoittaminen kaupungin toimintaan sai valtakunnallisesti valtavasti näkyvyyttä ja sen myötä yhdistys sai uusia lahjoittajia ja myös testamentteja. Näiden turvin yhdistys on pystynyt säilyttämään vakavaraisuutensa. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on toiminut eläinten asialla 145 vuotta. Tavoitteenamme oli jatkaa toimintaa vielä vähintäänkin yhtä kauan. Pääomaa syömällä varoja eläinten auttamiseen ei kauaa ole.
Turun Eläinsuojeluyhdistyksen rooli eläinhoitolassa on ollut toimintaa tukeva. Kaupunki kustantaa laki-sääteiset kulut ja Turun Eläinsuojeluyhdistys sen, mikä ei ole lakisääteistä, mutta eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Löytöeläimet siirtyvät Turun Eläinsuojeluyhdistyksen omistukseen, mikäli omistaja ei ole niitä noutanut 16 päivän kuluttua tulopäivästään. Viranomaisten huostaan ottamat eläimet on myyty Turun Eläinsuojeluyhdistykselle, mikäli niitä ei ole voitu omistajilleen palauttaa. Tämä toimintatapa on koettu hyväksi ja eläinten edun mukaiseksi.
Haltuunotettujen eläinten eläinlääkärikulut eivät kuulu kaupungin maksettaviksi. Myöskään luonnonva-raisten eläinten hoito ei ole lakisääteistä. Näistä kustannuksista on vastannut Turun Eläinsuojeluyhdistys ry. Saamillaan lahjoitusvaroilla eläinsuojeluyhdistys on hankkinut kuljetuskalustoa, mm. auton, peräkärryn ja trailerin eläinten ja tarvikkeiden kuljetusta varten. Sairaiden eläinten hoitoon tarvittavat lääkkeet ja erikoisruoat on maksettu yhdistyksen varoista. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on myös palkannut yhden – kaksi työntekijää eläinhoitolaan. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry on rakentanut ja ylläpitänyt lintujen talviruokintapaikan Naantalissa. Toimittajan väite omaisuuden hautomisesta ei pidä paikkaansa. Varoja käytetään eläinten hyväksi sitä mukaa kun niitä tarvitaan.
TAVARA- JA RUOKALAHJOITUKSISTA
Eläinhoitola saa lahjoituksena runsaasti myös eläinten ruokia ja tarvikkeita. Eläinhoitolaan tulee ajoit-tain lavakaupalla lemmikkiliikkeiden keskusvarastoista päiväysvanhoja ruokia, joiden käyttöikä on hyvin lyhyt. Näitä ruokia ei pystytä aina käyttämään riittävän nopeasti vaan ne pilaantuvat. Hyvin lyhyt käyt-töikä on myös eläinhoitolaan lahjoitetuissa rikkoutuneissa ja avatuissa ruokapakkauksissa. Näitä ruokia on lahjoitettu eteenpäin toisille eläinsuojeluyhdistyksille, sekä sosiaalitoimen ja seurakunnan koordinoimana vähävaraisille lemmikinomistajille. Viime kädessä näitä ruokia ovat saaneet ottaa myös eläinhoitolassa työskentelevät henkilöt omaan käyttöönsä. Eläinhoitolan eläimet eivät voi syödä, eivätkä syö, pilaantunutta ruokaa.
Kirpputorille lahjoitetut tavarat lajitellaan ja hinnoitellaan eläinhoitolan varastossa. Hinnoittelun suorit-tavat asiaan perehtyneet henkilöt, minkä jälkeen tuotteet menevät myyntiin joko Ideakirppiksellä tai eläinhoitolan avoimien ovien tilaisuuksissa. Satunnaiset arvotavarat, kuten taulut ja taidelasit, myydään nettikirpputoreilla. Mikäli eläinhoitolassa käyvä henkilö, on hän sitten vieras, vapaaehtoinen tai työntekijä, haluaa lunastaa jonkun tuotteen itselleen, kirpputorihenkilöt määrittelevät sille käyvän hinnan ja tuote maksetaan. Hävikki on olematonta.
Eläinhoitolassa oli 2000- luvun alussa kissaruttoepidemia. Samoihin aikoihin eläinhoitolassa vieraili eläköitynyt professori. Hänelle kerrottiin asiasta ja siitä, että ainoa tapa ehkäistä kissaruttoa on kissojen rokottaminen. Hän halusi lahjoittaa rahaa tähän tarkoitukseen ja antoi kahdella eri kerralla 1000 euroa käteistä rahaa. Tämä raha sijoitettiin peltipurkkiin ja sieltä alettiin maksaa kissojen eläinlääkärikuluja, rokotuksia ja myös leikkauksia. Kun kissoja sijoitettiin uuteen kotiin, uusilta omistajilta veloitettiin sama summa, joka kissojen eläinlääkärikuluihin oli mennyt. Tätä samaa rahaa on nyt kierrätetty yli 15 vuotta. Kissapurkkiin on laitettu myös muita pikkusummia, kuten asiakkaitten antamia tippejä. Kissapurkki ei ole siis ollut eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa vaan vuosien aikana muotoutunut käytäntö eläinhoitolan kissojen rokotusten maksamiseen.
Turun Eläinsuojeluyhdistyksen toimihenkilöt ja vapaaehtoistoimijat ovat hyväsydämistä, rehellistä väkeä, joista suurin osa on ollut mukana toiminnassa vuosia. Toimihenkilöille ei ole maksettu kokouspalkkioita eikä matkakuluja. Vapaaehtoistoimijat ovat tehneet työtään halusta toimia eläinten hyväksi, eivätkä palkintojen toivossa.
On surullista että tämänkaltaisella virheellisellä uutisoinnilla voidaan aiheuttaa paljon vahinkoa yleis-hyödylliselle yhdistykselle. Talousasioiden asianmukainen tutkinta voi kestää pitkään, joten voi mennä jopa vuosia ennen kuin Turun Eläinsuojeluyhdistyksen tällä yhdellä lehtijutulla ryvetetty maine saadaan palautettua.
Turun Eläinsuojeluyhdistys – Åbo Djurskyddsförening ry
Hallitus
Lisätiedusteluihin vastaa
SVAR ANGÅENDE TURUN SANOMATS REPORTAGE DEN 30.1.2016
Turun Sanomats journalist Anne Savolainen ringde den 28.1 till Turun Eläinsuojeluyhdistys - Åbo Djurskyddsförening ry:s ordförande Maylis Spiik och berättade att det har gjorts en polisanmälan med titeln grov förskingring. Förundersökningsmyndigheterna har inte till dags dato varit i kontakt med föreningens funktionärer.
Bokslut är svåra att tolka och därför har skrivelsen många sakfel. Maylis Spiik försökte reda ut ärendet så gott hon kunde för journalisten men dessa utredningar har inte beaktats i den slutliga skrivelsen.
MEDLEMSAVGIFTER OCH DONATIONER
Enligt journalisten har tiotusentals euron av föreningens tillgångar försnillats och hon grundar detta påstående bl.a. på bokförda medlemsavgiftsinkomster. Åbo Djurskyddsförening är FDF Finlands djurskyddsföreningars förbund rf:s (SEY) medlemsförening. SEY sköter om medlemsavgiftsfaktureringen och håller själv 15 euro för varje medlem. Resten av medlemsavgiften överför SEY till medlemsföreningarna. År 2014 hade Åbo Djurskyddsförening 1256 medlemmar och SEY betalade in 22 351 euro till föreningen. SEY upprätthåller också föreningarnas medlemsregister och skickar fyra gånger om året Eläinten Ystävä -tidningen till alla medlemsföreningars medlemmar. År 2014 var Åbo Djurskyddsförenings medlemsavgift 30 euro.
Föreningen har ett av Polisstyrelsen beviljat penninginsamlingstillstånd. De inom ramen för tillståndskraven insamlade medel, insamlingsmedel gjorda med sparbössor samt medel från returflaskinsamlingen inbetalas direkt på donationskontot. Journalisten är av den åsikten att också medel från returflaskinsamlingen är försnillade eftersom det av den totala 20 000 euros helhetssumman endast syns 850 euro i bokföringen. Pengarna från returflaskorna finns i bokslutet som en del av donationer från privatpersoner. Summan 850 euro har bokförts skilt som förutbetalda kostnader och upplupna intäkter eftersom summan gäller årsskiftet, och syns i 2014 års bokföring men som har inbetalats på kontot först i januari 2015.
Åbo Djurskyddsförening är grundad år 1871 och är Finlands äldsta djurskyddsförening. Under sin verksamhetstid har föreningen fått testamentdonationer t.ex. bostäder och penningmedel. Ofta har testamenteraren önskat att endast donationens avkastning används i djurskyddsarbetet. Vi högaktar dessa önskemål genom att hyra ut till oss testamentereade bostäder och placera penningmedlen så att avkastningen kan användas direkt i djurskyddsarbetet.
Journalisten skriver också att bostädernas storlek inte nämns i bokslutet.
Suomen vuokranantajat:s verksamhetsledare skulle säkert ha uppskattat hyrorna annorlunda om man skulle ha berättat att två av dessa “bostäder” är bilgarageaktier. Den ena bilgarageaktien är inskaffad i slutet av år 2014 så inkomsten för den, efter reparationskostnaderna, är under år 2014 endast 22,88 euro. Bostädernas skick och läge inverkar också på hyran. Uthyrningen av bostäderna och bilgarageaktierna har redan i tiotals år skötts av Turun Vuokra-asunnot Oy.
En del av bostäderna har varit alldeles speciellt besvärliga att hyra ut. Till bostaden i närheten av varvstorget sökte vi länge hyresgäster, utan att lyckas. I den lilla bostaden ryms inte en tvättmaskin in i badrummet och det finns ingen tvättstuga i bolaget. Till slut hyrde Turun Vuokra-asunnot Oy ut den till gångbart pris till en av djurskyddsföreningens frivilligarbetare. Bostaden i Aura var länge tom p.g.a. en vattenskada. Bostaden i Verkahovi var en del av året tom p.g.a. reparationer. Tomma bostäder inbringar ingen vinst, tvärtom innebär de enbart utgifter.
De omhändertagna hästarnas skötselutgifter kvitterades delvis så att vi inte år 2014 uppbar hyra för gården i Nådendal.
SAMARBETET I ÅBO STADS DJURHEM
Då djurhemmet blev färdigt år 2011, investerade Åbo Djurskyddsförening från sina noggrant förvaltade medel en halv miljon euro för byggandet av huset för vilda djur. Utan en noggrann ekonomi under hela föreningens verksamhetstid skulle en dylik investering inte ens varit möjlig. Investeringen på 500 000 euro i stadens verksamhet fick nationellt mycket uppmärksamhet och tack vare den fick föreningen nya donatörer och också nya testamenten. Med hjälp av detta har föreningen kunnat bibehålla sin soliditet.
Åbo Djurskyddsförening har verkat för djurens väl i 145 år. Vår målsättning är att fortsätta verksamheten åtminstone minst lika länge till. Med att äta kapitalet skulle det inte länge finnas medel att hjälpa djuren med.
Åbo Djurskyddsförenings roll i djurhemmet har varit att stöda verksamheten. Staden står för de lagstadgade utgifterna och Åbo Djurskyddsförening för det som inte är lagstadgat men som är viktigt för djurens väl. Hittedjur överförs i Åbo Djurskyddsförenings ägo ifall ägaren inte avhämtat det inom 16 dagar fr.o.m. anländningsdagen. Djur som omhändertagits av myndigheterna säljs till Åbo Djurskyddsförening ifall de inte mera kan returneras till ägaren. Detta förfaringssätt har visat sig vara en bra lösning för djuren.
Veterinärkostnaderna för besittningstagna djur hör inte till staden. Inte heller skötseln av vilda djur är lagstadgad. För dessa kostnader svarar Åbo Djurskyddsförening. För sina donationsmedel har djurskyddsföreningen inskaffat transportfordon, bl.a. en bil, släpkärra och en trailer för att transportera djur och deras förnödenheter. Mediciner för sjuka djur och specialfoder har betalats med föreningens medel. Åbo Djurskyddsförening har också anställt en – två arbetstagare till djurhemmet. Föreningen har byggt och upprätthåller en vinterutfodringsplats för fåglar i Nådendal. Journalistens påstående om att föreningen ruvar på sin ägendom stammer m.a.o. inte. Medel används för djurens väl i den takt det behövs.
FÖREMÅL- OCH MATDONATIONER
Djurhemmet får också mycket djurmat och förnödenheter som donationer. Emellanåt kommer det flakvis med mat från djuraffärernas centrallager där bästföredatumet är nära och maten har därför kort användningstid. All denna mat kan inte användas tillräckligt snabbt innan den far illa. Också öppnade och trasig djumatförpackningar som kommer som donationer till djurhemmet har en mycket kort användningstid. Denna mat doneras vidare till andra djurskyddsföreningar och till mindre bemedlade djurägare via socialbyråns och församlingens koordinering. I sista hand har den här maten också givits för eget bruk till personer som jobbar i djurhemmet. Djuren på djurhemmet kan inte äta och äter inte förskämd mat.
Föremål som är donerade till lopptorget sorteras och prissätts i djurhemmets lager. Prissättningen sköts av personer som är insatta i ämnet och efter det skickas föremålen till försäljning, antingen till Ideakirppis eller så säljs de under djurhemmets Öppet Hus -evenemang. Sporadiska värdeföremål, såsom tavlor och konstglas säljs på nätlopptorget. Ifall en person på djurhemmet, gäst, frivillig eller arbetstagare, vill köpa något till sig själv, bestämmer lopptorgspersonerna gängse priset och köparen betalar för produkten. Svinnet är obetydligt.
I djurhemmet härjade kattpest i början av 2000-talet. Samtidigt besökte en pensionerad proffessor djurhemmet. Man berättade för honom om kattpesten och att det enda sättet att förhindra en sådan är att vaccinera kattorna. Han ville då donera pengar för detta ändamål och gav vid två olika tillfällen 1000 euro i kontanter. De här pengarna sattes i en plåtburk och från den började man betala kattornas veterinärkostnader, vaccinationer och även operationer. När kattorna sedan placerades i nya hem, uppbars av de nya ägarna motsvarnade summa som kattens veterinärkostnader hade varit. Samma pengar har nu uppburits i över 15 år. I kattburken har också satts mindre summor, såsom små tipp av kunderna. Kattburken har m.a.o. inte varit djurskyddsföreningens verksamhet utan en under åren formad praxis för betalning av kattors vaccinationer.
Åbo Djurskyddförenings funktionärer och frivilligarbetare är godhjärtade, ärliga människor av vilka största delen har varit med i verksamheten under många år. Till funktionärerna har inte betalats mötesarvoden eller kilometerersättningar. Frivilligarbetarna har arbetat av den goda viljan att göra någonting för djurens väl, inte i hopp om belöningar.
Det är sorligt att man med en dylik felaktig nyhetsförmedling kan ställa till med så mycket skada för en allmännyttig förening. Granskning av finansiella frågor kan ta lång tid, det kan t.o.m. räcka flera år innan Åbo Djurskyddsförenings, med en enda tidningsartikel, nedsvärtade rykte kan återställas.
Turun Eläinsuojeluyhdistys – Åbo Djurskyddsförening ry
Styrelsen
izzy806
2087
kaledo-art
pixelskylines
titsay