Kymmenen prosenttia suomalaisista ei tiedä, että lapsen fyysinen kurittaminen on rikos. Kokosimme testiin neljä esimerkkiä kuritusväkivallas
Viime vuoden kouluterveyskysely toi esiin huolestuttavan muutoksen. Useissa kunnissa lapset olivat kokeneet vanhempien tekemää väkivaltaa enemmän kuin vuonna 2021.
– Henkiseen väkivaltaan voi liittyä tahattomuutta ja vaikeutta hillitä negatiivisia tunteita. Tärkeintä on miettiä lapsen kokemusta tilanteessa, Ståhlberg sanoo.
Brändiuudistus näkyy myöhemmin myös Iittalan myymälöissä. Ensimmäisenä uusi konsepti näkyy Helsingin Esplanadilla sijaitsevassa lippulaivamy
Mä voin sieluni silmin nähdä sen prosessin, jonka myötä uusi logo syntyi Iittalan pääkonttorilla:
Bisnes-Idiootti 1: "Meillä on vahva, kaikkien tuntema liikemerkki, jonka ihmiset yhdistää laadukkaisiin, moderneihin tuotteisiin. Nyt se on korkea aika uudistaa. Ehdotuksia?"
Bisnes-Idiootti 2: "Keskiaikaa henkivä fontti! Se kuvaa täydellisesti meidän moderneja tuotteita!"
Bisnes-Idiootti 1: "Hyvä, hyvä, jatkakaa samaan malliin..."
Bisnes-Idiootti 3: "Väriksi Mäkkärin keltainen! Se kertoo asiakkaalle meidän korkeasta laadusta!"
Bisnes-Idiootti 1: "Loistavaa, se on siinä, näillä me saadaan firma nousuun! Seuraavaksi voidaan lopettaa Teema-mallisto, se onkin jo aikansa elänyt."
Brändiuudistus näkyy myöhemmin myös Iittalan myymälöissä. Ensimmäisenä uusi konsepti näkyy Helsingin Esplanadilla sijaitsevassa lippulaivamy
Lasiesineistään tunnettu Iittala on toteuttanut mittavan brändiuudistuksen.
Sen yhteydessä muuttui muun muassa verkkokaupan ja sosiaalisen median ilme sekä brändin logo. Samalla tuotteista poistuvat punaiset i-tarrat.
---
Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Johanna Frösén pitää Iittalan brändiuudistusta radikaalina.
Hän toteaa, että brändit kaipaavat vanhetessaan uudistusta, mutta yleensä varsinkin ikonisten brändien kohdalla muutokset ovat hienovaraisempia ja varovaisempia.
---
Iittalan tuotteissa olleita punaisia i-tarroja ei aiota korvata uuden brändin mukaisilla tarroilla. Frösén toteaa, että monelle Iittalan tuotteista tulee ensimmäisenä mieleen juuri punaiset tarrat lasien reunoissa.
Lievästi kehitysvammaisen Kirsin molemmat lapset on huostaanotettu.
Vaikka pakkosterilointilakia ei enää ole, kehitysvammaisen ihmisen lisääntymiseen liittyy Kehitysvammaisten Tukiliitossa työskentelevän Taija Humiston mukaan nykypäivänäkin asenteellisuutta ja vallankäyttöä.
– Ihmiselle saatetaan esimerkiksi laittaa ehkäisykapseli tai kierukka, ilman, että hän ymmärtää, mistä on kyse, Humisto sanoo.
Vauvasta haaveileva ihminen ei välttämättä saa kaikkea tarvittavaa tietoa ja tukea asiaan, jos hän sattuu olemaan kehitysvammainen. Jopa kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevien työntekijöiden puheet saattavat olla ristiriidassa ihmisten itsemäärämisoikeuden kanssa.
Osa kouluterveydenhoitajista saa tietonsa moninaisuudesta oppilailta. Varsinaista aiheeseen liittyvää koulutusta on ammattilaisille niukasti
Sateenkaarinuoret eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvat yläkouluikäiset eivät aina saa yhdenvertaisia terveyspalveluja.
Väitöskirjatutkija, terveystieteiden maisteri Minna Laitin mukaan kouluterveydenhoitajilla on sateenkaarinuorten kohtaamiseen liittyviä puutteita sekä tiedoissa että osaamisessa.
Puutteet aiheuttavat yhdenvertaisuusongelman, koska kouluterveydenhuollon on lain mukaan tuettava nuoren hyvinvointia ja kasvua.
Perjantaina Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan seksuaalisuuden moninaisuus tunnetaan paremmin kuin sukupuolen moninaisuus.
– Sekä nuorten että terveydenhoitajien mukaan sukupuoleen liittyvä moninaisuus ja sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuminen on aika tuntematon teema, Laiti sanoo.
Seksuaalinen moninaisuus on Minna Laitin mukaan nykyään enemmän arkipäivää, mutta terveydenhoitajilla on yhä siihenkin liittyviä puutteita tiedoissa. Sekä nuorten että terveydenhoitajien mukaan naisten välisestä seksistä ja seksitautien ehkäisystä ei saa riittävästi tietoa.
– Esimerkiksi suuseksisuojista ei kaikilla terveydenhoitajilla ollut tietoa.
Keskelle talouspolitiikan keskustelua on ponnahtanut vanha tuttu ”vieteriukko”. Se väittää, että rikkaiden suosiminen on tieteellinen välttä
Kolme vuosikymmentä sitten työskentelin muutaman vuoden Veronmaksajain keskusliiton tutkimussihteerinä. Tehtäväni oli laatia mediaa kiinnostavia selvityksiä. Teimme esimerkkiperhelaskelmia verorasituksesta, lisäsimme niihin kulutusverojen vaikutuksen ja kansainvälistä vertailua.
Selvityksestä riippumatta johtopäätös oli aina valmiiksi annettu: veroja pitää laskea.
Laskelmamme saivat paljon mediahuomiota. Kritiikkiä emme saaneet lainkaan.
-
Juuri vuoteni Veronmaksajain keskusliitossa saivat minut ryhtymään tutkijan uralle. Halusin akateemisten opintojen avulla oppia sellaista tutkimusta, jossa lopputulos ei ole annettu etukäteen
Silti hävettää vieläkin. Väitimme muun muassa edellä kuvatussa selvityksessä erittäin hatarin perustein, että marginaaliveroprosentin laskeminen maksaisi itse itsensä takaisin. Väite tunnetaan muualtakin. Sen nimi on ”muruja rikkaiden pöydältä” -argumentti.
Argumentin idea on, että kun rikkaiden annetaan rikastua lisää, heidän pöydiltään tippuu niin paljon muruja, että köyhätkin hyötyvät. Kyseessä on siis eräänlainen taloudellisen hyvän valumaefekti (englanniksi trickle down). Ajattelutapa tunnetaan yhtenä uusliberalismin ideologisena kulmakivenä. Sen avulla muun muassa Ronald Reagan ja Margaret Thatcher perustelivat rikkaita suosivia verouudistuksiaan.
Eri tutkimuksissa kyseinen argumentti on kerta toisensa jälkeen osoitettu pätemättömäksi. Rikkaita suosivat verouudistukset voivat päinvastoin hidastaa talouskasvua ja kurjistaa köyhien asemaa. Talouskasvu onkin hidastunut länsimaissa 1980-luvulta alkaen samalla, kun suurituloisten verotusta on alennettu. Samalla eriarvoisuus ja sen haitat ovat lisääntyneet.
Muruja rikkaiden pöydältä -argumentti on kuitenkin kuin väsymätön vieteriukko. Se ponnahtaa aina jostain keskusteluun takaisin, kun halutaan suosia hyväosaisia. Argumentti naamioi eliitin etujen ajamisen yleisen hyvän edistämiseksi.
-
Ja nyt, vuodenvaihteen jälkeen, vieteriukko ponnahti taas kerran esille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi Suomen pelastuspaketin eli suosituksia hallitukselle. Etlan tutkijat vaativat yritysverotuksen rajua laskemista, suurituloisimpien pääomatuloverotuksen keventämistä ja ylimpien palkkatulojen verotuksen tuntuvaa laskelmista. Tuloeliittien suosimista puolustellaan valikoivilla tutkimusviitteillä.
Meillä toimii Suomen Akatemian alaisuudessa myös Verotutkimuksen huippuyksikkö. Sen tulokset eivät tue Etlan veroehdotuksia. Niin ikään hiljattain yhdeksän Helsingin Sanomien haastattelemaa taloustieteilijää suositti päinvastoin verotuksen kiristämistä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Kolmessa vuosikymmennessä media on vihdoin alkanut tajuta, että Veronmaksajain keskusliitto on enemmän etujärjestö kuin riippumaton tutkimuslaitos. Mutta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kertoo kotisivuillaan tekevänsä riippumatonta ja soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta.
Minusta Etlan verosuositukset ovat valovuoden päässä riippumattomasta tutkimuksesta: kyse on eliitin etujen lobbaamisesta, joka verhotaan tutkimusasiantuntemuksen valepukuun.
titsay
pixelskylines
andulkaphoto
turnnoffyourmind
tangentwithtanner
germansingergirl
kaledo-art
romaincrisis
annaxmalina
