Hohto

Annika Ihatsu kuvataiteen Lukiodiplomityö 2017-2018 LYLL

[annikanportfolio2018]

Itsearviointi

Nyt kun teos on valmis, olen helpottunut ja tuntuu että olen vihdoin vapaa. Työskentely oli toki mukavaa, mutta kun oli saman työn parissa niin pitkään, alkoi tietyssä pisteessä jo tuskastuttamaan.

Suunnittelu ja aiheen toteuttaminen onnistui minulta hyvin. Teoksesta ei ehkä heti keksi aihetta, mutta sehän ei ole tarkoituskaan. Onnistuin kuitenkin tuomaan esiin tämän monien nuorien elämään kuuluvan puolen ja toteuttaa siitä helposti ymmärrettävän teoksen, mikä oli yksit avoitteistani.

Teoksessa on paljon asioita, joihin en ole tyytyväinen. En eritysesti pidä taustasta ja taustan suhteesta hahmoon. Ne tuntuvat hyvin erillisiltä, mikä todennäköisesti johtuu perspektiivistä, sekä siitä, etten tajunnut tehdä varjoa hahmolle, jonka on tarkoitus nojata seinää vasten. Myös hahmon aurinkolasien katsojan puoleinen linssi on vähän oudossa perspektiivissä. Tupakkaroskis on myös mielestäni hyvin kummallisen näköinen.

Objekiivisesti digitaalisena teoksena työni on vähän lattea. Teos on kuitenkin melko hyvä siihen nähden, kuinka kauan olen tehnyt digitaalista piirustus -ja maalaustaidetta ja saavutin tavoitteeni mahdollisimman hyvästä piirustusohjelman hyödyntämisestä. Käytin tässä työssä eniten efekti-layereitä kuin koskaan ennen, enkä ole koskaan tehnyt näin isolle kanvaasille, joten voisi sanoa, että ylitin itseni.

Portfolion kohdalla voin sanoa, että olisi pitänyt kuunnela opettajaa ja aloittaa sen tekeminen ajoissa. Tuntuu, että jos olisin varannut lisää aikaa, olisin saanut paremman portfolion aikaiseksi. Ulkoasu on hieno, mutta en tehnyt blogin teemaa itse. Muutin vain värejä ja fonttikokoja (Osa Tumblr:n ominaisuuksia on “teemojen” lataaminen ja niiden muokkaaminen). Sisällöltään portfolio on tosiaan melko suppea.

Loppujen lopuksi voisi sanoa, että minulle jäi hieman huono maku suuhun työstäni, vaikka se on kenties hienoin digitaalinen teos, jonka olen tehnyt. Toisaalta minulla taitaa aina olla enemmän kritiikkiä teoksilleni kuin kehuja. 

Kokemuksena kuvataiteen lukiodiplomikurssi oli minulle hyvin tarpeellinen ja uskon, että saamastani kokemuksesta ja tiedosta on hyötyä tulevaisuudessa. Ehkä tulevissa projekteissa osaan jopa ajoittaa portfolion tekemiseni paremmin….

[annikanportfolio2018]

Lähteet

https://pixabay.com/fi/wall-tiilisein%C3%A4-rakenne-1733680/

http://sleepysenshi.tumblr.com/post/126453258153

https://www.youtube.com/watch?v=zTFBJgnNgU4

https://www.youtube.com/watch?v=C8KV0mzqTXY

https://yuumei-art.tumblr.com/

https://www.youtube.com/watch?v=TckqNdrdbgk

https://www.youtube.com/watch?v=OrwBc6PwAcY

https://www.youtube.com/watch?v=v2g5qbvb7F4

http://arsplus.kiasma.fi/reija-merilainen/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalinen_piirt%C3%A4minen_ja_maalaaminen

https://vrscout.com/news/nba-athletes-tilt-brush-htc-vive/

http://www.businessinsider.com/tatsuo-horiuchi-excel-art-2014-6?r=US&IR=T&IR=T

[annikanportfolio2018]

Digitaalinen taide

Digitaalinen taide on yleistynyt elämäni aikana valtavasti. Ennen naureskeltiin sille, miten pikkulapset töhersivät MS-Paintilla ja hiirellä, mutta teknologian ja ohjelmoinnin kehityksen myötä on mahdollista tehdä tietokoneella sellaisia teoksia, mitkä olisivat mahdottomia tai valtavasti työtä vaativia jos ne tekisi perinteisillä menetelmillä. Ohjelmat, kuten PhotoShop ja Paint Tool Sai ovat usein digitaiteilijoiden käytössä ja mahdollistavat nopean ja helponkin taiteen tuoton.

Olen kuullut monen sanovan, että digitaalinen taide ei ole oikeaa taidetta, mutta olen täysin eri mieltä. Digitaalisessa taiteessa ainut ero on, että virheet ovat melko helposti korjattavissa, toisin kuin esimerkiksi tussipiirustuksessa. Myös värittämisen voi toteuttaa helpommin,mutta riippuen kuinka paljon tekstuuria haluaa väripinnoissa olevan, se voi olla täysin yhtä työlästä kuin muillakin keinoin.

Digitaalinen taide ei tietenkään aina tarkoita juuri teokseni tapaisia tuotoksia, jotka ovat kuin piirroksia, mutta digitaalisesti tehty. Typografia, elokuvat ja videot ovat yleisempiä digitaiteen muotoja. Myös videopelit ovat yleistyneet taidemuotona ja Kiasmassakin oli esillä Reija Meriläisen Survivor-teos, joka on videopeli-installaatio. ¨

Ohjemia ja tekniikoita digitaiteen tekemiselle on kuitenkin lukemattomia. 3D-muotoilu ja VR-teknologia ovat esimerkiksi tuoneet kolmiuloitteisuuden uudelle tasolle. Muun muassa Googlen Tilt-Brushilla on mahdollista piirtää kolmiuloitteisesti.

Jos on taitoa ja kärsivällisyyttä, myös ohjelmilla, joilla ei uskoisi voivan tehdä kaunista taidetta, voi saada aikaan ihmeitä.

Esimerkiksi japanilainen 77-vuotias Tatsuo Horiuchi tekee taidetta Microsoft Excelillä, joka on tarkoitettu matemaattisiin tehtäviin. Näiden töiden tekeminen on vaatinut paljon vaivaa, mutta se juuri tekee niistä niin vaikuttavia.

Monet ovat myös ottaneet haasteekseen tehdä näyttäviä ja/tai erittäin realistisia teoksia Microsoft Paintilla. Esimerkkinä tämä piirrustus joulupukista, jonka alkuperäistä tekijää en saanut selville.

Taiteen digitalisaatio on vain luonnollista, sillä yhteiskuntakin on digitalisoitunut. Animaatiosarjoja ja- elokuviakin tehdään nykyään animaatio-ohjelmilla, eikä käsin. Tämä ei toki tarkoita, että perinteiset tekniikat olisivat väistyneet. Jos mitään, uskon että perinteisen taiteen arvostus on noussut. Onko digitaalinen taide siis jollain tavalla perinteisen taiteen alapuolella? Voi olla, että monien silmissä näin on. Itse koen, että kaikki taidetekniikat ovat hyviä, kunhan niistä ei ole vahinkoa. Jos joku käyttää LibreOfficea taiteensa luomiseen niin hyvä niin, ei siinä ole mitään väärää.

Digitaalisessa taiteessa on paljon hyviä puolia, kuten sen halpuus. Toki tietokone, piirtopöytä ja piirto-ohjelma ovat isompia investointeja kuin paperit ja kynät, mutta pitkällä tähtäimellä vähävaraisilla on parempi mahdollisuus työskennellä digitaalisesti kuin muilla keinoin. Olen myös lukenut, että monet, jotka eivät voi rannevaivan takia piirtää käsin, piirtävät piirtopöydällä, sillä se ei vaadi painamista.

Digitaalinen maalaus- ja piirrustustaide on kyllä yleistynyt, mutta sen paikka osana nykytaidetta on vielä melko hutera, jos puhutaan sen maineesta ja esiintyvyydestä taidegallerioissa. Uskon kuitenkin tulevaisuudessa sen olevan täysin normaali osa ammatillisten taiteilijoiden tekniikkavalikoimaa.

[annikanportfolio2018]

Inspiraatio

Juuri tähän teokseen sain erityisen paljon vaikutteita kiinalaissyntyiseltä taiteilijalta nimeltä Wenqing Yan. Hänen taiteilijanimensä on Yuumei. (Hänellä on myös Tumblr-blogi) Yuumei piirtää käyttäen Paint Tool Saita, Photoshoppia sekä Wacomin piirtopöytää. 

Yuumein taide on usein hyvin kantaaottavaa. Hänen yleisimpiä aiheitaan ovat ilmastonmuutos ja sananvapaus. Hänen tyylinsä on hyvin vivahteikas ja värikäs. Valaistus on hänen töissään usein hyvin kirkas ja/tai tulee yhdestä lähteestä, joka luo vahvan kontrastin. Nämä piirteet tulevat eritysesti esiin hänen kaupunkimaisemateoksissaan:

Olen ihaillut Yuumein taidetta jä Yuumeita itse henkilönä jo monia vuosia, vaikka hänen vaikutuksensa taiteeseeni on ollut melko vähäinen. Tämän työn kohdalla vaikutus on kyllä havaittavissa valaistuksessa ja tunnelmassa.

Toinen valtava voiman -ja inspiraation lähteeni on musiikki ja erityisesti Coldplayn musiikki. Olen onnistunut tarttumaan kynään ja luomaan taidetta vain heidän musiikkinsa vaikutuksesta.

Olen tehnyt monia piirrustuksia Coldplayn vuonna 2011 julkaistun albumin Mylo Xyloton innoittamana, eikä tämä teos ole poikkeus. Albumin keskeinen teema on nuoruus ja eräänlainen vallankumouksellisuus ja toivo. Yön valot ja graffiti-taide tuodaan useammassa kappaleessa esille, joka näkyy myös musiikkivideoissa, jotka kappaleista tehtiin ja sainkin niiden visuaalisesta ilmeestä paljon vaikutteita. Erityisesti Charlie Brown -ja Hurts Like Heaven-kappaleiden musiikkivideoista. 

Mielestäni musiikkivideoiden potentiaalia nykytaiteen muotona ei käytetä täysin. Nykypäivän pop-muusikkivideot ovat usein hyvin pinnallisia ja seksiä tihkuvia ja naisia objektifoivia, mutta enemmän taiteelliset musiikkivideot voivat olla todella vaikuttavia ja inspiroivia. Haluaisin jonain päivänä suunnitella ja totetuttaa Hurts Like Heaven-videon tyypisen musiikkivideon, vaikka vain henkilökohtaisena projektina.

Imen vaikutteita kaikkialta ja tiedostamattomasti, mikä on tietenkin osa ihmisluontoa. Voi olla, että minulla oli tuhansia inpiraation lähteitä tälle teokselle. Olisi itellenikin mielenkiintoista tietää, mitkä ne kaikki ovat.

[annikanportfolio2018]

Internetin taideyhteisö

Olen elämäni aikana saanut vaikutteita taiteeseeni lukemattomilta henkilöiltä. Olen törmännyt suurimpaan osaan näistä henkilöistä netin kautta. Internet onkin avannut paljon ovia taiteilijoille ja taiteilijoiden aluille.Taiteilijoiden on helpompi saada töitä ja tehdä tilaustöitä netin kommunikaatiosysteemien ja maksukeinojen avulla. Minullakin olisi hyvin mahdollisuus Tumblr-sivuston ja Paypalin avulla tehdä tilaustöitä, mutta en ole jostain syystä uskaltanut.

Monenlaiset sivustot, joissa voi jakaa hyvin taidettaan, kuten Deviantart ja Tumblr, ovat olleet iso osa kehitystäni taiteilijana ja ovat edelleen. Myös Youtuben kautta olen löytänyt inspiroivia ihmisiä. Suurin osa näistä ihmisistä käyttää tietokonetta ja piirtopöytää taidevälineistönään.

Olen itsekin jo ala-asteella käyttänyt Deviantart-sivustoa piirrustusteni jakamiseen. Otin omalla digikamerallani kuvia lyjykynäpiirrustuksistani ja jaoin niitä. Ne eivät olleet erityisen suosittuja. Nykyään omalla Tumblr-blogillani on yli sata seuraajaa ja olen saanut paljon piristävää palautetta.

Internet ei ole kuitenkaan täydellinen alusta taiteelle. Kenties suurin ongelma, mitä varsinkin suositut taiteilijat joutuvat kohtaamaan, on luvaton “re-postaus” eli uudelleenjulkaisu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joku tallentaa taiteilijan teoksen ja julkaisee sen uudelleen omalla sivustollaan ja mahdollisesti omissa nimissään. Usein taiteilijan nimikirjoitus poistetaan, eikä kukaan tiedä, kuka teoksen on tehnyt. Tämä tarkoittaa, että itse taiteilija ei saa arvokasta huomiota ja näkyvyyttä, mikä voi olla elintärkeää ammattina taidetta tekeville. Jos re-postaaja on suositumpi, kuin alkuoeräinen teoksen tekijä, voi olla että taiteilijaa syytetään re-postaamisesta. Nämä syytökset ovat tosin helposti kumottavissa.

Toinen vakavampi ongelma on luvaton teosten tuotteiksi teko. Erityisesti peli -ja anime-yhteisöissä on yleistä käyttää vaatteita ja muita asusteita, joissa on lempihahmojen kuva. Tälläisiä tuotteita on helppo teettää ja netissä fanitaidettaan julkaisevat taiteilijat voivat nähdä esimerkiksi eBayssa myytävän paitoja, joissa on heidän teoksensa printattuna. Taiteilijan teoksella siis tehdään rahaa, eikä hän saa penniäkään. Tälläisissä tapauksissa voi olla virkavallan puuttuminen asiaan tarpeellista.

Nykytaiteilijoille on suuri etu tehdä taidetta aikana, jolloin sitä on helppo jakaa ja  saada sille huomiota. Kun on luonut netissä seuraajakuntaa, voi houkutella heitä käymään omassa taidegalleriassa tai ostamaan tilaustöitä. Seuraajakunnan muodostuminen voi kyllä viedä aikaa, varsinkin kun sivustot ehdottavat käyttäjilleen suosittuja käyttäjiä, eikä uusia, mutta digilatisoituneessa yhteiskunnassa myös taiteilijoiden on löydettävä keinot päästä näkyviin ja elettävä sosiaalisen median sääntöjen mukaan.

[annikanportfolio2018]

Yllä on näyttökuvia prosessista sekä lopullinen työ.

Kun olin saanut lopullisen luonnoksen valmiiksi, lähti työni käyntiin melko sujuvasti, vaikka digitaalisesti piirtäminen on minulle muihin tekniikoihin nähden hyvin uusi tapa tehdä taidetta. Olen vasta lukion aikana kunnolla alkanut hiomaan taitojani tällä saralla ja sain piirtopöydän joululahjaksi vasta vuonna 2015. Kahdessa vuodessa olen kuitenkin saanut tämän tekniikan melko hyvin haltuun.

Aluksi meinasin piirtää tiiliseinän itse, mutta se olisi vienyt liikaa aikaa, joten päädyin lataamaan netistä tämän ilmaisen tekstuurikuvan. https://cdn.pixabay.com/photo/2016/10/12/06/42/wall-1733680_960_720.jpg

Näyttää ehkä vähän hölmöltä, että taustana on uudelleenväritetty valokuva, mutta mielestäni tämä oli paras vaihtoehto.

Helpoin osuus oli värittäminen, sillä ämpärityökalulla, airbrush-työkalulla ja vähän tasojen efektien kanssa leikkimällä saa helposti näytttävää jälkeä. Käytin tätä tekniikkaa henkilön, tupakkaroskiksen ja tupakointialuekyltin sovittamiseksi ympäristöön. En ole ennen käyttänyt tätä tekniikkaa ja pidän kovasti miltä se näyttää.

Minulla oli jostain syystä tupakkaroskiksen kanssa ongelmia, enkä vieläkään ole täysin tyytyväinen miltä se näyttää. En vain saanut siitä tarpeaksi metallisen näköistä. Myös Club-kyltin kanssa jouduin taistelemaan jonkin verran, sillä en osannut päättää kuinka kirkkaan siitä teen ja sen sovittaminen perspektiiviin oli hankalaa.

Minulla oli pitkään epäselvää, teenkö teoksestani myös GIF-animaation. Ajatuksenani oli tehdä Club-kyltin B-kirjaimesta välkkyvä ja tupakan savusta liikkuva. Vasta kun työ oli täysin valmis ja minulla oli luppoaikaa, kokeilin tehdä GIF-animaation, mutta en saanut siitä sellaista kun halusin, enkä yksinkertaisesti jaksanut nähdä vaivaa sen tekemiseksi sellaiseksi kun halusin, joten luovuin ajatuksesta.

Työn parissa työskentely oli loppujen lopuksi hyvinkin leppoisaa ja mukavaa. Kuuntelin musiikkia ja olin melko transsissa koko ajan kun työskentelin.

Teoksessa on 33 tasoa (layeria) ja on kooltaan 2332x3500 pikseliä. En ole koskaan tehnyt näin isokokoista tai monitasoista digitaalista teosta ja tietokone oli välillä kovilla. Käytin työn tekemiseen noin 16 oppituntia. Se tuntui todella lyhyeltä ajalta, mutta en usko, että olisin tehnyt lisäajalla paljoakaan.

[mintgal]

uuu thank u anon!! i hope this can explain it :^o

i use overlay all the time to make colours more vibrant and to make areas warmer or cooler. good for colourful ambient light (like glowy magic stuff).

multiply is really good for establishing a light source very quickly!! play around with the hue to get shadows with cool colours. for more detailed work you can use two or three tones on a multiply layer for more dimension.

screen is something i only recently started using regularly! it’s really great if you have a very bright light source. you can also use screen and paint on the edges of a backlit character to make the lighting more intense. a good thing to know about screen layers is that the darker the colour you use, the less it lightens; using black on a screen layer leaves no effect on the colours underneath (the opposite is true for multiply layers!).

and you can also use these layers for an entire painting instead of just on a character! i don’t have a visual example on hand, but stuff like making the area around a warm light source warmer, making a light source brighter and more vibrant, or using gradients set on multiply or screen are just some of the ways you can apply these to a full painting :)

[annikanportfolio2018]

Kun olin selkeyttänyt aiheen itselleni, alkoi luonnosteluprosessi. Tiesin, että haluan kuvan olevan klubin ulkopuolella, eikä sisäpuolella. Kontrasti ulkona olevalle rauhalle ja klubin sisällä tapahtuvalle biletykselle on mielestäni mielenkiintoinen ja halusin tuoda esiin tämän yön vieton rauhallisen puolen . Aluksi ajattelin tehdä kuvan nimenomaan EXIT- klubin selustasta, mutta päädyin vain mielikuvituksestani tempaistuun paikkaan.

Aluksi olin epäileväinen mangamaisen tyylini käyttämisestä, mutta tiesin, että en saisi kovin hyvää teosta aikaiseksi, jos pyrkisin tekemään siitä realistisen näköisen. Olen muutenkin lähiakoina yrittänyt olla ajattelematta realistisen piirtämisen olevan jollain tavalla piirtämistyylinä ylempänä, kuin sarjakuvamainen tyyli. Olen muutenkin paljon vahvempi sarjakuvien piirtämisessä, kuin mallista realistisesti piirtämisessä.

Mietin paljon, mistä kuvakulmasta haluan kuvata tupaikoivan ihmisen suhteessa yökerhon kylttiin ja olisiko teos enemmän potretti vai maisemaa sisältävä. Koin tunnelman välittyvän paremmin, kun ympäristö oli kuvassa mukana, joten hylkäsin potretti-idean. Vaikka ajatus perspektiiviä sisältävästä työstä pelotti, aioin tarttua haasteeseen.

Olin pitkään sitä mieltä, että tupakoiva ihminen olisi mies, mutta päädyin enemmän feminiiniseen henkilöön, koska halusin piirtää hänelle meikit ja feminiiniset vaatteet. En tosin ajatellut piirtäväni juurikaan tyttöä. Sainkin inspiraatiota henkilön ulkonäköön muunsukupuolisten ystävieni ja heidän ystäviensä tyylistä. Lyhyet hiukset, sivusiili ja läpikuultavat vaatteet ja vahvat eyeliner -ja kulmakarvameikit ovat esimerkkejä sateenkaariväestön muotikulttuurista. Toki tämä on vain yleistystä ja lähinnä oma näkemykseni.

Väripaletti oli minulla jo selkeänä päässäni. Halusin kirkkaan neon-pinkin kyltin ja violetin ja sinertävän ympäristön. Lopputuloksesta tuli paljon violetimpi kuin luonnoksestani, mikä näyttää melko luonnottomalta, mutta pidän sen luomasta tunnelmasta.

Poistin vahingossa lopullisen luonnokseni,mutta se ei juuri eroa lopullisesta työstä millään tavalla. Ainut asia, joka muuttui oli Club-kyltti, josta tein mielenkiintoisemman näköisen

Luonnoksen tekeminen oli kenties haastavin vaihe minulle. Perspektiivin saaminen edes jollain tavalla kohdalleen oli todella haastavaa ja olalta liukuneen takin kohdalleen saaminen oli vaikeaa. Veren, hien ja kyynelien kautta luonnos alkoi näyttää joten kuten järkevältä.

[annikanportfolio2018]

Aihe

Valitsin tehtävänannokseni tehtävänumeron 1: Kuvia nuoruudesta, koska se oli helposti lähestyttävä ja henkilökohtainen. Kukapa tietää nuoruudesta parhaiten, kuin nuori itse? Tiesin heti, että haluan tehdä teoksen, joka käsittelee nuorisokulttuuria ja/tai nuorten tunne-elämää. Ainakin miltä nämä aiheet omasta näkövinkkelistäni näyttävät.

Aluksi ajatukseni kulkivat vaikeuksissa, joita nuoret kohtaavat, sekä surua ja tuskaa joita nämä vaikeudet herättävät. En kuitenkaan osannut pukea ajatuksiani kuvaksi päässäni. En ainakaan sellaiseksi teokseksi, joka olisi mielenkiintoinen.

Sitten aloin kiinnittää huomioni enemmän nuorisokulttuuriin. Puhelimet ja muu digikulttuuri ovat mielestäni aiheina kulutettu puhki. Olisi liian helppoa vain piirtää masentunut nuori tuijottamassa kännykkää. Halusin tehdä jotain moniuloitteisempaa.

Päähäni iski lopulta ajatus yökerhosta. Olen itsekin käynyt Lohjan EXIT-yökerhossa useampaan otteeseen ja minulla on hyvin elävä käsitys yökerhojen tunnelmasta. Monet varmaan ovat eri mieltä kanssani, mutta itse näen yökerhojen tunnelmassa ja estetiikassa jotain kaunista. Neonkyltin hehku ja tuppakkatauolla olevien ihmisten juopunut hörinä on jollain kummallisella tavallaan hyvin tunnelmallinen asetelma. Halusin luoda tämän tunnelman uudelleen taideteoksena.

Tekniikaksi valitsin digitaalisen piirtämisen, sillä olen pyrkinyt kehittymään siinä ja halusin testata, kuinka hyvä voin todella olla siinä, jos käytän todella paljon aikaa. En ole varma, onko se vahvin tekniikkani, mutta olen silti hyvä siinä. Ajattelin myös näyttelyn monipuolisuutta ja ajattelin digitaalisen teoksen olevan hauska lisäys perinteisesti tehtyjen maalausten ja piirustusten keskellä.